Kuntaliiton mielestä aluehallintouudistus on ollut yksi tärkeä vaihe valtion aluehallinnon järkevöittämisessä. Eri vastuualueiden kokoaminen samaan organisaatioon on lisännyt aluehallinnon toimivuutta. Näin lyhyessä ajassa mittavan uudistuksen tavoitteita ei tietenkään voida vielä kokonaisuudessaan arvioida.
ALKU- hankkeen yksi päämäärä oli vahvistaa maakunnan liittojen asemaa aluekehittäjinä. Maakuntien vaikutusvaltaa haluttiin lisätä mm. vahvistamalla maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta suhteessa viranomaisiin. Maakunnan liittojen asemaa ei raportissa ole juurikaan käsitelty, vaan siinä on keskitytty lähinnä valtion aluehallinnon tarkasteluun.
Vaikka kuntarakenneuudistuksen mukaiset vahvat peruskunnat saataisiin aikaan, ei se poista tarvetta organisaatiolle, joka hoitaa ylikunnalliset tehtävät. Kuntaliiton kokoon kutsumana toimii maakuntien liittojen puheenjohtajien neuvottelukunta, joka on ottanut kantaa maakuntien tulevaisuuteen. Maakuntien liittojen mielestä on välttämätöntä, että ylikunnallisesta aluekehityksestä, aluesuunnittelusta, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista vastaa kunnalliseen kansanvaltaan pohjautuva elin.
Maakuntien liitot näkevät tarpeelliseksi selvittää kansanvaltaan, alueiden omiin vahvuuksiin ja tietämykseen perustuvan aluetason hallinnon toteuttamismahdollisuudet. Tämä edellyttäisi aluehallinnon tarkastelua kokonaisuutena. Myös EU:n Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009) painottaa subsidiariteettiperiaatetta, eli päätösten tekemistä niin lähellä kansalaista kuin se asian luonteen huomioiden on mahdollista.
Aluejakonäkökulmasta parasta kansalaisten kannalta olisi, että erilaiset hallinnolliset rajat olisivat mahdollisimman yhteneväisiä. Toteutetut aluejaot ovat monin paikoin kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kannalta liian monimutkaisia. Maakuntien näkökulmasta monimutkaisuus näkyy niin, että eri asioita käsiteltäessä osapuolina on eri ELY-keskuksia, mikä lisää koordinaation tarvetta. Yrityksille ja kansalaisille aiheutuu ongelmia, kun eri substanssiasioita käsittelevät eri virastot, vaikka maantieteellinen alue olisikin sama.
Edellä mainitut näkökohdat huomioiden Kuntaliitto katsoo, että selonteko on varsin kattava, mitä tulee valtion aluehallintotasoon. Selonteossa esitetyistä valtion aluehallintoa koskevista toimenpiteistä suurin osa on perusteltuja. Aluehallintoa tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, jossa tarkastelun kohteena olisivat niin valtion aluehallinto, erilaiset kuntayhtymät kuin myös maakuntien liitot. Näin voitaisiin pyrkiä karsimaan päällekkäisiä tehtäviä ja toimijoita.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.