Ympäristöministeriö, Dnro 1229/03/2016, 19.1.2016 M. Riipinen, T. Innala, M. Mättö

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Ympäristöministeriö pyytää Kuntaliiton lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ehdotetut muutokset hajajätevesiasetukseen ovat osa hajajätevesisäädösten uusimista, joilla halutaan edelleen kohtuullistaa ja selkeyttää haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä. Asiaa koskevat ympäristönsuojelulain muutokset on käsitelty ja hyväksytty eduskunnassa joulukuussa 2016.

Asetuksen uusimisen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa asetuksen sisältöä muuttamalla asetuksen pykäliä ja karsimalla sen liitteitä. Osa asetuksessa olleista säädöksistä on siirretty lain tasolle.

Kuntaliiton lausunto
 

Yleistä hajajätevesisäädöksistä 
 

Kuntaliitto on ollut mukana hajajätevesisäädösten muutoksia valmistelevassa työryhmässä, joka on perustettu ja jonka työlle on annettu reunaehdot ministeri Grahn-Laasosen ja edelleen ministeri Tiilikaisen toimeksiannosta. Kuntaliitto on lausunut ja ollut eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana hajajätevesiä koskevien ympäristönsuojelulain säädöksistä. Ympäristönsuojelulakiin hyväksyttyjen säädösten osalta Kuntaliitto kantaa erityisesti huolta siitä, että kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä herkiksi alueiksi määriteltyjä alueita ja tiiviitä haja-asutusalueilla olevia asutuskeskittymiä jää laissa jätevesijärjestelmien korjaukselle asetetun määräajan ulkopuolelle. Järjestelmien korjausvelvoitteen siirtäminen näillä alueilla kokonaisuudessaan vasta lupaa vaativan uuden rakentamisen tai muun korjaamisen yhteyteen voi vaarantaa paikallisesti pinta- ja pohjavedenlaatua ja haittaa kuntien ympäristönsuojelumääräysten tavoitteiden toteutumista. Kuntaliitto toivookin, että valvonnan ja neuvonnan resursointia vahvistetaan ja suunnittelutyötä tuetaan, jotta näillä alueilla jätevesijärjestelmiä korjattaisiin mahdollisimman joutuisasti. Lisäksi muuttuvien hajajätevesisäädösten johdosta tarpeen on päivittää vesihuoltolain 11 §:n mukainen jätevesijärjestelmän vaatimukseen liittyvä vapautusperuste.

Asetuksesta

Kuntaliitto katsoo, että ehdotettu asetuksen selkiyttäminen ja liitteiden karsiminen on tarpeen, jotta aiemmin hankalasti sovellettavissa olleen säädöksen toimeenpano helpottuu. Liitteissä ja asetuksessa ollutta sinänsä tarpeellista materiaalia tulisi kuitenkin hyödyntää asiasta annettavassa ohjeistuksessa. 
Kuntaliitto kannattaa jätevesijärjestelmän mitoitusperusteen poistamista asetuksesta, mutta toteaa samalla tämän muutoksen lisäävän tarvetta entistä laadukkaammalle ja tapauskohtaisemmalle suunnittelulle, joka ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren aikaisen mahdollisen käytön. Jätevesijärjestelmän suunnitelman laatijan pätevyys on väljästi johdettavissa maankäyttö- ja rakennuslaista, mutta mahdollisten epäselvien tulkintojen välttämiseksi suunnittelijan kelpoisuusvaatimusta ja suunnittelutehtävän vaativuusluokkaa voisi käsitellä säädöksistä annettavissa ohjeissa. 

Käyttö- ja huolto-ohjeen yksityiskohtainen kuvaus asetuksen liitteenä on perusteltua poistaa, mutta ohjeen sisältöä koskevasta pykälästä (7 §) tulisi kuitenkin käydä ilmi, että käyttö- ja huolto-ohjeen tulee olla sellainen, että sitä noudattamalla järjestelmä täyttää sille esitetyn puhdistustehon. 
Aiemmin käyttö- ja huolto-ohje -liitteessä asetettu velvoite tyhjentää saostussäiliöt ja jäteveden pienpuhdistamoiden ylijäämäliete vähintään kerran vuodessa on nyt asetuksesta kyseisen liitteen poistamisen myötä poistettu kokonaan. 

Käsittelyjärjestelmien lietteet ovat jätteitä, kun ne poistetaan järjestelmästä ja kuuluvat siten jätelainsäädännön piiriin. Kuntaliitto katsoo, että jousto erilaisiin tarkoituksiin suunniteltujen järjestelmien tyhjennysvälien määrittelylle kuntien jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä on tarpeen, mutta ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi asetuksessa tulisi edelleen määrätä tyhjentämään vesikäymälävesiä sisältävät (ns. mustat vedet) säiliöt vähintään kerran vuodessa. Säädöksistä annettavissa ohjeissa tulisi myös todeta kuntien mahdollisuus edelleen säädellä asiasta jätehuoltomääräyksissään alueellisten tarpeiden mukaisesti. Asiasta voisi tarvittaessa olla oma pykälänsä asetuksessa.
Järjestelmien toimivuuden arviointi ja valvonta edellyttää, että tietoa järjestelmän toimivuudesta on mahdollista saada. Näin ollen asetuksessa tulisi edellyttää, että järjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että siihen tulevasta ja lähtevästä vedestä voidaan ottaa näyte puhdistustehon varmistamiseksi. Asetuksen perustelumuistioon ja säädöksistä annettavaan ohjeistukseen tulisi lisäksi täsmentää järjestelmän käyttäjän velvollisuus tarvittaessa vesinäyttein osoittaa viranomaiselle sen toimivuus.

Asetuksen on tarpeen tulla voimaan yhtäaikaisesti ympäristönsuojelulain hajajätevesiä koskevien muutosten kanssa. 

Kuntien ohjeistaminen

Kuten eduskunnan ympäristövaliokunnan ympäristönsuojelulain hajajätevesimuutosehdotuksesta antamassa mietinnössäkin todetaan, kuntia tulee tukea ohjeistuksella koulutuksilla jälleen muuttuvien säädösten toimeenpanossa. Säädöksiä on muutettu sisällöllisesti, rakenteellisesti ja termejä otettu uuteen käyttöön (esim. herkät alueet laissa ja kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä) ja määräaikaa ollaan edelleen pidentämässä jne. Ohjeistuksen ja toimeenpanon tuen tarvetta ei voi liiaksi korostaa. Ympäristöministeriön on yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa tarpeen laatia säädösmuutoksista selkeä soveltamisohje, jossa todetaan edellä lausunnossa ilmi tulleiden ohjeistustarpeiden lisäksi mm. kuntien mahdollisuudet täsmentää säädöksiä ja määrätä tarvittavilta osin jätevesien ja lietteiden käsittelystä kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä ja jätehuoltomääräyksissä. Hajajätevesioppaan päivitys on aloitettava ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä em. toimijoiden kanssa mahdollisimman nopeasti.
 

Lausuntoprosessiin liittyen

Kuntaliitto huomauttaa, että lausunnon antamista asetuksesta olisi yleisesti helpottanut, mikäli asiakirjojen mukaan olisi liitetty joulukuussa eduskunnassa hyväksytty ympäristönsuojelulain muutoksen aineisto (HE128/2016), jolla muutetaan ympäristönsuojelulakia hajajätevesisäädösten osalta. Nyt perustelumuistiossa viitataan muutetun lain pykäliin, joita ei ole ollut saatavilla helposti esim. lakipalvelu Finlexistä. Se on saattanut aiheuttaa kentällä hämmennystä lainsäädäntömuutosten kokonaisuuden hahmottamisen osalta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen
johtaja, alueet yhdyskunnat
Miira Riipinen
ympäristöpäällikkö

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Minna Mättö
+358 9 771 2037, +358 50 308 1487
Vastuualueet
  • alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen lainsäädäntö
  • rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvät juridiset kysymykset
  • luonnon monimuotoisuuteen ja suojeluun liittyvät juridiset kysymykset
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!