Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen

​Suomen Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa. 

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (486/2013) muuttamisesta on vahvistettu 28.6.2013 ja se tulee voimaan 1.1.2014. Mainittuun lakiin tehtyjen muutosten johdosta vastaavaa asetusta on tarpeen muuttaa tietyin osin. 

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat määräytyvät jatkossa kaikille ammattikorkeakouluille siten, että koulutuksen perusteella määräytyvä osuus on 85 % ja soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuus on 15 %.             

Perustelumuistiossa todetaan, että suoritettujen tutkintojen perusteella määräytyy 46 % ja vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien määrän perusteella 24 % yksikköhinnan laskentaperusteista, mikä on yhteensä 70 %.

Asetustekstin 15 §:ssä nämä ovat ensimmäisen momentin 1) ja 3) kohdat. Loput 15 % koulutuksen perusteella määräytyvistä asioista muodostavat kyseisen momentin muut numeroidut kohdat painokertoimineen.  

Painokertoimet asettavat tärkeysjärjestykseen rahoituksen perusteena olevat koulutuksen eri osa-alueet.  Ne myös vastaavat suoraan kyseisen kohdan rahoituksen prosenttiosuutta.  Kuntaliitto pitää asetettuja painokertoimia oikeansuuntaisina, mutta pitää avoimen ammattikorkeakouluopintojen tai muutoin erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden painokerrointa liian pienenä, ottaen huomioon niiden merkityksen aikuiskoulutuksenväylänä, joka tarjoaa erityisesti työelämässä toimiville hyvät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen.   

Nyt tarkennetusta rahoitusmalliesityksestä Kuntaliitto on jo aiemmin lausunut kun hahmotelma on kaaviona ollut lausuttavana. Viittaamme aiempiin lausuntoihimme. Asetuksen muutosta kuvaavaan muistioon voisi selkeyden vuoksi lisätä olemassa olevan laatikkokuvion uudesta AMK -rahoitusmallista. Siitä kokonaisuus selkeytyy kirjoitettua tekstiä paremmin. 

Perustelumuistiossa puhutaan kannustamisesta ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön samoin kuin että on tarkoitus painottaa työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Asetusluonnoksen kyseisessä kohdassa, 15 §  5. mom, puhutaan kuitenkin vain soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusosuudesta, eikä mainita aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Tämän ammattikorkeakoulujen ja aluekehityksen yhteyden kannalta erittäin oleellisen lisäyksen Kuntaliitto esittää lisättäväksi kyseiseen asetuksen kohtaan.   

Asetuksen 15 §:n 6. momentin 4) kohdassa mainitaan ”julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen toiminnan, audiovisuaalisten aineistojen, sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä,..” 

Perustelumuistiossa kyseistä kohtaa selitettäessä kuitenkin mainitaan ainoastaan julkaisut. Tämä teksti on syytä täydentää vastaamaan asetuksen luetteloa.     

15 §:n 4 mom. esitetään yksityiskohtaisesti, mihin väittämiin 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautteessa tutkinto-opiskelijat vastaavat. 

Kun otetaan huomioon, että kyseisen kohdan painokerroin on 3 ,eli vaikutus rahoituksesta on 3%,  emme pidä tarkoituksenmukaisena esittää väittämiä näin tarkalla tasolla asetuksessa. Yleisempi taso riittäisi, varsinkin kun palautekoontia ollaan parhaillaan kehittämässä ja kyseiset kohdat muuttunevat lähitulevaisuudessa. 

15 §:n terminologia kannattaa yhdenmukaistaa; nyt on esim. käytetty termejä "määrä", "yhteenlaskettu määrä", "lukumäärä" ja "yhteismäärä" kaikkia neljää synonyymeina; samoin 15 §:n 1 mom:ssa on käytetty ”ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia" ja "tutkinto-opiskelijoita”  kumpaakin termiä toistensa synonyymeina. Lain tulkintaa tehtäessä tullaan kysymään, tarkoitetaanko näillä eri asioita ja miten ne pitäisi tällöin ymmärtää. 

Olisi myös toivottavaa, että perustelumuistiossa perusteltaisiin, mistä alakohtaiset painokertoimet 4 ja 3,5 muodostuvat eli miten on päädytty juuri näihin lukuihin.  

Esityksen perustelumuistiossa todetaan, että ehdotetuilla rahoitusmallin muutoksilla ei ole vaikutusta ammattikorkeakouluille jaettavan kokonaisrahoituksen määrään, eikä mallilla siten ole muutosvaikutusta valtion talouteen eikä kunta-valtio -suhteeseen.

Esitetyllä mallilla on kuitenkin vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä.                

Yksikköhinnan muutos voi olla korkeintaan 3 % vuotta kohti. Vuoden 2014 yksikköhintaa leikataan 1,1%, joten se on 7689 kunnallisissa ammattikorkeakouluissa. Mikäli siihen tehtäisiin 3 % leikkaus seuraavana vuonna, se olisi 230,67 euroa ja yksikköhinnaksi tulisi 7458,33 euroa. Se on jo vuositasolla merkityksellinen koulutuksenjärjestäjille, koska samaan aikaan voi tapahtua  oppilasmäärään liittyviä sekä indeksikorotuksiin liittyviä leikkauksia myös.   

Useimmat ammattikorkeakoulut ovat kuntaomisteisia, vielä osakeyhtiömuodoissaankin jatkossa.  Omistajissa on myös pieniä ja jo nyt taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntia. Mikäli jonkin ammattikorkeakoulun rahoituspohja pettää, omistajakunnat joutuvat rahoittajiksi huomattavasti nykyistä suuremmassa määrässä. 

Kuntaliitto huomauttaa, että perustelumuistiossa tulee esittää arviot esityksen taloudellisista vaikutuksista erilaisille ammattikorkeakouluille ja niiden ylläpitäjille. Säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohjeen mukaan taloudelliset vaikutukset voivat olla välittömästi yhteisön rahoitukseen vaikuttavia taikka eri yhteisöjen keskinäisiin rahoitusvirtoihin vaikuttavaa. Mainitun ohjeen mukaan taloudellisia vaikutuksia on pyrittävä arvioimaan euromääräisinä. Maininta kokonaisrahoituksen määrän muuttumattomuudesta ei yksinään riitä kuvaamaan esityksen taloudellisia vaikutuksia. Muistioon tulee lisätä euromääräinen arvio esityksen vaikutuksista erilaisiin ammattikorkeakouluihin ja niiden ylläpitäjiin. Jos em. arviota ei kyetä tekemään, tulee muistiossa selvittää syyt sille.    

Kuntaliitto edellyttää, että nyt lausuttavana oleva esitys tuodaan Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsittelyyn ennen kuin se viedään Valtioneuvoston käsiteltäväksi. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Marja Lahtinen
kehittämispäällikkö
yksikön johtajan varahenkilö

Hannele Salminen
kehittämispäällikkö