Luonnos kirjastoasetukseksi

​Luonnos kirjastoasetukseksi sisältää ehdotuksen yleisten kirjastojen keskuskirjaston uusista tehtävistä, maakuntakirjastojen uusista tehtävistä sekä henkilöstön kelpoisuusvaatimusten yhtenäistetyt voimaantulo- ja siirtymäsäädökset. Kirjastotoimen aluehallintoviranomaista koskevien pykälien sisältö vastaa voimassa olevaa säädöstä (1157/2009). 

Kirjastolain (904/1998) mukaan kunnan tehtävänä on kirjastolaissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Keskuskirjaston ja maakuntakirjaston tehtävistä säädetään asetuksella. 

Maakuntakirjastot 

Maakuntakirjastoina ja yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimivat asianomaisen ministeriön (opetus- ja kulttuuriministeriön) määräämien kuntien yleiset kirjastot kunnan suostumuksella (kirjastolaki). Maakuntakirjastotehtäviä hoitaa 18 kaupunginkirjastoa Manner-Suomessa. 

Maakuntakirjastotehtävien määrittely lähtee kirjastolain mukaan siitä, että kunnat järjestävät palvelut. Kirjastolain mukaan ne myös vastaavat siitä, että palvelut ovat lain mukaisia. Maakuntakirjastot ja keskuskirjasto täydentävät näitä palveluja. Niillä ei ole hallinnollisia tehtäviä tai toimivaltaa alueensa kirjastoihin nähden. Esimerkiksi päävastuu kirjasto- ja tietopalvelujen arvioinnista on kunnalla. 

Maakuntakirjastojen toiminta-alueet vaihtelevat huomattavasti niin niihin kuuluvien kuntien lukumäärän ja koon kuin muidenkin toimintaympäristötekijöiden mukaan. Näin ollen myös niiden tehtävät ovat muotoutuneet erilaisiksi kuntien kirjastojen alueellisesti vaihtelevien tuki- ja kehittämistarpeiden mukaan.  

Kirjastoasetusluonnoksessa (2§) maakuntakirjaston tehtävät on määritelty asianmukaisesti. Tärkeätä on, ettei näiden tehtävien toteuttamista seurata valtion aluehallinnon tasolla käyttämällä vain kaikille yhteisiä seurantaindikaattoreita. Seurannan tulee lähteä siitä, että maakuntakirjastot voivat toimia joustavasti kunkin omalla toiminta-alueella ilmeneviin kehittämistarpeisiin vastaten. 

Kuntien kirjastojen laajentunut yhteistyö 

Viime aikoina kunnallinen kirjastokenttä on muotoutunut erilaisiksi yhteistyöalueiksi ja yhteenliittymiksi, jotka tekevät osin samoja tehtäviä maakuntakirjastojen kanssa. Maakuntakirjastojen rinnalle on ajan mittaan syntynyt muutamia seutukirjastoja sekä paljon kuntien kirjastojen yhteistyöverkostoja, ns. kirjastokimppoja.  

Kirjastojärjestelmähankintoja sekä sähköisten aineistojen hankintoja varten on rakennettu valtakunnallista yhteistyötä yleisten kirjastojen yhteistyöelimen, Yleisten kirjastojen neuvoston johdolla. Osa kirjastojen verkkopalveluista tuotetaan keskitetysti valtakunnallisesti. Muutoksen vauhdissa eri toimijoiden työnjako ei enää ole yhtä selkeä kuin aiemmin. 

Lisäksi kuntarakenneuudistus muovaa kuntakenttää kohti nykyistä suurempia kuntia ja uusia aluerakenteita.  

Monestakin syystä siis nykyinen maakuntakirjastoverkko saattaa jollain aikavälillä käydä nykymuodossaan epäajanmukaiseksi ja tarpeettomaksi ja tulee tarve arvioida sitä uudelleen. 

Nykyisessä kirjastoasetuksessa mainitut maakuntakirjaston tehtävät ovat vanhentuneet ja aika on ajanut niiden ohi. Esimerkiksi maakuntakirjastojen perinteinen tehtävä, kaukopalvelu, on jo käytännössä muuttunut alueelliseksi aineistonkuljetukseksi, josta vastuu on osittain siirtynyt kirjastoille ja kirjastokimpoille. 

Kirjastopalvelujen alueellisen yhteistyön koordinointiin, alueellisiin kehittämishankkeisiin ja muun muassa henkilöstön perehdyttämiseen uusiin toimintamuotoihin on kuitenkin edelleen tarvetta ja maakuntakirjastoverkko tarjoaa siihen vielä toistaiseksi sopivan yhteistyörakenteen. Kirjastojen osallistuminen maakuntakirjaston vetämiin erilaisiin kehittämishankkeisiin, koulutukseen ja niin edelleen on vapaaehtoista, ne osallistuvat tarpeen mukaan. 

Luonnoksessa ehdotetuista maakuntakirjastojen tehtävistä  

Maakuntakirjastoille ehdotetaan tehtäväksi ”kehittää toiminta-aluetta koskevaa verkko- ja tietopalvelua”.  

Tämä on maakuntakirjastojen tehtävistä yksi tärkeimmistä. Pienillä kirjastoilla ei riitä resursseja esimerkiksi kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa koskevan, paikallisesti arvokkaan aineiston digitointiin, joten on hyvä jos tämä voidaan tehdä maakuntakirjastoissa. Myös sähköisen aineiston hankintaan pienet kirjastot tarvitsevat maakuntakirjaston tukea. 

Sen sijaan perustuslain näkökulmasta sekä maakuntakirjastojen että yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtäväluettelon kohta ”suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön antamat muut tehtävät” on ongelmallinen.  Voimassa olevan perustuslain mukaan kunnille voidaan antaa tehtäviä vain lailla. Tätä luonnoksen tehtäväkohtaa tulisi vähintäänkin täsmentää/rajata koskemaan ”muita maakuntakirjastotehtäviä” ja ”muita yleisten kirjastojen keskuskirjastotehtäviä” tai se pitäisi poistaa kokonaan. 

Maakuntakirjastotoiminnan rahoitus 

Vuosina 2005 – 2009 kirjastojen valtionosuudesta määrättiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla lailla. Maakuntakirjastoimintaa ja keskuskirjastoa ylläpitävät kunnat saivat toimintaansa varten korotettua valtionosuutta, jonka käytöstä maakuntakirjastot sopivat ministeriön kanssa. 

Muutos tapahtui vuoden 2010 alusta, kun hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriön vastuulle kuuluvaan, useat hallinnonalat kattavaan valtionosuusjärjestelmään. Maakuntakirjastoa ylläpitävät kunnat saavat nyt vuosittain ministeriöltä erikseen päätettävän harkinnanvaraisen valtionavustuksen. Maakuntakirjastojen tehtävistä sovitaan nykyisin tarkemmin vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa käytävissä ”seurantakeskusteluissa”. 

Tarkoitus on, että nykyinen maakuntakirjastoavustus vastaa” likimäärin mainitusta tehtävästä aiheutuvia lisäkustannuksia” (laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009, 44§). Valtiontalouden menosäästöjen vuoksi kuitenkin vuoden 2013 avustukset olivat, esimerkiksi työvoimakustannusten noususta huolimatta, samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 

Kuntien tulee saada maakuntakirjastotehtävien hoitamisesta toiminnan kustannukset kattava korvaus.  Seurantakeskusteluissa tulee olla mukana muitakin ylläpitäjäkaupungin edustajia kuin kirjaston johtoa. Maakuntakirjasto toimii tehtävässään kunnan suostumuksella ja kunnan tulee näin ollen olla mukana tulosneuvotteluissa. Tilannetta voi verrata maakuntamuseoihin. Museoasetuksen mukaisen, maakuntamuseon ja Museoviraston tulosneuvottelun asiat viedään joissakin kunnissa esimerkiksi asianomaiseen lautakuntaan linjattaviksi. 

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 

Yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona toimii Helsingin kaupunginkirjasto. Jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan keskuskirjasto on ylläpitänyt yhteisiä, kaikille kirjastoille tarkoitettuja keskitettyjä palveluja sekä toiminut monikielisenä kirjastona.  

Keskuskirjasto on tuottanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella esimerkiksi Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkopalvelut www.kirjastot.fi. Nämä verkkopalvelut ovat avoimia kaikille. Verkkopalvelu on paljon käytetty, kirjastoille hyödyllinen työväline, jota kehitetään ja tuotetaan yhdessä niiden kanssa.  

Nyt nämä tehtävät on ajantasaistettu ja siirretty asetuksessa mainittuihin tehtäviin, joten kirjastoille tarpeellisten palvelujen sekä työmenetelmien kehittäminen ja tarjonta muille kirjastoille voi jatkua. 

Asetusluonnoksessa keskuskirjaston tehtäviin kuuluisi edelleen myös ”harvinaisia kieliä koskevien kirjastopalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen”.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ”monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän.” 

Edellä mainituista esimerkeistä käy ilmi, että yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät ovat varsin laajat ja monipuolista osaamista vaativat. Helsingin kaupunginkirjaston tulee saada keskuskirjaston toimintaan riittävät määrärahat. 

Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset 

Asetusluonnoksessa myös yhdenmukaistetaan aiempien, kirjastojen henkilöstöä koskevien kelpoisuusvaatimusten tulkinta ja parannetaan siten kirjastoihin hakeutuvan uuden henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Kirjastojen koulutusrakenteeseen tai kelpoisuusvaatimuksiin ei tässä yhteydessä esitetä muutoksia. 

Kuntaliitto on lausunnossaan (574/90/2009) esittänyt kriittisen kannanottonsa kirjastoasetuksessa 1157/2009 uudistettuihin, edelleen voimassa oleviin kirjastojen koulutusrakenne- ja kelpoisuusvaatimuksiin. Asetuksen säännösten tulkintaongelmien vähentäminen sen sijaan on kannatettavaa.  

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri

Maisa Lovio
erityisasiantuntija