Ympäristönsuojelulakia on tarpeen muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 toimeenpanemiseksi. Tämä direktiivi koskee keskisuurten polttolaitosten ilmaan johdettavia päästöjä. Päästöjen raja-arvot asetetaan 1-50 megawatin suuruisille energiaa tuottaville polttolaitoksille. Raja-arvot koskevat aluksi uusia ja siirtymäaikojen perusteella myös olemassa olevia energiantuotantolaitoksia. Käytännön kannalta merkittävin muutos tulee koskemaan kokoluokan 1-5 MW energian tuotantolaitoksia, joilta ei ole aiemmin edellytetty toimialakohtaista ympäristölupaa tai rekisteröintiä. Tällaisia laitoksia voidaan arvioida olevan noin 2000 kappaletta keskisuurten laitosten (1-50 MW) kannasta noin 3000 kappaletta. Lakimuutos tulee direktiivin vaatimusten mukaan saada osaksi lainsäädäntöä 19.12.2017.
Lakimuutoksesta aiheutuu väistämättä kustannuksia toiminnanharjoittajille, joita ovat alue- ja kaukolämmön tuottajat, teollisuuslaitokset ja pk-yritykset kuten kasvihuoneet. Erityisesti kiinteitä polttoaineita käyttäviin polttolaitoksiin on tehtävä huomattavia savukaasun puhdistamisinvestointeja hiukkaspäästöjen pienentämiseksi.
Viranomaistoiminnan lisäkustannukset kunnille ja valtiolle muodostuvat laitosten rekisteröinnistä ja valvonnasta sekä raportoinnista. Osa näistä voidaan periä toiminnanharjoittajilta rekisteröinti- ja valvontamaksujen kautta. Uusien rekisteröitävien laitosten osalta on työmäärissä odotettavissa joka tapauksessa huomattava piikki vuosina 2027 ja 2028 laitosten suuren määrän takia.
Sähköisten tietojärjestelmien avulla viranomaiskustannuksia on mahdollista alentaa ja joustavoittaa hallintoon liittyvää toimintaa muutoinkin. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä tarvitaan ja eri järjestelmien yhteensopivuus tulee asettaa tavoitteeksi. Lakimuutoksen perusteella annettavien valtioneuvoston asetusten avulla ohjataan rekisteröitävien laitosten toimintaa. Asetukset on tarkoitus laatia yhteistyössä toimialojen edustajien ja viranomaisten kanssa.
On tärkeää, että toiminnanharjoittajille asetettavat velvoitteet rekisteröinnin ja valvonnan osalta pidetään enintään direktiivin edellyttämällä tasolla ja kohtuullisina ottaen huomioon erityisesti uusien ja pienten toimijoiden edellytykset uuden sääntelyn omaksumiseen.
Tiedottamiseen ja paikallisten ympäristöviranomaisten riittävään kouluttamiseen rekisteröinnin ja valvonnan suhteen sekä neuvontaan on ministeriössä varauduttava hyvissä ajoissa ennen rekisteröintivelvoitteen voimaantuloa.
Lakimuutoksella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia paikallisen ilmanlaadun parantumiseen ja maamme ilmanlaatutilanteeseen. Rikkidioksidin ja typenoksidien vähennyksiksi arvioidaan molemmille alle 1000 tonnia vuodessa ja hiukkasten osalta 1500 tonnia. Direktiivin edellyttämien toimenpiteiden vaikuttavuus näyttää heikolta katsottiinpa niitä kustannusten tai saavutettavien terveyshyötyjen kannalta. Tämä tosin oli tiedossa jo direktiivin valmisteluvaiheessa ja siihen yritettiin vaikuttaa eri keinoin.
Keskisuuria polttolaitoksia koskeva direktiivi edellyttää, että yksittäisen laitoksen päästöistä on julkaistava kansalaisille tietoja myös avoimesti. Tämä on toteutettavissa sähköisillä järjestelmillä esimerkiksi internet-sivustoilla.
Ehdotettu 106 f § koskee ilmansuojelusuunnitelman laatimiseen liittyvää arviota. Kyseisen pykälän lisääminen antaisi epämääräisen valtuuden määrätä direktiivin edellyttämiä tasoja tiukempia päästövaatimuksia polttolaitoksille. Tätä ei voi pitää yleistä oikeustajua vastaavana eikä toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun mukaisena. Valvontakäytännön kannalta tämän määräyksen toimeenpano olisi myös ongelmallista.
Katsomme, että ympäristönsuojelulain muutokset ovat välttämättömiä ja ne voidaan toteuttaa luonnoksen esittämällä tavalla. Sen sijaan muiden tehtävien osalta kuin polttolaitosten direktiivin edellyttämien selkeiden päästörajojen osalta ei ole tarpeen säätää tässä laissa (106 f §).
SUOMEN KUNTALIITTO
Jarkko Huovinen
johtaja,alueet ja yhdyskunnat
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.