Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 4.6.2014, dnro 1919/90/2014, Minna Antila ja Silja Siltala

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttaminen

​Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä koskien lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamista.  

Lakiin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, jotka koskevat koulumatkatukea opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa eräiden toimivaltaisten viranomaisten palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestämää joukkoliikennettä. 

Lausunto hallituksen esityksestä koskien lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta 

EU:n palvelusopimusasetuksen edellyttämällä tavalla uudistettu joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Palvelusopimusasetuksen mukaisiin joukkoliikennepalveluihin liittyen otetaan 1.1.2015 käyttöön toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä. Uusi lippujärjestelmä tulee muuttamaan koulumatkatuen toimintaympäristöä siten, että nykyisen valtakunnallisen koulumatkalipun sijaan koulumatkatukeen oikeutetuille opiskelijoille voitaisiin myydä kaupunki- ja seutuliikenteessä matkavyöhykkeisiin perustuva lipputuote.  

Uudessa lippujärjestelmässä käyttöön otettavat vyöhykeperusteiset matkaliput olisivat nykyisiä koulumatkatukilippua edullisempia. Joukkoliikenteen viranomaiset pyrkivät näin lisäämään joukkoliikenteen käyttöä ja säilyttämään palvelutason. Halvemmat lipunhinnat auttavat myös niiden koululaisten ja opiskelijoiden matkustamista, jotka eivät ole oikeutettuja koulumatkatukeen.  

Valtion koulumatkatuen saamisen edellytykset eivät välttämättä enää täyttyisi, jos koulumatkatuki maksettaisiin nykyisen kustannus- ja kilometrirajan mukaan. Tämän arvioidaan vähentävän valtion koulumatkatukimenoja ja vastaavasti lisäävän kuntien kustannuksia joukkoliikenteen ylläpitämisessä. Tapahtuisi siis menojen siirtyminen valtiolta kuntien vastuulle. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi hallituksen esityksessä esitetään, että opiskelijan käyttäessä toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa joukkoliikennettä, koulumatkakustannukset määräytyisivät koulumatkakustannusten laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaisesti. Esityksen mukaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkojen tukemisesta vastaisi edelleen pääasiassa valtio.   

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen käyttöä edistetään ja kiinnittää huomiota siihen, että joukkoliikennepalveluiden säilymisellä on suuri merkitys kuntalaisen muidenkin matkojen esimerkiksi perusopetuslain mukaisten koulumatkojen toteutuksessa. Kuntaliitto kannattaa sitä, että valtio vastaa koulumatkatukea koskevista kustannuksista jatkossakin. Kuntaliitto painottaa, että kunnille ei saa aiheutua esityksestä lisäkustannuksia. 

Voimassa olevan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 4 §:ssä säädetään matkakustannusten määräytymisestä ja laskemisesta. Sen 1 momentin mukaan opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa joukkoliikennettä matkakustannukset korvataan käytetyn kulkuneuvon halvimman opiskelijalle kuukautta vastaavalle ajalle tarkoitetun lipputuotteen hinnan mukaan. Kun opiskelijan käyttämä matkustustapa on koulutuksen järjestäjän järjestämä tai oma matkustustapa koulumatkakustannusten laskentaperusteista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista.  

Hallituksen esityksessä pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa joukkoliikennettä, jossa on käytössä joukkoliikennelaissa (869/2009) tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä, matkakustannukset määräytyisivät sen matkan pituuden mukaan, jonka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen. Näin määräytyvissä matkakustannuksissa ei olisi merkitystä sillä, mikä olisi halvimman opiskelijalle kuukautta vastaavalle ajalle tarkoitetun lipputuotteen hinta eikä 54 euron kustannusrajalla. Koulumatkakustannusten laskentaperusteista säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Säännöksiin ei esitetä sisällöllisiä muutoksia opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai omaa matkustustapaa.   

Kuntaliitto katsoo, että Kansaneläkelaitoksen kautta maksettavat opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaiset korvaukset ovat joukkoliikenteen palvelujen ja niiden kilpailukykyisen hinnoittelun säilymisen kannalta välttämättömät. Kuntaliiton käsityksen mukaan lausuttavana olevalla esityksellä turvataan valtion kokonaisrahoitusosuuden säilyminen joukkoliikenteessä.  

Esityksestä ilmenee, että HSL ei ole mukana toimivaltaisten viranomaisten yhteisessä lippu- ja maksujärjestelmässä. Esityksessä HSL:n alue on siten rajattu lain soveltamisen ulkopuolelle. HSL:n alueella olisi edelleenkin mahdollista saada koulumatkatukea samoin perustein kuin nykyisin. Esityksessä arvioidaan, että jos opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen koulumatkakustannusten laskentaperusteita ryhdyttäisiin soveltamaan muuta maata vastaavasti myös HSL:n alueella, kasvaisivat koulumatkamenot noin 10,5 -15 miljoonalla eurolla vuositasolla.  

Kuntaliitto katsoo, että kuntien tasaveroisen kohtelun vuoksi valtion tulisi nostaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkatuen vuosittaista määrärahaa niin, että myös HSL:n alueella sovellettaisiin esityksen mukaista käytäntöä koulumatkatuen kustannusten kattamisessa.   

SUOMEN KUNTALIITTO 

Marja Lahtinen 
vt. johtaja, opetus ja kulttuuri                

Minna Antila
lakimies, opetus ja kulttuuri

tags