Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle, 14.3.2013, dnro 4469/90/2012, Sari Korento

Lausunto Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportista

​Työ- ja elinkeinoministeriö on 5.12.2012 pyytänyt lausuntoa tilintarkastajajärjestelmän uudistamista käsittelevän työryhmän raportista  (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja/ Kilpailukyky 48/2012).

Lausuntopyynnössään työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt näkemyksiä muun ohella:

  1. Uudesta tutkintojärjestelmästä
  2. Valvonnan organisointitavasta
  3. Uudesta muutoksenhakurakenteesta oikaisuvaatimusmenettelyineen
  4. JHTT-järjestelmää koskevasta siirtymäsääntelystä; sekä
  5. Yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastusta koskevan sääntelyn yhtenäistämisestä (tilintarkastuksen yleislaki)

1. Uusi tutkintojärjestelmä

Työryhmä ehdottaa tilintarkastajajärjestelmiä uudistettavaksi siten, että yksityisen sektorin tilintarkastajajärjestelmä ja julkisen sektorin tilintarkastajajärjestelmä yhdistetään. Uudessa järjestelmässä tilintarkastajilla olisi yhteisenä perustutkintona tilintarkastajatutkinto. Tämän lisäksi tilintarkastajalla olisi mahdollista suorittaa kaksi erikoistumistutkintoa.

Kuntaliitto puoltaa tilintarkastajajärjestelmien yhtenäistämistä, mikäli julkisen hallinnon tilintarkastuksen edellyttämä toimintaympäristön tuntemus ja osaaminen pidetään korkealla tasolla. Tämä voidaan varmistaa sisällyttämällä JHT-erikoistumistutkinnon opintovaatimuksiin tai lakisääteisiin tutkintovaatimuksiin esimerkiksi seuraavat opinnot: julkisyhteisöjen talouden ohjausjärjestelmät, julkisyhteisöjen varainkäytön ja varainkäytön valvonnan oikeudellinen sääntely ja julkisyhteisöjen varainhankinta, Euroopan unionin varainkäyttö ja varainhoidon valvonta ja hallintotiede ja –oikeus.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan JHT-tutkintoon osallistumisen tulisi edellyttää vähintään kolmen vuoden kokemusta julkishallinnosta.

2. Valvonnan organisointitapa

Työryhmä ehdottaa, että uudessa järjestelmässä tilintarkastajien valvonta sijaitsisi varsinaisen viranomaiskoneiston osana ja sijoitettaisiin itsenäiseksi yksiköksi Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen.  Valvonta vastaisi kaikkien tilintarkastajien valvonnasta.

Kuntaliitto puoltaa tilintarkastajien valvontatehtävien sijoittamista riippumattomalle viranomaiselle. Tilintarkastajien valvontayksikön sijoittaminen Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen on kannatettava.

Koska uuden lautakunnan tehtävänä tulisi olemaan myös päättäminen kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastajien hyväksymis- ja valvontamenettelyistä, tulisi jäsenten esittämisoikeudessa lautakuntaan noudattaa tasapuolisuutta kunta-alan ja elinkeinoelämän välillä. Siksi osa lautakunnan jäsenistä tulisi nimittää Kuntaliiton esityksestä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tilintarkastusvalvonnan lautakunnan alaisuuteen tulisi asettaa julkisyhteisöjen tilintarkastuksesta vastaava pysyvä jaosto. Jaostolla tulee olla myös riittävästi päätösvaltaa tilintarkastajien tutkintojen ja valvonnan osalta.

Valvonnan keskittämisessä suoraan tilintarkastusviranomaiselle Kuntaliitto edellyttää, että riippumattomuus- ja jäsenten nimeämismenettelyt ratkaistaan oikein ja tasapuolisesti. Lisäksi tulee varmistaa, että lautakunnan ja jaoston jäsenillä sekä muilla tilintarkastusvalvonnan virkamiehillä on riittävä valtionhallinnon, kuntien ja muun julkisen hallinnon toimintaympäristön tuntemus.

3. Uusi muutoksenhakurakenne oikaisuvaatimusmenettelyineen

Työryhmä ehdottaa, että muutoksenhaussa otettaisiin käyttöön oikaisuvaatimusmenettely ja muutoksenhaku olisi mahdollista vasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen. Lautakunta ratkaisisi kaikki oikaisuvaatimukset. Varsinainen muutoksenhaku kulkisi keskitettyä hallinto-oikeudellista valitustietä.

Kuntaliitto kannattaa tätä ehdotusta.

4. JHTT-järjestelmän siirtymäsääntely

Työryhmä ehdottaa mm., että JHTT -tilintarkastajan tulee suorittaa siirtymäkoe voidakseen siirtyä ehdotettuun tilintarkastajajärjestelmään.

Kuntaliitto ei kannata tältä osin työryhmän esitystä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan nykyisten JHTT-tilintarkastajien tulee voida siirtyä JHT-tilintarkastajiksi ilman siirtymäkoetta. Menettely toteuttaisi eri tilintarkastajaryhmien tasapuolisen kohtelun. Siirtymäkoetta on perusteltu muun muassa puuttuvilla opinnoilla. Kuntaliitto kuitenkin toteaa, että JHTT-tutkintovaatimuksiin sisältyy jo nyt mm. kansainväliset tilintarkastusalan standardit (ISA, ISSAI). Lisäksi lukuisilla JHTT-tarkastajilla on monivuotinen kokemus kuntakonsernien yhtiöiden tilintarkastuksesta.

5. Yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastusta koskevan sääntelyn yhtenäistämisestä (tilintarkastuksen yleislaki)

Työryhmä katsoo, että uuden järjestelmän myötä olisi tarkoituksenmukaista yhdistää myös itse tilintarkastusta koskeva yleistasoinen sääntely tilintarkastuslakiin myös julkissektorin tilintarkastuksen osalta.

Kuntaliitto ei tässä vaiheessa kannata tilintarkastusta koskevan sääntelyn yhtenäistämistä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulisi odottaa tilintarkastusdirektiivin hyväksymistä ennen kuin asiaa voidaan riittävän perustellusti arvioida.

6. Muuta

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tutkinto antaa jatkossakin kuntasektorin lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi valmiudet myös sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vaativiin asiantuntijatehtäviin. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen 
varatoimitusjohtaja 

Ilari Soosalu
johtaja, kuntatalous

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme