Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 12.2.2021 (1119/03/2020), Aila Puustinen-Korhonen

Lausuntopyyntö vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitysluonnokseksi lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Lausunto annettu Lausuntopalvelu.fi:n kautta vastauksina esitettyihin kysymyksiin.

Kuntaliiton vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat seuraavat:

1. Esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti pykälään 4 a § Lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Selkiyttääkö ehdotus lapsen kasvatuksen, valvonnan ja huolenpidon sekä perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten rajanvetoa? Jos ei, miten säännöstä tulisi muuttaa?

Lisäys on tarpeellinen. Perusteluosioissa tuetaan sen soveltamista ja toimeenpanoa. Kuitenkaan ei voida lailla säätää siten, että jokainen käytännössä eteen tuleva tilanne olisi ratkaistavissa lainsäädännön nojalla. Käytännön kasvatustyötä sijaishuollossa ja rajan ymmärtämistä yksittäisissä kasvatustilanteissa on tuettava sijaishuollon henkilöstön kouluttamisella. 

Esitetään säädettäväksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoitus 35 lasta/sosiaalityöntekijä (13 b §). Mitä vaikutuksia näette ehdotuksella olevan?

Kunnan vastuu riittävästä resurssoinnista korostuu. Voidakseen toimeenpanna mitoitussäännöksen, kunnan on huolehdittava käytännössä, että kunnan lastensuojelun asiakasrekisteri on ajantasainen. Tosiasiallisesti päättyneet asiakkuudet on lopetettava. Asiakkuudessa ovat ne asiakkaat, joiden kanssa on meneillään aktiivinen ja tavoitteellinen muutostyöskentely, joka perustuu asiakkaan kanssa yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan, jota tarkistetaan sovitusti. Mitoitussäännös edellyttää rinnalleen selkeää säännöstä asiakkuuden päättymisestä.

3. Esityksen tavoitteena on vahvistaa sijaishuoltoon sijoitetun lapsen oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin.

3 a. Vastaavatko 15 §:n täsmennykset tätä tavoitetta?

Kyllä pääosin

3 b. Mitä käytännön vaikutuksia näette ehdotuksella olevan?

Palveluihin pääsy todennäköisesti helpottuu ja lastensuojelun asiakkaiden jättämistä palvelujen ulkopuolelle vaikeutuu ja sitä tapahtunee jatkossa vähemmän. Säännös ei kuitenkaan täysin poista sitä ongelmaa, että yksittäisen terveydenhuollon ammattihenkilön, kuten lääkärin, päätös voi käytännössä tarkoittaa, että lapselle ei tarjota eikä lapsi saa ko. palvelua, esimerkiksi mielenterveyspalvelua, jos yksittäinen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että sijaishuolto hoitaa myös lapsen mielenterveysongelman. Toimeenpanon tueksi tarvitaan myös valvontaviranomaisen toimia säännöksen saattamiseksi käytännössä sille tasolle, jolle se on tarkoitettu.

4. Ehdotuksessa esitetään säädettävän lapsen sosiaalihuollon asian vireille tulosta voimassa olevan lastensuojeluasian vireille tulon sijaan. Tavoitteena on, että tämä vahvistaisi sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ensisijaisuutta.

Onko ehdotettu sääntely tarkoituksenmukainen asetetun tavoitteen kannalta?

Kyllä pääosin

Vapaamuotoiset huomiot kohdasta 4

5. Ehdotuksessa esitetään lastensuojelun asiakkuuden päättymisestä säätämistä. Mitä käytännön vaikutuksia tällä sääntelyllä olisi?

Lastensuojelun asiakasrekisterien ajantasaisuus voitaisiin varmistaa ja sitä kautta riittävä resursointi lastensuojelun sosiaalityöhön. Myös valtakunnallinen THL:n lastensuojelutilasto olisi jatkossa todennäköisesti nykyistä luotettavampi kuvaamaan sitä, paljonko meillä on asiakkuuksia kansallisella tasolla. 

6. Tavoitteena on ehkäistä lapsen sijoituksen tarpeen syntymistä. Tässä ehdotuksessa esitetään säädettäväksi uusi tehostettu avohuollon tukitoimi, jonka perusteella lapselle voitaisiin järjestää moniammatillista kuntouttavaa tukea kotioloissa lapsen vanhemman tai muun läheisen kanssa.

6 a. Arvioitteko ehdotetun säädöksen johtavan käytännössä avohuollon palvelujen kehittämiseen?

Kyllä pääosin

6 b. Miten arvioitte tämän tavoitteen toteutuvan ehdotetun säännöksen avulla? 

Tämä vaatii kunnissa pohdintaa ja työmallien kehittämistä. Intensiivisiä avohuollon tukitoimia on jo nytkin käytössä osassa kuntia ja kuntayhtymiä.  Epäselvää saattaa olla, miten ehdotettu tukitoimi eroaa nykyisistä avohuollon tukitoimista. Tämä vaatii toimeenpanon tukea kunnille. Käytännössä haastetta liittyy myös siihen, kuinka mielellään asiakkaat ottavat vastaan tarjottua apua. Avohuollon palvelut ovat kaikki suostumusperustaisia eikä asiakkailla ole velvoitetta ottaa niitä vastaan tai osallistua tuen suunnitteluun. 

7. Sijaishuoltopaikan valintaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettävän. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulisi aina arvioida yksilöllisesti lapsen etu, lapsen tarpeita vastaava kuntoutuksellinen osaaminen ja lapsen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja muun opetuksen sekä siihen tarvittavan tuen varmistaminen. Millaisia vaikutuksia näette ehdotetulla sääntelyllä olevan sijaishuoltopaikan valintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon? Onko pykälän sääntely asetettujen tavoitteiden näkökulmasta riittävä?

Tilanne sijoituspaikkojen osalta on nyt vaikea. Vaativaa sijaishuoltoa, kuten erityistä huolenpitoa ja päihdehoitoa tarvitseville lapsille ei ole riittävästi sijoituspaikkoja ja lasta ei voi jättää sijoittamattakaan, jos tarve vaatii. Tämä ohjaa käytännössä hakemaan sijoituspaikkoja myös sen mukaan, mitä sijoituspaikkoja on tarjolla. Asia ei muutu lainsäädännöllä vaan palvelujärjestelmän muuttamisella/kehittämisellä ja julkista palvelutuotantoa vahvistamalla.

8. Lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen tukemista ehdotetaan vahvistettavan erityisesti sijaishuollon aikana (49 a §, 50 §, 52 a §, 57 § ja 60 d §). Miten ehdotettu sääntely vastaa lapsen sijaishuollon aikaiseen tuen tarpeeseen perusopetuksen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisessa?

Vahvistanee sijoitetun lapsen sivistyksellisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia peruskoulun päättämiseen ja jatkokouluttautumiseen.

9. Esitetään säädettäväksi vaativan sijaishuollon sisällöstä, tarkoituksesta ja järjestämisestä.

9 a. Onko 49 a §:n sääntely vaativasta sijaishuollosta tarkoituksenmukainen ja toteutettavissa käytännössä?

Kyllä

9 b. Mitä käytännön vaikutuksia ehdotuksella olisi?

Vaativasta sijaishuollosta säätäminen on välttämätöntä, jotta tarpeellinen sijaishuollon palvelujärjestelmän kehittäminen mahdollistuu ja sijaishuollon palvelujärjestelmän puutteita voidaan ryhtyä korjaamaan. Ongelmia voi syntyä siitä, kuinka halukas esimerkiksi erikoissairaanhoito tai vammaispalvelu on rakentamaan integroituja hoitoyksiköitä yhteistyössä lastensuojelun sijaishuollon kanssa. Tällaisilla hoitoyksiköillä tulisi olla kuntaa laajempi järjestämisalue. Säännös ei velvoita tällaiseen yhteistyöhön. Ei esimerkiksi edellytetä, että jokaisessa sairaanhoitopiirissä (hyvinvointialueella?)  olisi oltava riittävä määrä integroituja yksiköitä. 

10. Selkeyttääkö ehdotettu muotoilu erityisen huolenpidon jakson hoidollista ja kuntouttavaa sisältöä?

Kyllä

Vapaamuotoiset huomiot kohdasta 10

11. Ehdotuksen tavoitteena on turvata erityisen huolenpidon jakson riittävän pitkä aika lapsen itseään vahingoittavan käyttäytymisen ja vakavan päihdeongelman katkaisemiseksi.

11 a. Vastaako ehdotettu muotoilu näihin tavoitteisiin?

Kyllä

11 b. Millaisia vaikutuksia erityisen huolenpidon jakson pidentämisellä olisi?

Jatkossa sijaishuollon keinoin voitaisiin auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia lapsia, jotka nyt jäävät vaikean ja pitkäkestoisen oirehdintansa vuoksi sijaishuollon keinojen ulkopuolelle. Sijaishuollon kustannukset myös lisääntyisivät erityisen huolenpidon jaksojen pidennyttyä, mikä on huomioitava vaikutusarvioinneissa.

12. Erityisen huolenpidon jakson päätöksenteko: Millaisia vaikutuksia olisi nykyisen päätöksentekorakenteen (30 + 60 vrk) muuttamisella siihen, että jatkossa yksi päätös mahdollistaisi enemmillään 90 vuorokauden erityisen huolenpidon jakson ja sen jälkeen tarvittaessa enimmillään toisen 90 vuorokauden jakson?

Sinällään päätöksenteon määrä ei lisääntyisi, mutta todennäköisesti sosiaalityöntekijän työmäärä lisääntyisi, kun moniammatillinen arviointi tulisi nykyistä enemmän perustua lapsen henkilökohtaiseen tapaamiseen. 

13. Onko ehdotettu erityisen huolenpidon asumisyksiköiden henkilöstöresurssi (59 a §) riittävä?

Kyllä

Vapaamuotoiset huomiot kohdasta 13

14. Ehdotuksessa esitetään erityisen huolenpidon jaksojen tuottamista valtion lastensuojeluyksiköille, yksityisille koulukodeille sekä kunnan ja maakunnan omistamille lastensuojelulaitoksille.

Ehdotus on perusteltu. Erityisen huolenpidon toteuttaminen edellyttää vahvaa puuttumista perusoikeuksiin. Säännöksellä tulisi kuitenkin olla siirtymäaika, jonka puitteissa kunnallisia/maakunnallisia yksiköitä voitaisiin perustaa. Tällä hetkellä erityistä huolenpitoa hankitaan muiltakin yksityisiltä toimijoilta kuin yksityisiltä koulukodeilta. Siirtymäaika tarvitaan ainakin vuoteen 2025 saakka, jotta ei jouduta tilanteeseen, että erityisen huolenpidon saatavuus heikkenee vielä nykyisestäkin. Nytkin tilanne on huolestuttava saatavuusongelmien vuoksi. 

14 a. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen?

Kyllä

14 b. Mitä vaikutuksia sillä olisi?

Kun erityisen huolenpidon paikkaa ei tarvitsisi hakea koko Suomen alueelta eikä näin ollen lasta tarvitsisi sijoittaa kauas kotoa, mahdollistuisi sosiaalityöntekijän ja lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa tehtävä tiivis yhteistyö nykyistä paremmin.

15. Miten 11 luvun säännökset rajoituksista toteuttavat sijaishuollossa olevien lasten perus- ja ihmisoikeuksia?

Mahdollistavat riittävän suojelun, korostavat tarvittavan henkilöstön riittävyyttä ja osaamista. Todennäköisesti estävät myös rajoitustoimenpiteiden käyttöä niissä tilanteissa, kun rajoitustoimenpidettä ei tosiasiallisesti tarvita.

16. Miten ehdotetut 11 luvun tarkennetut säännökset toteuttavat ehdotetun 4 a §:n 2 momentin tavoitteita? Miten ehdotetut muutokset vastaavat käytännön tilanteisiin sijaishuollossa?

Ehdotettuja muutoksia on vaikea arvioida siltä näkökulmalta, kuinka ne auttaisivat käytännössä sijaishuoltopaikassa kasvatuksellisen rajan ja rajoitustoimenpiteiden rajan hahmottamista. Esitettyjä muutoksia myös niiden perusteluiden perusteella arvioitiin lähinnä julkisen vallan ja merkittään julkisen vallan ja turvallisuuden näkökulmasta.

Sosiaalityöntekijän vastuu ja sosiaalityöntekijän työmäärä lapseen kohdistetuista rajoitustoimenpiteistä ja päätöksenteosta lisääntyy. 

63 § Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös

Lisää sosiaalityöntekijän työtä ja päätöksentekoa. Mahdollistaa kuitenkin sen, että sosiaalityöntekijä saa reaaliaikaista tietoa rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Edellyttää sitä, että sosiaalityöntekijä on tiiviissä kontaktissa lapseen ja sijoituspaikkaan.

65 § Aineiden ja esineiden haltuunotto

Mahdollistaisi lapsen itsensä suojelemisen ja muiden samassa yksikössä sijoitettuina olevien turvallisuuden nykyistä paremmin. 

66 § Henkilöntarkastus

Mahdollistaisi lapsen itsensä suojelemisen ja muiden samassa yksikössä sijoitettuina olevien lasten ja henkilökunnan turvallisuuden nykyistä paremmin.

68 § Kiinnipitäminen

Sosiaalityöntekijän tietoisuus tämän rajoitustoimenpiteen käytöstä paranisi ja mahdollistaisi yhteisen pohdinnan lapsen, hänen huoltajiensa ja vanhempiensa ja sijoituspaikan kanssa siitä, miten toimien kiinnipitoja voitaisiin välttää. 

69 § Liikkumisvapauden rajoittaminen

Sosiaalityöntekijän vastuu ja päätöksenteko vahvistuisi.

69 a § Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen.

Todennäköisesti parantaisi kuljetuksen turvallisuutta.

Kuljetuksen turvallisuus todennäköisesti paranisi.

70 § Eristäminen

Eristämisen keston lyhentäminen ei ole perusteltavissa lastensuojelun toiminnan kautta. Ehdotetaan säännöksen säilyttämistä ennallaan. Muutos johtaa todennäköisesti lisääntyvään poliisin virka-avun käyttöön ja lapsen siirtoihin poliisin putkaan tilanteissa, joissa eristämisen maksimikesto on päättynyt ja lapsi on vielä esimerkiksi sekaisin päihteistä ja aggressiivinen käytökseltään sen vuoksi.

72 § Erityiset rajoitukset erityisen huolenpidon jakson aikana

Ehdotukset ovat kannatettavia. Sosiaalityöntekijän valmistelu- ja päätöksentekovastuu kuitenkin lisääntyy, mikä olisi huomioitava vaikutusarvioinneissa, kun käytettävistä rajoitustoimenpiteistä tulisi tehdä erilliset päätökset. 

17. Ehdotetun uuden 71 §:n tavoitteena on suojella päihteitä käyttävän lapsen henkeä, terveyttä ja kehitystä.

17 a. Toteuttaako säännös tätä tavoitetta?

Kyllä

17 b. Millaisia vaikutuksia ehdotetulla 71 §:ssä säädetyillä erityisillä rajoituksilla näette olevan lapsen päihdehoidon ja -kuntoutuksen toteuttamiseen?

Todennäköisesti lasten päihdehoidon vaikuttavuus paranisi, muiden lasten ja henkilöstön turvallisuus yksiköissä paranisi, kun voitaisiin selvittää nykyistä tehokkaammin sitä, mitä tavaroita ja aineita laitoksen sisälle kuljetetaan sijoituspaikkaan palatessa.

18. Miten 69 a §:ssä ehdotetut muutokset mahdollistavat luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttamisen?

Todennäköisesti parantaa kuljetuksen turvallisuutta. Poliisin virka-avun saatavuus ja riittävyys on varmistettava.

19. Miten tehokkaasti ehdotettu 73 §:n mukainen säännös toteuttaa eristämisen täytäntöönpanon valvontaa?

Sosiaalityöntekijä ja AVI saisivat ajantasaisesti tietoa eristämisen käyttämisestä sijaishuollossa ja voisivat sen perusteella arvioida sekä lapsen tilannetta että laitoksen toimintakäytäntöjä. Valvonnan käytännön toteutuminen riippuu kuitenkin AVI:en käytössä olevista valvontaresursseista. Ilmoittamista ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä kahden viikon välein, kuukausittainen ilmoitus on riittävä. Eristämisen täytäntöönpanon valvontaa ei voi rinnastaa mielenterveyslain tarkoittamaan eristämiseen ja eristämisen täytäntöönpanon valvontaan. Toimintaympäristö psykiatrisen sairaalan osastolla tahdosta riippumattomassa hoidossa on erilainen verrattuna sijaishuollossa olevan lapsen sijoituspaikkaan. 

20. Miten tehokkaasti ehdotettu 74 §:n säännös kirjaamisvelvoitteesta ja toimittaminen kuukausittain aluehallintovirastoon toteuttaa rajoitustoimenpiteiden valvontaa?

Rajoitustoimenpiteiden läpinäkyvyys paranisi. Aluehallintoviraston mahdollisuudet kohdentaa valvontaa paranisivat. Todennäköisesti ajan myötä luovuttaisiin sellaisista kasvatuskäytännöistä, jotka tosiasiallisesti ovat rajoitustoimenpiteitä.

21. Ovatko ehdotetut jälkihuollon sisältöä koskevat täsmennykset riittäviä?

Kyllä

22. Ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion lastensuojelulaitoksista ja täsmennettävän valtion lastensuojeluyksiköiden tehtäviä vaativan sijaishuollon ja perusopetuksen integroituna palveluna. Valtion lastensuojeluyksiköiden tehtävänä olisi vaativan sijaishuollon ja perusopetuksen integroidun palvelun, erityisen huolenpidon sekä lastensuojelun jälkihuollon järjestäminen. Vastaisiko ehdotetun lain 2 § vaativan sijaishuollon tarpeisiin?

Kyllä

Vapaamuotoiset huomiot kohdasta 22

Neuvottelukunnan nimittämisoikeus on ensiarvoisen tärkeää säilyttää ehdotuksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriöllä.

23. Vapaamuotoiset huomiot koko esityksestä. Jos ehdotatte muutoksia pykäliin, pyydämme antamaan vastaukset ilmoittaen sen pykälän numeron, jota kommentti koskee:

30 §:ssä ehdotettua muutosta asiakassuunnitelman toimittamisesta sijoituspaikalle ehdotetaan harkittavan uudelleen siitä näkökulmasta, että kaikki asiakassuunnitelmaan kirjatut tiedot sijoitetun lapsen perheen henkilötiedoista, palvelutarpeita kuvaavista tiedoista ja annetuista palveluista eivät aina ole sijaishuoltopaikan tarvitsemia välttämättömiä ja tarpeellisia tietoja lapsen sijaishuollon toteuttamiseksi.

Ehdotettu 70 § eristämisen kestosta ehdotetaan säilytettävän ennallaan ja 73 §:ssä eristämisen täytäntöönpanon valvonnan osalta ehdotetaan ilmoittamista aluehallintovirastolle kuukausittain ehdotetun kahden viikon ilmoitusvälin sijasta. 

Lisäksi ehdotetaan 60 §:lle erityisen huolenpidon järjestämisestä vain valtion koulukodeissa, yksityisissä koulukodeissa ja kuntien ja maakuntien yksiköissä siirtymäaikaa vähintään vuodelle 2025.

Ehdotettu uusi pykälä 18 a § sosiaalihuoltolakiin on perusteltu, mutta sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi muotoon: perhekuntoutuksella tarkoitetaan moniammatillisen tuen ja ohjauksen keinoin annettavaa kuntouttavaa toimintaa koko perheelle. On tarpeetonta ja haitallistakin supistaa perhekuntoutuksen keinovalikoimaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoihin. Perhekuntoutuksen vaikuttavuus perustuu erityisesti moniammatilliseen työmalliin, kun ympärivuorokautiseen tukeen voidaan integroida esimerkiksi päihdetyötä, toimintaterapian arviointia ja ohjausta sekä esimerkiksi mielenterveystyönä psykiatrian sairaanhoitajan tekemää arviointia ja tukea.

Taloudellisten vaikutusten arviointi tulee päivittää vuoden 2019 lastensuojelun asiakastiedoilla ja henkilöstöresurssitiedoilla samalta vuodelta.  Vaikutusarviointeihin tulee lisätä jo aiemmin päätetty jälkihuollon laajentamiseen kohdennettu valtionosuus vuosille 2020-2023, korotukset vuositasolla + 12 milj. euroa kunakin vuotena valtionosuuspohjaan jäävänä rahoituksena.  Erityisen huolenpidon kustannusarviointia on myös tarkistettava, sillä valtion koulukotien vuorokausihintaa nostettiin 19.11.2020 pidetyssä johtokunnan kokouksessa 676 euroon edellisvuoden hinnan ollessa 644 €/vrk (hinnannousu + 32 euroa/vrk,). Tällä on vaikutusta erityisen huolenpidon kustannuksiin, jos maksimiaikaa pidennetään 90 vrk:lla. Valtion koulukodit tuottavat suurimman osan erityisen huolenpidon jaksoista kansallisella tasolla.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Aila Puustinen-Korhonen
erityisasiantuntija

tags