Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Kuntaliitto keskittyy tässä lausunnossa lakiesityksen sisältämiin henkilöliikennettä koskeviin toimenpiteisiin.
Kuntaliitto pitää esitettyä toimintamallia kannatettavana kuntien järjestämän joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten näkökulmasta. Tehostettu puhdistaminen normaalioloihin verrattuna ja matkustajille tarjottavat mahdollisuudet ja toimintaohjeet riittävän hygieniatason ylläpitämiseen ovat perusteltuja toimia, jotka ovat käytössä jo tälläkin hetkellä.
Mahdollisessa asetuksessa ei tule antaa liian yksityiskohtaisia ja kategorisia määräyksiä erilaisia palveluja (esim. paikallisliikenne- tai kaukoliikennepalvelu) tuottaville toimijoille, vaan niille tulee jättää harkintavaltaa parhaiden käytäntöjen soveltamiseen.
Esityksen 58 f -pykälän mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voisi tehdä päätöksen, jolla rajoitetaan kuljetuspalvelun tarjoajan tai tämän toimeksiannosta toimivan liikennöitsijän suurinta sallittua matkustajamäärää. Virasto saisi velvoittaa rajoittamaan matkustajamäärää enintään puoleen siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Rajoitukset olisivat mahdollisia vain, jos on ilmeistä, että covid-19 -taudin leviämisen estämiseksi 58 e §:n mukaiset ja muut jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja väliaikaisia matkustajamäärärajoituksia voitaisiin pitää välttämättöminä covid-19 -taudin leviämisen estämiseksi.
Pykäläesityksen tarkoitus on sinänsä ymmärrettävä, mutta sen sisältö, perustelut ja käytännön toteutus ovat ongelmallisia etenkin paikallisliikenteen kannalta. Esitystä ei voi pitää paikallisliikenteen näkökulmasta oikein suhteutettuna ja kustannustehokkaana.
Kuten viimeisen vuoden aikana on nähty, epidemiatilanteessa joukkoliikenteen ja muun julkisen liikenteen asiakasmäärät laskevat voimakkaasti. Tämä mahdollistaa jo sinällään matkustajille väljät matkustusolosuhteet. Paikallisliikenteen ei ole osoitettu olevan koronatartuntojen lähde. Myöskään kansainvälisesti tästä ei ole viitteitä.
Viranomaisen päätöksen mukaisen matkustajamäärän toteutumisen varmistaminen johtaisi kaupunkijoukkoliikenteessä palvelun huomattavaan heikentymiseen ja keskeytyksiin. Harvemmin asutuilla alueilla ongelmaksi voi muodostua palvelun harvat vuorovälit, esimerkiksi koululaisten sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta on aina joka tapauksessa huolehdittava. Epäselväksi myös jää, mihin tarve rajoittaa joukkoliikenteen matkustajamääriä perustuu tilanteessa, jossa yhteiskunnan toimintoja jo muutenkin rajoitetaan tartuntatautitilanteen nojalla ja liikkumistarve on vähentynyt huomattavasti. Jos matkustajamäärien rajoittaminen johtaisi tilanteisiin, jossa kaikki matkustajat eivät mahdu liikennevälineisiin, millä perusteilla matkustajia priorisoitaisiin kapasiteettia täytettäessä?
Pykälään on lisätty lausuntokierroksen jälkeen kohta, jonka mukaan pykälän nojalla annettu päätös ei saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin eikä se saa estää virkamiestä hoitamasta virkatehtäviään. Tämä lisäys on aiheellinen. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat subjektiivisia oikeuksia. Kunnilla on myös lakisääteinen velvollisuus perusopetuksen koululaiskuljetusten järjestämiseen (perusopetuslaki). Joukkoliikenne ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä, vaan sitä järjestämällä pyritään turvamaan mm. työmatka-, opiskelu- ja koululaisliikennettä. Joukkoliikenteen matkustajamäärien rajoittamisella haitattaisiin koululaisten sujuvaa liikkumista.
Pykäläesitys koskisi vain liikennevälineitä, joita käytetään yli 10 henkilön samanaikaiseen kuljetukseen. Tämä rajaus on tervetullut erityisesti lakisääteisten kuljetusten näkökulmasta, mutta rajaus osoittaa samalla pykälän perustelujen ristiriitaisuuden väljyysvaatimusten osalta.
Joukkoliikenteen matkustajamäärän väliaikainen rajoittaminen lakiperusteisesti olisi järeä toimenpide, joka lisäisi viranomaisten ja yritysten kustannuksia taloudellisesti muutenkin vaikeassa koronatilanteessa. Jos valtio asettaa voimakkaita rajoituksia, jotka aiheuttavat tilaajille, yrityksille ja asiakkaille huomattavia kustannuksia, tulee valtion myös korvata näille taloudelliset menetykset.
Tarkastuksia koskevassa pykäläesityksessä (59 b §) säädettäisiin, että kunnan terveydensuojeluviranomainen, elintarvikevalvontaviranomainen tai muu 59 d §:n nojalla toimivaltainen voisi tehdä tarkastuksen aluehallintoviraston tai Liikenne- ja viestintäviraston pyynnöstä.
Kuntaliitto katsoo, ettei joukkoliikenteen tarkastaminen ole mahdollista terveydensuojelu- tai elintarvikelain muun valvonnan yhteydessä ja on muutoinkin ongelmallinen kuntien hyvin rajallisten resurssien takia. Ongelmalliseksi voi muodostua myös toimivaltaisen viranomaisen määrittäminen esim. pitkän matkan bussien tai junien osalta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan joukkoliikenteen osalta valvonta tulisi suorittaa muilla tavoin, ja niin että se häiritsee mahdollisimman vähän sujuvaa liikennöintiä.
Suomen Kuntaliitto ry
Johanna Vilkuna
Liikenneasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.