Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausuntoon otsikossa mainitusta asetusluonnoksesta. Kannanotossamme keskitytään lähinnä kuntasektoria koskettaviin säädösehdotuksiin.

​Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan yhden miljardin euron vähennystä kuntien toimintamenoihin vuoteen 2017 mennessä arvioimalla kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita. Tavoitteen toteutumisen seuranta edellyttää, että myös normeja kunnille luoviin asetuksiin tehdään tarkemmat selvitykset kustannusvaikutuksista. Kuntaliitto ei voi sen vuoksi pitää riittävänä asetusluonnoksessa olevaa mainintaa siitä, että yhteisten palvelujen yhteensovittamisesta kuntien toimintaan ja tietohallintoon aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Kyse ei ole pelkästään yhteensovittamisesta, vaan osa esitetyistä velvoitteista aiheuttaa myös jatkuvia toiminnallisia kustannuksia.

Asetusluonnoksen 12 §:n 3 ja 4 momentissa on lueteltu ne palvelut, joiden käyttövelvoite koskisi myös kunnallisia viranomaisia. Säädöksen valmistelussa on käytetty sitä menettelyä, että palvelut kuvataan niiden ominaisuuksilla. Tällöin niiden nimelliset muutokset eivät pakottaisi asetuksen päivittämiseen. Menettely on sinänsä perusteltu, mutta toisaalta tekee vaikeaksi ymmärtää, minkä ja miten rajatun palvelun käyttövelvoitteesta loppujen lopuksi on kysymys. Laissa annettu lupaus siitä, että asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä palvelun käytön vähimmäislaajuudesta, ei siten oikein tunnu toteutuvan.

Kuntaliitto esittää, että asetusluonnoksessa varauduttaisiin ottamaan mukaan palvelukeskuksen asiakasneuvottelukuntaan myös suurimpien kunta-asiakkaiden edustajia.

Asetusluonnoksessa kunnallisia viranomaisia koskevien palveluiden käyttövelvoitteiden osalta toteamme yksityiskohtaisemmin seuraavaa:

VETUMA

Julkisen hallinnon tunnistamisen ja maksamisen palvelu VETUMA, mikä alun perin on syn-tynytkin kuntien yhteishankkeena, on käytössä suurin piirtein kaikissa kuntaorganisaatioissa, joilla on tarjolla vahvaa tunnistamista edellyttäviä palveluita. Koska sitä hyödynnetään myös kunnan itselleen ottamiin tehtäviin liittyvissä palveluissa, on käyttö itse asiassa nykyisin asetusluonnoksessa esitettyä velvoitetta laajempaa.
Kuntaliitto pitää jo pelkästään kuntalaisten luottamuksen säilyttämisen kannalta tärkeänä sitä, että julkisella hallinnolla on käytössään yhteinen tunnistamisen, allekirjoittamisen ja maksamisen palvelu. Siksi myös viranomaisille säädetty velvoite hyödyntää palvelua saattaa olla paikallaan, vaikka sillä tällä hetkellä ei olisikaan suurta käytännön vaikuttavuutta.

Asiointitili

Asiointitiliä ovat liittämässä omiin palveluihinsa yhä useammat kuntaorganisaatiot. Tämä puolestaan tulee vaikuttamaan nopeasti myönteisesti mukana olevien kuntalaisten määrään. Näyttää siltä, että asiointitilistä on alkuvaikeuksien jälkeen muodostumassa myös kuntasektorin näkökulmasta tärkeä yhteinen palvelu.
Kuntaliitto esittää, että myönteisten näkymien vuoksi asiointitilin annettaisiin kehittyä vielä 1-2 vuotta ilman käyttövelvoitetta markkinaehtoisesti, jolloin voitaisiin kehittää rajapintoja muihin järjestelmiin ja suhde eräissä kunnissa oleviin vastaaviin järjestelmiin selkiytyisi. Samalla myös varmistuisi, että palvelu täyttää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain perusteluissa esitetyt vaatimukset.

Suomi.fi, Yritys-Suomi, lomake.fi ja palvelutietovaranto

Vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin asetuksessa näiden palveluiden osalta tarkempaa kuvausta siitä, mistä tiedoista ja palveluista on kysymys, koska esimerkiksi kaikki sähköisen asioinnin palvelut eivät ole verkkopalveluita. Myös näiden palvelujen keskinäisiä rooleja pitäisi tarkentaa, koska asetusluonnoksen perusteella vaikuttaa siltä, että kunnat joutuisivat ylläpitämään samoja tietoja monessa eri palvelussa.

Yritys-Suomen osalta ylläpitovelvoitteen vaikuttavuutta vähentäisi se, että merkittävä osa kunnan palveluista olisi velvoitteen ulkopuolelle jääviä kunnan itselleen ottamia tehtäviä.

Yhteentoimivuus.fi

Myös tältä osin Kuntaliitto toivoo tarkempaa kuvausta siitä, mistä yhteentoimivuuden ohjausta ja kehittämistä koskevista tiedoista ja palveluista on kysymys. Jos kunnilla on ylläpitovelvoite, niin sisältyvätkö siihen esimerkiksi kuntien alueellisena yhteistyönä tekemät määritykset. Tältä osin saattaisi olla paikallaan myös viittaus samansisältöiseen tietohallintolain 12 §:ään.

SUOMEN KUNTALIITTO

 
Tuula Haatainen
varatoimitusjohtaja  

Heikki Lunnas
tietoyhteiskunta-asiain päällikkö