Lausunto 11.8.2017, dnro 611/03/2017, Maarit Kallio-Savela, Minna Antila

Lausunto ammatillisen koulutuksen reformin asetusluonnoksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa seuraavista asetusluonnoksista:

  • opetus ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta
  • opetus ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa
  • opetus ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta
  • valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
  • valtioneuvoston asetus opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
  • opetus ja kulttuuriministeriön asetus eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja toteaa seuraavaa:

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnos ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta

Kuntaliitto pitää hyvänä, että asetus noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työelämän ohjausryhmän ehdotuksia.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tutkintorakenteen kehittämistä jatketaan. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Erityisesti ammatillisia perustutkintoja tulee koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi siten, että erikoistuminen tapahtuu osaamisalojen avulla.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnos opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa ja valtioneuvoston asetusluonnos ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Hallitusohjelman mukaan kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.

Ns. valintaperusteasetusluonnoksen tausmuistiossa todetaan, että valtakunnallinen yhteinen hakumenettely turvaa perusopetuksen päättävän ikäluokan joustavan siirtymisen toisen asteen koulutukseen.

Kuntaliitto huomauttaa, että pelkän valtakunnallisen yhteisen hakumenettelyn avulla ei voida turvata perusopetuksen päättävän ikäluokan siirtymistä toisen asteen koulutukseen.

Ns. yhteishakuasetusluonnoksen mukaan yhteishakua ei käytettäisi otettaessa opiskelijoita urheilijoille suunnattuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Kuntaliitto katsoo, että perusopetuksen päättäneiden tulee hakeutua lukio- tai ammatilliseen perustutkintokoulutukseen yhteishaun kautta. Urheilijoille suunnattua ammatillista perustutkintokoulutusta ei ole perusteltua rajata valtakunnallisen yhteishaun ulkopuolelle.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että yhteishakuasetusta muutettaessa voimassa olevan asetuksen 1 §:n 3 mom. säilyy nykyisellään.

Ns. yhteishakuasetusluonnoksen 1 §:än ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs momentti, jossa säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallasta määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta suuntaamisesta peruskoulun oppimäärän suorittaneille.

Kuntaliitto katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarjonnan suuntaamista koskevasta toimivallasta tai sen perusteesta tulee säätää lailla.

Kuntaliitto katsoo, että ammatillisen koulutuksen reformin lainsäädäntö ei systemaattisesti ja ennakollisesti toteuta hallitusohjelman keskeistä tavoitetta siitä, että kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.

Kuntaliiton käsityksen mukaan reformin lainsäädännöllä ei voida ennakollisesti ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta perusopetuksen päättävän ikäluokan tarpeen mukaisesti.

Kuntaliitto on toistuvasti esittänyt, että järjestämisluvissa määrätään perusopetuksen päättäneiden koulutustehtävä. Koulutuksen järjestäjät voisivat hakea tätä tehtävää. Koulutuksen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi perusopetuksen päättävien hakijoiden määrä säätelisi koulutustarjonnan määrää ja alueellista kohdentumista. Eduskunnan tulisi varata perusopetuksen päättäneiden koulutustehtävään riittävät määrärahat valtion talousarvioon. Kuntaliiton käsityksen mukaan tämä järjestelmä ohjaisi koulutuksen järjestäjiä osaltaan huolehtimaan koko ikäluokan koulutuksesta ja vähentäisi merkittävästi keskeyttämistä.

Valtakunnallisen kielikokeen poistaminen

Ehdotuksessa poistettaisiin velvollisuus käyttää valtakunnallista kielikoetta sekä poistettaisiin opetuskielen hallinnan osoittamisen tarkka määritelmä. Asetusluonnokseen liittyvässä muistiossa todetaan, että koulutuksen järjestäjä voisi jatkossa vapaammin määritellä ja selvittää hakijan tutkintokielen hallinnan. Asetusluonnoksen mukaan muutosehdotus parantaisi erityisesti maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä.

Lakiesityksen (HE 39/2017 vp) 39 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista.

Lain valmistelun yhteydessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille tehtiin kyselytutkimus, jonka avulla arvioitiin uuden rahoitusmallin dynaamisia vaikutuksia. Hallituksen esityksen mukaan vastaajat pitivät todennäköisimpänä negatiivisena ohjausvaikutuksena valikointivaikutusta. 82 prosenttia vastaajista katsoi, että rahoitus ei kannusta riittävästi ottamaan koulutukseen haastavampia opiskelijoita.

Joidenkin arvioiden mukaan valtakunnallisten kielikokeiden poistaminen saattaa heikentää maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä.

Kuntaliitto katsoo, että kielikokeen poistamisen vaikutuksia tulee tarkastella ja arvioida yhdessä rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutuksen sekä koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi ottamisen valintaperusteita koskevan päätösvallan kanssa.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta

Kuntaliitto pitää asetusluonnosta hyvänä.

 

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa asetusluonnoksesta.

Kuntaliitto toteaa, lain ammatillisesta koulutuksesta 59 § 2 mom. mukaan ministeriön on myös neuvoteltava Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamista sekä valtionosuuden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräämistä varten, sekä siitä, miten nämä tiedot toimitetaan valtionapuviranomaiselle.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa asetusluonnoksesta.

Alussa oleva asetuksen numero 1323/2011 pitäisi ilmeisesti olla 1323/2001.

SUOMEN KUNTALIITTO

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija

 

 

 

 

 

 

 

 

 

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme