HE 174/2013 vp laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisten työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain 12 luvun 10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta

Yleiset tavoitteet

Hallituksen esityksen tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteeseen on pyritty yhdistelemällä ja karsimalla avustusohjelmia ja hyödyntämällä yksinkertaistettuja kustannusmalleja joissakin avustuksissa todellisten kustannusten sijaan. Esitys pyrkii entistäkin selkeämmin kohdentamaan avustukset pienten ja keskisuurten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävät toimet ja avustustoiminnan vahva painottaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ovat kannatettavia.

Tuki ja kuntien toimitilatarjonta

Tuotannollisten yritysten toimitilojen vuokramarkkinat toimivat Suomessa vain joissakin aivan suurimmissa keskuksissa. Valtaosassa maata vuokrattavien toimitilojen tarjonnasta vastaavat kunnat ja kuntien tähän toimintaan perustamat kiinteistöyhtiöt. Pk-yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuutta investoida omiin toimitiloihin, jolloin toiminnan aloittaminen ja laajentaminen ovat keskeisesti riippuvaisia sopivien vuokratilojen saatavuudesta.

Voimassa oleva laki mahdollistaa investointiavustukset kuntien toimitilarakentamiseen samalla kun tuen taso määräytyy toimitiloihin sijoittuvan yrityksen mukaan. Tämä tulkinta tukee kuntien aktiivista toimitilatarjontaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Uuden lakiesityksen tulkinnan mukaan tuen saaminen näihin kohteisiin määräytyy kiinteistöyhtiön mukaan, joka kuntakonserniin kuuluvana toimijana katsotaan suuryritykseksi. Tästä seuraa, että investointiavustusta on vaikea saada ja tukitaso jää alhaiseksi.

Koska kuntien toimitilarakentamisen lähtökohta ovat niihin sijoittuvien pk-yritysten tilatarpeet, ei kunnan omistaman kiinteistöyhtiön rinnastaminen suuryritykseen ole perusteltua. Kuntien osallistumisissa yritysten toimitilaratkaisuihin on kyse mitä suurimmassa määrin sekä markkinapuutteesta että kunnan elinkeinopolitiikasta. Mikäli yksityinen sektori on valmis toteuttamaan jonkin tuotannollisen yrityksen toimitilojen rakentamisen omalla riskillään, ei sellaiseen hankkeeseen kunta lähde. Vuosittain on investointitukea saanut noin15 kuntien tai niiden omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta rakennettua toimitilakohdetta.

Lakiesitys heikentää yritysten sijoittumismahdollisuuksia erityisesti pieniin keskuksiin ja maaseutualueille, joissa kuntien vuokratilatarjonnalla on keskeinen merkitys. Kuntaliitto katsoo, että esitetty muutos ei tue lakiuudistukselle asettuja tavoitteita pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseksi. Esityksenä on, että kuntien toimitilaratkaisut tuotannollisille tai vastaaville yrityksille tulkittaisiin niin kuin on tulkittu tähänkin asti, eikä lakia muutettaisi ehdotetun mukaisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen
Kehityspäällikkö, elinkeinopolitiikka