Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (HE 148/2021 vp)

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tehtävistä muutoksista. Lausunto on annettu lausuntopalvelussa.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5. Tuki varhaiskasvatuksessa (johdanto)

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Varhaiskasvatuslain muuttamista koskevan lakiesityksen (HE 148/2021 vp) mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Kuntaliitto pitää laissa esitettyä muotoilu parempana ja esittää, että kyseisen luvun ensimmäinen virke tulisi muuttaa lakiesityksessä olevaan muotoon.

Kuntaliitto huomauttaa, että lapsella on oikeus saada tukea lakiesityksessä kuvatulla tavalla. Kuntaliitto toteaa, että varhaiskasvatuksessa on kyse ryhmämuotoisesta inkluusion periaatteisiin perustuvasta toiminnasta ja tätä voisi paremmin kuvata varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Olisi toivottavaa, että erityisesti mahdollisissa tukimateriaaleissa huomioitaisiin enemmän toimintakulttuurin vahvistamisen merkitys ja koko lapsiryhmän toimintaa tukevien rakenteiden vahvistaminen.

Tuen järjestämisen vastuun kohdalla kuvataan erityisen tuen päätöksen tekemisestä. Päätöksen tekeminen ja siihen liittyvät periaatteet on kuitenkin määritelty jo varhaiskasvatuslakia koskevassa muutosesityksessä.  Kuntaliitto katsoo, että lähtökohtaisesti varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa voidaan määrätä vain niistä asioista, joihin Opetushallituksen toimivalta ulottuu. Perusteisiin ei tule kirjata asioita, joista tulee säätä lailla tai, joista on säädetty lailla kuten erityisen tuen päätöksen tekemisestä ja siihen liittyvästä velvoitteesta.

Kyseisessä luvussa määritellään lisäksi toimipaikan johtajalle tulevista vastuista. Kuntaliiton näkemyksen mukaan Opetushallitus ei kuitenkaan voi määrätä työntekijöille tulevista vastuista tältä osin eikä asia kuulu Opetushallituksen valtuutussäännöksen piiriin. Kyseiset kohdat tulee poistaa.

Luonnoksessa todetaan, että perhepäivähoidon osalta tuen suunnittelu ja arviointi on hyvä tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Kuntaliitto ehdottaa, että ”on hyvä tehdä” sanamuoto muutetaan muotoon ”voidaan tarvittaessa tehdä”.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.2 Yhteistyö tuen aikana

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Kyseisen kohdan ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että mikäli laadukas pedagogiikka ei vastaa lapsen tarpeisiin…… Kuntaliitto esittää pedagogiikka sanan korvaamista toiminta -sanalla. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tässä yhteydessä on kuitenkin kyse varhaiskasvatuksen laadukkaasta toiminnasta mitä pedagogiikka sanana tässä yhteydessä ei kuvaa riittävän laajasti.

Erityisiä huomioita lukuihin yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Erityisiä huomioita lukuun Tuen muodot (pedagogiset tuen muodot, rakenteelliset tuen muodot, hoidolliset tuen muodot)

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.4 Tuen tarpeen arviointi

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.5 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana 

Luvun toisen kappaleen alussa todetaan, että tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa. Annetun tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti, ja suunnitelmaa tulee muuttaa tarpeen mukaan. Ensimmäinen kappale on varhaiskasvatuslain muutosta koskevan lakiesityksen 15 d §:n mukainen mutta toisen lauseen osalta annetaan nyt lakia tiukempi määräys. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kyseinen lause tulee poistaa, koska suunnitelmaa on arvioitava lain mukaisesti tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Vaikuttavuuden säännölliseen arviointiin ei kyseisen sanamuodon mukaisesti ole erikseen velvoitetta.

Perusteluonnoksessa määrätään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavien asioiden osalta yksityiskohtaisesti. Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuslain muuttamista koskevan esityksen 23 §:n mukaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattava lapsen 15 b §:ssä tarkoitetun tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden arviointi. Lakia tulkitaan sanamuodon mukaisesti, eikä ole aiheellista, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa annetaan mielikuva laajemmista velvoitteista. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kyseisessä kappaleessa kuitenkin velvoitetaan kirjaamaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan asiakokonaisuuksia lakia tiukemmin.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.6 Päätös erityisestä tuesta ja tukipalveluista

Kuntaliitto ei pidä perusteltuna kuvata päätöksen tekemiseen liittyvää prosessia varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Käsittelyssä olevan varhaiskasvatuslakia koskevan muutosesityksen mukaan päätöksestä erityisestä tuesta tullaan säätämään varhaiskasvatuslaissa. varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ei tule kirjata asioita, joista on jo säädetty lailla.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.7 Paikallisesti päätettävät asiat

Kuntaliitolla ei kommentoitavaa

Muita huomioita perusteluonnoksesta

Kuntien tehtävistä tulee säätää lailla (PL 121 §). Perustuslain 80 §:n myös yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Kuntaliitto muistuttaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ei tulisi kirjata sisältöjä, jotka eivät kuulu opetushallituksen valtuutussäännöksen piiriin.

Varhaiskasvatuslain (13.7.2018/540) 21 §:ssä säädetään Opetushallitukselle valtuutus määrätä varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Kyse on varhaiskasvatuksen järjestäjiä velvoittavista oikeusnormeista, joiden säätämisestä säädetään perustuslain (731/1999) 80 §:n 2 momentissa.

Perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaan ”Myös muu viranomainen (kuin tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai hallitus) voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen soveltamisalan täsmällisesti rajattu.” Perustuslain 80 §:ssä edellytetään valtuussäännöksen tarkkarajaisuutta. Lain esitöiden (HE 1/1998 vp) mukaan kyseessä on yleistä tarkkarajaisuutta pidemmälle menevästä vaatimuksesta, ja valtuuden kattamat asiat olisi määriteltävä tarkasti laissa.

Kuntaliitto katsoo, että lähtökohtaisesti

perusteissa määrätään vain niistä asioista, joihin toimivalta on eli vain Opetushallituksen toimivaltuuksien mukaiset määräykset.

• Perusteissa ei tule kirjata asioita, joista tulee ja on säädetty lailla.

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lakisääteisiä tehtäviä ei voi laajentaa esim. pykäliä tulkitsemalla

• Perustemääräysten tulee pysyä annetun toimivaltuuden rajoissa - toimivaltuutta ei saa ylittää, kuten nyt esimerkiksi erityisen tuen päättämisen osalta tai toimipisteen johtajalle määrättyjen vastuiden osalta on kirjattu

Kuntaliitto edellyttää, että Opetushallitus käy perusteet vielä kokonaisuudessaan läpi siitä näkökulmasta, että perustemääräykset ovat toimivaltasäännöksen mukaiset ja pysyvät toimivaltamääräyksen rajoissa.

Olisi tärkeää, että lapsen tukemisen osalta perusteissa määritellään varhaiskasvatuslakipykäliin tulleiden muutosten vuoksi vain oleelliset asiat. Nyt vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa joiltakin osin määrätään lakia laajemmin ja määräykseen tuodaan asioita lain perusteluiden kautta.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Opetushallitus laatii määräyksen lisäksi tarvittavaa tukimateriaalia kuntien paikallisten suunnitelmien ja varhaiskasvatuksen toteuttamisen tueksi, jossa voi tarkemmin kuvailla niitä asiakokonaisuuksia, joita määräysasiakirjan lisäksi on hyvä ottaa toiminnassa huomioon.

Koska lakiuudistuksen eduskuntakäsittely on vielä kesken ja lain hyväksyminen todennäköisesti tulee valmiiksi vasta vuoden lopulla, olisi toivottavaa, että Opetushallituksen määräys paikallisten suunnitelmien laadinnan osalta tulisi mahdollisimman nopeasti tämän jälkeen. Lisäksi määräyksen tulee perustua hyväksyttyyn lakiin, ei käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnissa voidaan asiaa lopullisesti työstää ja viedä asiaa päätöksentekoon kuitenkin vasta virallisten lain hyväksymisen ja Opetushallituksen antaman määräyksen jälkeen.

Kuntaliitto huomauttaa kappaleen 1.2. kohdassa olevaan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa huomioon otettavien asioiden luettelossa määrättävästä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma huomioimisesta. asiayhteydessä mainitaan, että mainittu suunnitelmavelvoite tulisi voimaan 1.1.2023 alkaen. Kuntaliiton käsityksen mukaan tällaista lakiesitystä ei ole vielä annettu eikä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin voi mahdollista lakimuutosta ennakoiden tällaista velvoitetta lisätä. Tämä kohta tulee poistaa.

SUOMEN KUNTALIITTO¨

Jarkko Lahtinen
kehittämispäällikkö
hyvinvointi- ja sivistysyksikkö

Tiivistelmä lausunnonantajan keskeisestä sisällöstä

Kuntien tehtävistä tulee säätää lailla (PL 121 §). Perustuslain 80 §:n myös yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Esimerkiksi päätöksen tekeminen ja siihen liittyvät periaatteet on määritelty jo varhaiskasvatuslakia koskevassa muutosesityksessä. Kuntaliitto muistuttaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ei tulisi kirjata sisältöjä, jotka eivät kuulu opetushallituksen valtuutussäännöksen piiriin.

Kuntaliitto edellyttää, että Opetushallitus käy perusteet vielä kokonaisuudessaan läpi siitä näkökulmasta, että perustemääräykset ovat toimivaltasäännöksen mukaiset ja pysyvät toimivaltamääräyksen rajoissa.

Olisi tärkeää, että lapsen tukemisen osalta perusteissa määritellään varhaiskasvatuslakipykäliin tulleiden muutosten vuoksi vain oleelliset asiat. Nyt vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa joiltakin osin määrätään lakia laajemmin ja määräykseen tuodaan asioita lain perusteluiden kautta.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Opetushallitus laatii määräyksen lisäksi tarvittavaa tukimateriaalia kuntien paikallisten suunnitelmien ja varhaiskasvatuksen toteuttamisen tueksi, jossa voi tarkemmin kuvailla niitä asiakokonaisuuksia, joita määräysasiakirjan lisäksi on hyvä ottaa toiminnassa huomioon.

Koska lakiuudistuksen eduskuntakäsittely ja lain hyväksyminen todennäköisesti tulee valmiiksi vasta vuoden lopulla, olisi toivottavaa, että Opetushallituksen määräys paikallisten suunnitelmien laadinnan osalta tulisi mahdollisimman nopeasti sen jälkeen. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnissa voidaan asiaa lopullisesti työstää ja viedä asiaa päätöksentekoon kuitenkin vasta virallisten lain hyväksymisen ja Opetushallituksen antaman määräyksen jälkeen.

Kuntaliitto toteaa, että varhaiskasvatuksessa on kyse ryhmämuotoisesta inkluusion periaatteisiin perustuvasta toiminnasta. Olisi toivottavaa, että erityisesti mahdollisissa tukimateriaaleissa huomioitaisiin enemmän toimintakulttuurin vahvistamisen merkitys ja koko lapsiryhmän toimintaa tukevien rakenteiden vahvistaminen