Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 9.11.2021 (1005/03.01.01/2021) Irmeli Myllymäki

HE 165/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskeluhuoltolain muuttamisesta

Hallituksen esityksessä HE 165/2021 ehdotetaan säädettäväksi oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisessä noudatettavasta henkilöstömitoituksesta. Lisäksi kuraattorin kelpoisuusehtoa koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022. 

Esityksen tavoitteena on, että yhteisöllisen opiskeluhuollon ennaltaehkäisevän tuki sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon varhainen apu ja tuki olisi kaikkien opiskelijoiden saatavilla yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tasa-arvoisesti saatavilla olevalla ja tasalaatuisella opiskeluhuollolla edistettäisiin lapsen ja nuoren oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäistäisiin ongelmien syntymistä esimerkiksi koulukiusaamista estävillä toimenpiteillä. Vahvistamalla opiskeluhuollon henkilöstöresursseja voitaisiin nykyistä paremmin tarjota oppilaille valmiuksia siirtyä perusopetuksesta ja toiselle asteelle ja suoriutua toisen asteen koulutuksesta. 

Kuntaliitto:
Kuntaliitto näkee hyvänä, että ehdotuksessa painottuu yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitys ja ensisijaisuus. Kuntaliitto yhtyy huoleen siitä, että kuntien ja oppilaitosten välillä on suuria eroja opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudessa. Suurin haaste palvelujen järjestämisessä on kelpoisen henkilöstön pula, joka korostuu erityisesti psykologien saatavuudessa. On kuntia ja alueita, joissa yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu täyttämään avoinna olevia koulu- tai opintopsykologin virkoja. Vaikein tilanne on ruotsinkielisissä opiskeluhuoltopalveluissa. Monissa tapauksissa kunnat ovat joutuneet turvautumaan määräaikaisiin ja kalliisiin ostopalveluihin.

Tavoite panostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen ja palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen on kannatettava, mutta jos ammattihenkilöitä ei ole saatavilla, on henkilöstömitoitus huono keino vaikuttaa opiskeluhuoltopalveluiden laadulliseen kehittämiseen. Kuntaliitto katsookin, että sitovat mitoitukset eivät ratkaise opiskeluhuoltohenkilöstön saatavuuden haasteita.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulisi jatkaa psykologien koulutusmäärien lisäämistä oppilas- ja opiskeluhuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi. Erityisesti ruotsinkielisten psykologien ja kuraattorien saatavuuteen on löydettävä ratkaisut.  Lisäksi kuraattorien kelpoisuusvaatimukset tulee pitää riittävän väljinä, jotta ammattihenkilöstön saatavuus ei heikkene nykyisestä. On kuitenkin huomioitava, että koulutuspaikkojen lisääminen ei välittömästi ratkaise jo olemassa olevaa henkilöstön saatavuuden haastetta. Nopealla aikavälillä tarvitaan panostamista koulun arjessa tapahtuvien yhteisöllisen opiskeluhuollon käytäntöjen ja toimintamuotojen kehittämiseen. On tärkeää luoda monipuolisia, oppimisedellytyksiä turvaavia varhaisen tuen muotoja, joilla vaikutetaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Mitoitukset

Lakiehdotuksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvassa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa tulisi olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohti ja yksi psykologi 780:tä oppilasta kohti ja toisen asteen koulutuksessa tulisi samoin olla vähintään yksi kuraattori 670:tä opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780:tä opiskelijaa kohti.

Kuraattoripalveluita koskeva henkilöstömitoitus tulisi voimaan 1.1.2022 alkaen. Psykologipalveluiden henkilöstömitoitusta koskisi siirtymäaika siten, että se tulisi voimaan 1.8.2023.

Ehdotuksessa esitetään laskelma lisähenkilöstön tarpeesta mitoitusten johdosta. Laskelman mukaan psykologeja tarvittaisiin lisää esi- ja perusopetukseen 266 ja toiselle asteelle 72. Kuraattorien lisätarve olisi esi- ja perusopetuksessa 156. Toisella asteella kuraattorien määrä valtakunnallisen tilaston mukaan täyttää jo nyt mitoituksen edellyttämän määrän.

Kuntaliitto:
Luonnoksessa perustellaan samaa mitoitusta esi- ja perusopetuksesta toiselle asteelle sillä, että se helpottaisi opiskeluhuollon käytännön järjestämistä erityisesti kunnissa, joissa järjestetään sekä perusopetusta että toisen asteen koulutuksia. Kuntaliitto huomauttaa kuitenkin, että kuraattorin ja psykologin tehtävät painottuvat eri tavoin eri koulutusasteilla ja tarpeet ovat erilaisia.

Opiskeluhuollon palvelut ulottuvat esiopetuksen oppilaisiin. Jos lakiesityksen voimaantulo on 1.1.2022, tulevat esitetyt mitoitukset koskettamaan myös kaksivuotisen esiopetuksen kokeilutoimintaan osallistuvia lapsia kokeilukunnissa. Nämä oppilaat eivät ilmeisesti ole henkilöstötarpeen arvioissa ja rahoituslaskelmissa mukana. Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi tarpeen täsmentää, koskeeko mitoitus viisivuotiaiden, kokeilueskarin piirissä olevien oppilaiden palveluita.

Kuntaliitto esittää huolensa siitä, että kuraattorien mitoitus on suunniteltu toteutettavan samanaikaisesti lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoituksen kanssa 1.1.2022 lukien.  Sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmään kohdentuu siten samanaikaisesti kysynnän kasvua kahden asiakasmitoituksen vuoksi. Kaksi toimialaa asetetaan kilpailemaan keskenään samasta työvoimasta, josta jo nykyisellään on pulaa. Kuntaliitto katsoo, että kahden, samaan ammattiryhmään kohdentuvan mitoituksen voimaantulo samanaikaisesti 1.1.2022 luo merkittävän riskin lastensuojelun viranomaistehtävien hoitamiseen. Tämä heijastuu myös opiskeluhuollon palveluihin.

Kuraattorin kelpoisuus

Kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimusta ehdotetaan muutettavan siten, että kelpoinen toimimaan kuraattorina olisi henkilö, joka on suorittanut sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:ssä tarkoitetun ylemmän korkeakoulututkinnon tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi). Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttäisi henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaalialalle, kasvatustieteisiin tai käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto. Koulutukseen tulee sisältyä tai sen lisäksi tulee olla suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset korkeakouluopinnot, joiden tulee muodostua sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista.  

Kuntaliitto:
On tärkeää ja kannatettavaa, että kuraattorin kelpoisuutta ei rajata yksinomaan sosiaalityöntekijöille tai sosionomeille. Tämä on perusteltua sekä työntekijöiden saatavuus- että asiakasnäkökulmasta. Kelpoisuutta ei kuitenkaan tulisi rajata kategorisesti yksinomaan henkilöille, jolla on tehtävään soveltuva ”sosiaalialalle, kasvatustieteisiin tai käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto”, vaan entisen mukaisesti ”henkilölle, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto”. Tällainen soveltuva korkeakoulututkinto voisi esimerkiksi olla myös yhteiskuntatieteellinen, humanistinen tai valtiotieteellinen korkeakoulututkinto. Kuntaliiton näkemyksen mukaan esimerkiksi yhteisöpedagogin koulutus antaa erittäin hyvät valmiudet yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.

Ruotsinkielisten palvelujen varmistamiseksi Kuntaliitto edellyttää, että kehityspsykologit ovat myös lakiuudistuksen jälkeen jatkossa kelpoisia toimimaan kuraattoreina.

Kuntaliitto katsoo, että ehdotukseen liitetty vaatimus 60 opintopisteen laajuisista korkeakouluopinnoista, joiden tulee muodostua ”sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista”, on kohtuuton erityisesti tilanteessa, jossa ammattilaisista on pulaa. Kuntaliitto vastustaa tätä muutosta.

Kuntaliitto toteaa, että koulutuksen ohella olisi kelpoisuusvaatimuksissa järkevää huomioida entiseen tapaan työkokemus: ”korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, taikka henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä”.

Kuntaliitto kannattaa siirtymäsäännöstä.

Talous

Kustannuslaskelmien pohjana on käytetty valtakunnallisia lukuja. Psykologien ja kuraattorien määrässä on kuitenkin suuria vaihteluita kuntien ja alueiden välillä. Mitoitusten käyttöönotto tarkoittaa joissain kunnissa paljon suurempaa lisäpanostusta nykytilanteeseen verrattuna kuin toisissa. Valtakunnallisten lukujen perustella laskettu ammattilaisten kokonaismäärä ei jakaudu tasaisesti, jolloin esitetty lisäresurssin laskentatapa tuskin antaa riittävää kuvaa todellisten kustannusten arvioimiseksi. Perusteluissa ei myöskään kerrota, miten kaksikielisten kuntien ja erityisesti ruotsinkielisten psykologien ja kuraattorien lisäystarve on otettu huomioon. Rahoituspohjan arviossa ei ole huomioitu henkilöstökustannusten ohella muita hallinnollisia ja palvelun järjestämiseen vaikuttavia kustannuksia kuten tila-, laite- ja koulutuskustannuksia.

Kuntaliiton arvion mukaan sitovien mitoitusten noudattamisen hinta tulee olemaan korkeampi kuin kustannuslaskemissa on esitetty, mikäli palvelun saatavuus halutaan varmistaa eri puolilla Suomea. Vastuu lisäkustannuksista ei saa ohjautua kuntien ja koulutuksenjärjestäjien maksettavaksi.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan sote-uudistuksen aikataulu tulisi ottaa esityksessä huomioon, koska opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Kuntaliitto katsoo, että kuntia ja koulutuksen järjestäjiä ei tule velvoittaa perustamaan vakituisia palvelussuhteita ja noudattamaan uusia rekrytointeja vaativia sitovia mitoituksia yhden vuoden ajaksi vuonna 2022.

Jos mitoitus päätetään saattaa voimaan jo vuonna 2022, sitä ei saa tehdä ilman kunnille ohjattavaa lisärahoitusta. Lain velvoittamat sitovat mitoitukset eivät myöskään voi perustua erikseen haettaviin valtionavustuksiin.

Opiskelijahuollon henkilöstömitoituksesta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset tulee huomioida täysimääräisesti hyvinvointialueiden rahoituksessa vuodesta 2023 lukien. Mitoituksiin ohjattavan valtionosuusrahoituksen määrä vuonna 2022 on esityksen mukaan 8,4 miljoonaa euroa ja valtionavustuksen osuus 11,6 miljoonaa euroa. Kun osin valtionosuuksin ja osin valtionavustuksin rahoitettava uusi tehtävä ohjataan kunnille yhden vuoden ajaksi, on ilmeinen riski, että koko kuluerä perusteettomasti vähennetään kuntien valtionosuus- tai verorahoituksesta. Kunnille myönnettävää määräaikaista valtionavustusrahoitusta ei tule vähentää hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen yhteydessä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Irmeli Myllymäki
Kehittämispäällikkö

tags