VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025

Kuntaliitto kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025. 

Julkisen talouden suunnitelma 2022-2025

Julkisen talouden suunnitelma kokoaa valtioneuvoston julkista taloutta koskevan päätöksenteon yhteen ja kuvaa kehyslinjaukset sekä talousnäkymät niin valtiontaloudelle, kuntataloudelle, sosiaalivakuutusrahastoille kuin niiden muodostamalle kokonaisuudelle. Julkisen talouden suunnitelmaan on otettu mukaan omana sektorinaan myös hyvinvointialueet, joiden toiminnan oletetaan käynnistyvän vuonna 2023.
 

Sanna Marinin hallituksen finanssipolitiikan linja kasvattaa julkisia menoja

Koronapandemian aikana Sanna Marinin hallitus on tukenut talouden kokonaiskysyntää ja ehkäissyt rajoitustoimien negatiivisia vaikutuksia useilla eri tavoilla. Tuet kunnille, yrityksille ja kotitalouksille, muut julkisen talouden automaattiset vakauttajat sekä ylipäätään talouden rakenteen monimuotoisuus ovat aikaansaaneet sen, että koronapandemian isku Suomen kansantalouteen on jäänyt monia muita maita pienemmäksi. Julkinen talous, erityisesti valtio, on kuitenkin koronapandemian jälkeen huomattavasti heikommassa kunnossa kuin ennen pandemiaa.

Koronasta huolimatta hallitus on pitänyt tiukasti kiinni hallitusohjelman uudistuksista. Hallitus on lisännyt julkisia menoja pysyvästi noin 1,4 miljardilla eurolla. Kustannusvaikutukset nousevat asteittain. Sen lisäksi hallitus on laittanut liikkeelle ns. kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, joiden yhteissumma nousee yli kahteen miljardiin euroon. Tulevaisuusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa pääosin omaisuustuloilla.

Elvyttävän finanssipolitiikan vuoksi hallitus ylittää valtiontalouden kehyksen sekä vuonna 2022 että 2023. On hyvin epätodennäköistä, että menotaso asettuu tämän jälkeen laskevalle uralle. Laajenevien tehtävien tarkentuvat kustannusvaikutukset sekä muut kehykseen sisältymättömät lakisääteiset tarkistukset tulevat aiheuttamaan menonkorotuspaineita myös tulevaisuudessa. 

Hallituksen finanssipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on saada julkisyhteisöjen nimellinen alijäämä 3 prosentin alijäämäviitearvon alle v. 2022 ja näin mahdollisuuksien mukaan välttää liiallisen alijäämän menettely (EDP).

Vuodelle 2023 nimelliset rahoitusasematavoitteet suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat valtiolla -2¼ %, paikallishallinnolla -1/2 %, hyvinvointialueilla lähellä tasapainoa, työeläkelaitoksille +1 % ja muilla sosiaaliturvarahastoilla lähellä tasapainoa. Tässä julkisen talouden suunnitelmassa valtion ja kuntasektorin rahoitusasematavoitteet erkanivat ensimmäistä kertaa toisistaan, kun paikallishallinnon tavoite pysyi ennallaan, mutta valtion löysentyi.

Kuntien valtionosuuksia leikataan 2022–2023

Julkisen talouden suunnitelma sisältää lukuisia toimia, jotka vaikuttavat kehyskaudella ja sen jälkeen kuntatalouden (ja hyvinvointialueiden) tuloihin ja menoihin. Sanna Marinin hallituksen kuntalinjausten tavoitteena on pitää kuntatalous päätösperäisten toimien suhteen neutraalina korvaamalla kunnille hallituksen päätöksistä aiheutuvat lisämenot tai tulomenetykset.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisäävät tai laajentavat toimenpiteet onkin kompensoitu kuntasektorille kunta-valtio-suhteessa valtionosuuksien lisäyksinä kehykseen sisällytettyjen vaikutusarvioiden suuruisina. Vaikutusarviot on tuotettu verrattain hyvässä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Laajenevien tehtävien kustannusvaikutuksia ei kompensoida kuitenkaan kuntakohtaisesti. Lisäksi hallitus kompensoi tekemistään veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset. Hallitus on myös sitoutunut korvaamaan kunnille koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset koko koronapandemian loppuajalta. Kustannusten korvaamistasosta ja ajoituksesta ei ole tässä vaiheessa kuitenkaan tietoa.

Valtion löysän finanssipolitiikan ja tiukan menokehyksen vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuden kaikkiin lakisääteisiin tarkistuksiin ei pystytä kohdistamaan kuitenkaan riittävästi määrärahoja. Lakisääteiset tarkistukset, kuten kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotukset, eivät voi kuulua yllättäviin menoeriin niin, ettei niihin voisi varautua menokehyksessä.

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus olisi tuottamassa kuntasektorin peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2022 noin +562 miljoonan euron positiivisen korjauksen. Iso korjaus johtuu sekä valtionosuuslakiin tehtävästä laskentauudistuksesta että pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella toteutetuista epäonnistuneista kuntasäästöistä. Tiukan menokehyksen vuoksi kustannustenjaon tarkistusta ei huomioida kehyskaudella. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien tasoa korotetaan kuitenkin noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Kuntien valtionosuutta eli lakisääteisten tehtävien perusrahoitusta leikataan tällä toimenpiteellä vuonna 2022 siis noin 300 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan kuntatalouden mittavilla koronatuilla vuonna 2020. Valtionosuusrahoitukseen tehdään kuitenkin lakisääteinen indeksitarkistus vuonna 2022.

Kuntien valtionosuutta leikataan vuodesta 2022 alkaen pysyvästi myös ns. kiky-vähennyksellä, joka pienentää kuntien peruspalveluiden ja opetustoimen valtionosuusrahoitusta vuosittain yhteensä noin 250 miljoonalla eurolla. Vähennykselle ei ole enää perustetta, koska kunta-alan työmarkkinaratkaisussa luovuttiin pääosin kilpailukykysopimukseen liittyneestä työajan pidennyksestä.

Vuoden 2023 valtionosuuspäätökset sisältävät hyvin suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät paitsi sote-uudistukseen ja sen ajankohtaan niin myös siihen, että mahdollistaako tiukka menokehys kuntien peruspalveluiden lakisääteisiä tarkistuksia tai kaikkia korvauksia laajeneviin tehtäviin. Tässä vaiheessa on varmaa vain, että vuonna 2023 kuntien peruspalveluiden valtionosuutta pienentää kevään 2021 kehysriihessä päätetty 24 miljoonan euron menosopeutus. Lakisääteisten indeksikorotusten määrärahoista tai kustannustenjaon tarkistuksesta ei ole julkisen talouden suunnitelmassa päätöstä vuodelle 2023. Vuodelle 2023 kuntien valtion rahoitukseen on sovittu kohdistettavan vain 50 miljoonan euron lisäys. Mahdollisesta sote-uudistuksestakin huolimatta näin pieni valtionosuuksien tarkistus merkitsisi suuria haasteita kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen erittäin haastavissa olosuhteissa.

Julkisen sektorin menoja ei tule lisätä

Kuntien menoihin kohdistuu kovia kustannuspaineita liittyen väestön ikääntymiseen, pitkäaikaistyöttömyyteen, yhdenvertaisiin palvelutarpeisiin ja ongelmiin saada avoimiin työpaikkoihin ammattitaitoista työvoimaa. Koronapandemia heikentää julkista sektoria merkittävällä tavalla ja pitkäkestoisesti.

Erityisesti koronapandemian rajujen taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien menopaineita ei tule lisätä kehyskaudella. Hallitusohjelmaan kirjattujen pysyvien ja määräaikaisten julkisen sektorin menolisäysten voimaantulon ajoitusta ja mitoitusta tulee sen vuoksi harkita uudelleen.

Jos menoja lisätään suunnitellusti, on erittäin todennäköistä, että jo kehyskaudella menoihin joudutaan kohdistamaan uusia sopeutustoimia eli leikkauksia. Samalla olisi hyvin todennäköistä, että mahdolliset leikkaukset kohdistuvat juuri hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen yleiskatteelliseen perusrahoitukseen. Tämänkaltainen viime vuosina jo nähty kehitys ei ole ollut julkisten varojen tehokasta käyttöä.

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala

Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa (VNS 1/2021 vp) korostetaan tarvetta koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi. Kuntaliitto kannattaa vahvasti tätä tavoitetta, koska koulutuksen perusrahoitus on jatkuvasti vähentynyt ja rahoitusta on tilkitty määräaikaisilla avustuksilla. Jos tarkastellaan Valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 (VNS 3/2021 vp) voidaan todeta, että siinä ei ole toimenpiteitä, joilla koulutuksen perusrahoitusta vahvistettaisiin.

Voisi sanoa, että toimenpiteet ovat päinvastaisia, koska suunnitelmaan sisältyy peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia, jotka vaikuttavat niin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, kuin myös kuntien kulttuuri,-nuoriso- ja liikuntatoimen rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus olisi tuottamassa kuntasektorin peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2022 noin 562 miljoonan euron positiivisen korjauksen. Tiukan menokehyksen vuoksi kustannustenjaon tarkistusta ei huomioida kehyskaudella. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien tasoa korotetaan kuitenkin noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Kuntien valtionosuutta eli lakisääteisten tehtävien perusrahoitusta leikataan tällä toimenpiteellä vuonna 2022 siis noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuutta leikataan vuodesta 2022 alkaen pysyvästi myös ns. kiky-vähennyksellä, joka pienentää kuntien peruspalveluiden ja opetustoimen valtionosuusrahoitusta vuosittain yhteensä noin 250 miljoonalla eurolla.

Julkisen talouden suunnitelma ei siis vahvista koulutuksen perusrahoitusta, vaan se sisältää Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisia kertaluonteisia avustuksia sekä jo aiemmin sovittujen uusiin velvoitteisiin, kuten esim. oppivelvollisuuden laajentamiseen, sisältyvän rahoituksen. Myös pysyvät menolisäykset ovat arviointimme mukaan aliresursoituja.

Koronaepidemia on vaikuttanut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla laajasti palveluiden järjestämismahdollisuuksiin sekä vuonna 2020 että 2021. Koulutuspalveluja on tuotettu vaihtelevassa määrin etäopetuksena, ja osa lähipalveluista on ollut suljettuna. Vaikka yhteiskuntaa ollaan vaiheittain avaamassa, edellyttää niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin osaamis- ja hyvinvointivajeen kurominen kunnilta toimenpiteitä aiheutuneiden vaikutusten korjaamiseksi. Vaikutuksia ja niiden kestoa ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole mahdollista kokonaisuudessaan arvioida.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee tarkastella, miten koronan vaikutukset huomioidaan tulevien vuosien rahoitusmekanismeissa.  Vapaan sivistystyön sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa aiheutuu koronaepidemiasta johtuvia kustannuksia sekä maksutulomenetyksiä myös vuonna 2021. Näihin ei ole kohdennettu valtionavustusrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen tehdään indeksikorotus lukiokoulutukseen, taiteen perusopetukseen, museoille, teattereille ja orkestereille sekä vapaaseen sivistystyöhön. Näihin tehtäviin on valtion säästötoimenpiteenä tehty yksikköhintarahoitukseen kohdistuvat vähennykset, jotka ovat lainsäädännössä pysyväisluonteisia. Pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen ei ole perusteltua, vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b ja 35 a sekä vapaan sivistystyön lain 11 b -pykälät tulisi kumota.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lakisääteinen valtionosuusrahoituksen indeksikorotus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon sekä kustannustason tarkistus toteutetaan vuonna 2022.

Rahapelitoiminnan voittovarat alenevat. Kunnille korvataan aiemmin veikkausvoittovaroilla rahoitetun toiminnan osalta 6,6 milj. euroa vuonna 2022 ja 5,9 milj. euroa vuonna 2023 sekä arpajaisveron aleneman osalta 2,1 milj. euroa vuosina 2021—2022. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien lakisääteisten tehtävien hoitaminen turvataan pysyväisluonteisesti ja valtionosuusrahoitus siirretään budjettirahoitteiseksi.

Ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta                  

Hyvinvoinnin lisääminen on huomioitu selonteossa yleisellä tasolla olevana tavoitteena, mutta siihen ei ole osoitettu erityisiä toimenpiteitä tai tavoitteita. Hyvinvoinnin osalta painotukset nousevat esiin työllisyyden hoidon osa-alueella. Koulutuspalveluiden osalta painotukset liittyvät vahvasti korona-ajan aiheuttamien haittojen torjuntaan. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli tiedostetaan ja huomioidaan myös ennakoivana toimintana kustannusten kasvupaineita vähentävänä toimintana.

Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä ja yksi maailman johtavia maita tasa-arvon edistämisessä. Johdonmukainen työ ja resursointi sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi on kuntien näkökulmasta erityisen tärkeää, koska kunnilla on laaja lakisääteinen velvollisuus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta. Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö on siirtynyt valtioneuvoston kansialta sosiaali- ja terveys ministeriölle ja kokonaisuuden toteutukseen on osoitettu määrärahaa.                                                                                                                                             

On myös tärkeää, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria tuetaan riittävästi matkalla aikuisuuteen ja varmistetaan heidän palveluidensa sujuvuus sekä että osallisuutensa yhteiskunnassa. Tästä näkökulmasta Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, ettei selonteko julkisen talouden suunnitelmasta tarkastele riittävästi hallitusohjelmaan kirjattua jälkihuollon kehittämistä.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Koulutuspoliittisen selonteon mukaan varhaiskasvatukseen osallistumista pyritään entisestään lisäämään. Varhaiskasvatuksen osallistumattomuuden keskeisimmät syyt ovat kotihoidon tuki ja sen kuntalisäkäytännöt, varhaiskasvatuksen asiakasmaksut sekä toiminnan laatuun liittyvät tekijät.

Valtioneuvoston selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksut alenevat entisestään 1.8.2021 lukien. Koulutuspoliittisen selonteon mukaan tavoitteena on pitkällä aikavälillä maksuton varhaiskasvatus. Toimet tukevat tavoitteen saavuttamista.

Kotihoidon tuen rakennetta ei selonteon mukaan olla juurikaan muuttamassa. Perhevapaauudistus muuttaa järjestelmää, mutta kotihoidon tuen osalta perusta säilyy samankaltaisena. Rahoitusta kohdennetaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja esimerkiksi lapsen tuen osalta varhaiskasvatuslain selkiyttämiseen. Pysyväisluonteista toiminnan muutoksen saavuttamista tulisi tarkastella, sillä rahoitus on pääosin kehittämisavustusta.

Selonteon mukaan ikäryhmien pienentyessä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kääntyy laskuun. Vielä toistaiseksi varhaiskasvatukseen on valtakunnallisesti osallistunut aiempaa vuosia enemmän lapsia.  Koulutuspoliittisen selonteon melko väljät tavoitteet ovat joitain osin huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa.

Varhaiskasvatuksen lapsen tukemiseen liittyvän lakiuudistuksen osalta lisätään kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2022 6,3 milj. euroa ja vuodesta 2023 alkaen 15 milj. euroa. Myös kaksivuotista esiopetusta kokeillaan, mikä sitouttaa kuntia laajasti. Edellä mainittu sisältyy varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitettuun yhteensä 80 milj. euron rahoitukseen vuonna 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 milj. euron lisäys.

Koulutuspoliittinen selonteko ja selonteko julkisen talouden suunnitelmasta eivät riittävästi, kokeilua lukuun ottamatta, tarkastele erillistä esiopetuskokonaisuutta.

Varhaiskasvatukseen on ollut mahdollista osallistua koko koronapandemian ajan. Perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen pandemian jälkeen tarvitaan toimia, joissa varhaiskasvatuksella on oma tärkeä roolinsa. Toimenpiteiden tulisi olla paikallisesti ratkaistavissa ja rahoituksen tulisi olla joustavaa.

Perusopetus

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta sisältää huomion syntyvyyden alentumisen vaikutuksista oppivelvollisuusikäisten perusopetuspalvelutarpeeseen sekä saatavuuden muuttumiseen lähivuosina. Selonteossa mainitaan menosäästöt tietyn kehityksessä huomioitavin rajauksin. Koulutuspoliittisessa selonteossa on yleisellä tasolla viitteitä lainsäädännön ja rahoituksen kokonaistarkastelun tarpeellisuudesta.

Hallitus jatkaa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoa suunnitelman mukaisesti vuonna 2022. Ohjelmaan kohdennetaan 60 milj. euroa, joka pääsääntöisesti jaetaan kunnille opetuksen järjestäjinä määräaikaisin valtionavustuksin. Avustusten käyttöön on sidottu omarahoitusosuus, jonka on arvioitu olevan 20 prosenttia. Koulutuspoliittisessa selonteossa on esitetty vastaavanlaisia tavoitteita. Selonteossa todetaan, että ohjelmaan sisältyvät ns. Oikeus oppia -työryhmät siirtyisivät toteuttamaan tavoitteita kesken toimikautensa. Kuntaliitto ei pidä tätä kannatettavana, sillä työryhmien toimeksiantoa ja kokoonpanoa ei ole selonteon näkökulmasta tarkasteltu. 

Harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä (ns. Suomen malliin) kohdennetaan 14,5 milj. euron määräaikainen rahoitus vuonna 2022.  Koulutuspoliittisessa selonteossa ei oteta kantaa koulupäivän yhteyteen kytkettyihin palveluihin, kuten perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan, koululaisten kerhotoimintaan tai Suomen mallin mukaiseen toimintaan siitä huolimatta, että kyseessä on peruskoululaisille suunnatut hyvinvointia edistävät palvelut. 

Kunnilta on säännöllisesti kerätty tietoa koronaepidemian vaikutuksista opetuksen järjestämiseen kuten perusopetuslain 20 a §:n poikkeuksellisten tai perusopetuslain 18 §:n mukaisten erityisten opetusjärjestelyiden käyttöönotosta. Tilanteet ja niiden laajuus on vaihdellut lukuvuonna 2020–2021 alueellisesti, kunnittain tai jopa kouluittain. Kuntaliiton näkemyksen mukaan koronaepidemian pitkittyminen voi aiheuttaa kauaskantoisia hyvinvointivajeita, joiden laajuutta ja vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa vielä kokonaisvaltaisesti arvioida.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella

Koulutuspoliittisen selonteon mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen toteutumista ja mitoituksen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan, tarvittaessa lisätään resursseja varmistamaan nopea palveluun pääsy. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla ja nuorilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmaa koskevassa selonteossa. Toimenpiteeseen kohdennetaan 20 milj. euroa vuodelle 2022 ja 29 milj. euroa vuodelle 2023. Toimenpiteen sisältö ja kuntatalousvaikutukset täsmentyvät valmistelun edetessä. Hyvinvointialueiden muodostaminen vaikuttaa oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyörakenteisiin ja yhdyspintaan kuntien sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien osalta. On tärkeää, että oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevat palvelut toimivat saumattomasti ja laadukkaasti jatkossakin. Toimenpiteiden ajoittaminen vuodelle 2022 edellyttää niiden ripeää valmistelua riittävän toimeenpanoajan mahdollistamiseksi. Koronaepidemian vaikutusten odotetaan lisäävän palvelutarvetta.

Oppivelvollisuusiän laajentaminen 

Koulutuspoliittisessa selonteossa oppivelvollisuuslain voimaantulo 1.8.2021 lukien on todettu. Oppivelvollisuuden laajentamisen 18-ikävuoteen todetaan vahvistavan nuorten aikuisten koulutus- ja osaamistasoa ja vähentävän keskeyttämistä.  Opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä oppivelvollisen asuinkunnalle tulee ohjaus- ja valvontavastuita, joilla vahvistetaan alle 18-vuotiaan nuoren saamaa ohjausta ja tukea erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja mahdollisissa keskeyttämistilanteissa. Hakeutumisvelvollisuutta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2021. Oppivelvollisella on perusopetuksen päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisuuden toimeenpanoa tuetaan kattavasti ja pitkäjänteisesti, jotta se toteutuu tavoitteidensa mukaisesti.

Valtion määrärahavaraus oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvien tehtävien hoitamiseen on 129 milj. euroa vuonna 2024. Määräraha on 65 milj. euroa vuonna 2022 ja 107 milj. euroa vuonna 2023. Kuntaliitto pitää valtion uudistukseen varattua rahoitusta riittämättömänä, minkä seurauksena uudistus voi heikentää koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa entisestään. Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että valtionosuusrahoituksen riittävyyttä on seurattava ja arvioitava. Valtiolla täytyy myös olla valmius lisätä rahoitusta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lukiokoulutus 

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta ei sisällä lainkaan korjausta lukiokoulutuksen rahoitusasemaan. Valtio kohdistaa lukiokoulutukseen joka vuosi noin sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen (996,13 €/opiskelija), johon ei selonteon mukaan ole tulossa muutosta. Kuntaliitto pitää kestämättömänä lukiokoulutuksen rahoitusleikkausten jatkumista. Leikkausten jatkuminen vaarantaa lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden. Leikkaukset asettavat sekä opiskelijat että lukiokoulutuksen järjestäjät eriarvoiseen asemaan. Rahoitusleikkaus on omiaan mitätöimään valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa asettamat tavoitteet.

Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan ollaan osoittamassa 10 milj. euroa vuodelle 2022. Rahoitus on määräaikaista, eikä auta lukiokoulutuksen pysyvään rahoitukseen tehtyjen leikkausten kompensoinnissa. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän leikattu rahoitus ei riitä kattamaan lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kuntaliitto katsookin, että valtion tulee palauttaa lukiokoulutuksen rahoitus vastaamaan yhteiskunnan lukiokoulutukselle asettamia velvoitteita poistamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätty rahoitusleikkaus.    

Ammatillinen koulutus

Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022. Vuonna 2017 toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen arvioitiin tuovan kustannussäästöjä jopa 256,5 milj. euroa (HE 39/2017 vp). Pelkästään työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisääntymisen arvioitiin tuovan 92,2 milj. euron säästöt. Käytäntö on osoittanut, että kustannusvaikutusten arvioinnin perusteella ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdyt leikkaukset olivat täysin ylimitoitettuja.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen tulee olla riittävä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tosiasialliset mahdollisuudet järjestää koulutusta toimintalainsäädännön mukaisesti. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä. Kuntaliitto katsoo, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta tulee korottaa pysyvästi 80 milj. euron määrärahalla.

Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan vuosina 2022–2024 vuosittain 5 milj. euroa. Kuntaliitto pitää hyvänä, että koulutuskorvauksen uudistamista ensin kokeillaan. Kokeilun tuloksia tulee arvioida ja vasta tämän jälkeen ratkaista miten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksia tulee uudistaa.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi Opetushallituksen yhteyteen ollaan perustamassa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta. Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena kansallisen tason jatkuvan oppimisen tarkastelua ja osaamisen kehittämisen tiivistä kytkemistä työllisyyteen. Kuntaliitto pitää myönteisenä, että jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan opetus- ja kulttuuri- ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännöllä ollaan perustamassa pysyvää palvelukeskusta lakisääteisine tehtävineen. Sen rahoituspohja muodostuu kuitenkin Kuntaliiton käsityksen mukaan pääosin määräaikaisista tulevaisuusinvestoinneista ja oletetusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitukseen. Koska tulevina vuosina julkiseen talouteen tulee kohdistumaan merkittäviä säästöjä, epäselväksi jää miten jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminnot tulevaisuudessa rahoitetaan.

Vapaa sivistystyö 

Vapaan sivistystyön omaehtoinen, vapaatavoitteinen koulutus on tärkeä tehtävä laajan aikuisväestön monipuolisen osaamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. On pidettävä huolta siitä, että omaehtoisen vapaan sivistystyön koulutuksen valtionosuusrahoitus ei jää riittämättömäksi sen vuoksi, että oppilaitoksilla on erikseen kohdennettuja koulutustehtäviä.  Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti 5 milj.  euron rahoituksen lisäämiseen vuosittain vuodesta 2022 alkaen vapaan sivistystyön koulutukseen heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien riittävän koulutustarjonnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Toimenpide on koulutuspoliittisen selonteon mukainen, sillä selonteon mukaan vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaitokoulutukseen varattu rahoitus on riittämätön. Rahoitustarve on aiemmin arvioitu 7 milj. euroksi.

Koronaepidemian seurauksena vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen lähiopetuksena on pitkälti estynyt ja toteutettu mahdollisuuksien mukaan etäopetuksena vuonna 2020 ja keväällä 2021. Mahdollisuudet oppimiseen ja koulutuksen tuomaan hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja aktiivisuuteen ovat tänä aikana heikentyneet. Paitsi lasten ja nuorten, niin myös aikuisväestön ja ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisen tarpeeseen on kiinnitettävä huomiota. Koronaepidemian seurauksena koulutuksen ylläpitäjien maksutulojen sekä koulutusmäärien voidaan edelleen vuonna 2021 arvioida jäävän alhaisemmalle tasolle, joten taloudellisten vaikutusten korvaaminen koulutuksen ylläpitäjille on tarpeellista myös vuoden 2021 osalta. Vuonna 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä on kirjattu, että poikkeuksellinen koronavuosi ei tule vaikuttamaan tulevien vuosien valtionosuusrahoitukseen alentavasti. Tämä tulee huomioida vastaavasti vuoden 2021 osalta.

Maahanmuuttajien koulutus

Maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan kohdennetaan 2,5 milj. euroa vuonna 2022 maahanmuuttajien osaamisen kehittämiseksi vahvistamaan työllistymisen edellytyksiä. Määrärahaa suunnataan vuosina 2020–2022 asiakkaan osaamisen tehostettuun kartoittamiseen, työelämään ja tarvittavaan koulutukseen ohjaamiseen ja tarvittaessa tukeen koulutuksen tai työssäkäynnin aikana. Toteutus tapahtuu TE-hallinnon, kuntien ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Koulutuspoliittisessa selonteossa osaamiskeskustoimintaa ei mainita, mutta selonteossa on huomioitu maahanmuuttajien koulutuspalvelut.

Veikkaus ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Veikkaus Oy:n kunnille, yhteisöille ja säätiöille maksettavien avustusten määrärahataso laskee merkittävästi kehyskaudella. Hallituksen myöntämästä kompensaatiosta huolimatta rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 milj. eurolla vuonna 2022 ja noin 54 milj. euroa vuonna 2023. Jakosuhteiden mukaisesti tämä vähennys jakautuisi taiteelle 17,5 milj., liikunnalle 11,4 milj., tieteelle 8 miljoonaa ja nuorisotyölle 4,1 milj. euroa vuonna 2022 ja vielä enemmän vuonna 2023.

Koronasta merkittävästi kärsineeseen kulttuuriin tulisi koronan aiheuttamien tulomenetysten lisäksi kymmenien miljoonien määrärahaleikkaukset seuraavina vuosina. Vuodesta 2024 lähtien ei ole tietoa, millä määrärahatasolla taiteen valtionrahoitus jatkossa on.

Kehityssuunta on erittäin huolestuttava. Valtionosuusrahoitteiseen toimintaan liittyvät määrärahat tulisi viimeistään nyt siirtää pysyvästi varsinaisen talousarvion puolelle. Näin tehtiin aiemmin jo kirjaston perusrahoituksen kanssa. Samoin tulisi tehdä myös taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksille, kirjastojen kehittämismäärärahoille sekä kuntien kulttuuritoimintalain 6§:n kehittämistehtävien sekä liikunnan ja nuorisotyön valtionosuuksille ja etsivän nuorisotyön rahoitukselle ja liikuntapaikkarakentamisen määrärahoille.

Kuntien liikunnan lakisääteisiin palveluihin kuuluvat liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen kohdennettu rahoitus kanavoidaan nykyisellään kokonaisuudessaan rahapelituottojen momentilta. Liikuntapaikkoihin liittyvää korjausvelkaa on eri tavoitetasoin arvioituna 680 miljoonaa‒1,35 mrd. euroa (Isoniemi & Isoniemi 2020).  Liikuntapaikkarakentamiseen suunnattu rahoitus on välttämätön liikunnan tukemiseksi. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että rahoituksen taso ei alene kehyskaudella, vaan lisäresursseja suunnataan hallitusohjelman mukaisesti korjausvelan pienentämiseen sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilureitistöjen lisäämiseen ja perusparantamiseen.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistus astuu voimaan 2022 alkaen. Uusi järjestelmä perustuu useampivuotisiin rahoitussuunnitelmiin ja aiemman kehyspäätöksen mukaiseen 7 miljoonan euron lisäykseen vuodesta 2022 alkaen. On erittäin tärkeää, että valtion rahoitus on ennakoitavaa ja pitkäjänteistä sekä valtinosuusrahoituksen että ns. vapaan kentän apurahojen ja avustusten osalta.

Kuntaliitto edellyttää, että kunnat Veikkauksen edunsaajina otetaan mukaan uuden rahoitusmallin valmistelutyöhön mukaan heti alusta lähtien.

Valtionavustukset

Valtionavustusrahoitus ja määräaikainen tulevaisuusinvestointirahoitus on määrällisesti merkittävä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla. Rahoituksen myöntämiseen ja perusteisiin tulee hallituskaudella kiinnittää erityistä huomiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen myöntämissä tasa-arvoa ja laatua edistävissä valtionavustuksissa erityisen ongelmalliseksi ovat muodostuneet henkilöstön lomautuksesta aiheutuvat mahdolliset avustusten takaisinperinnät. Kunnat lomauttavat henkilöstöä välttämättömistä taloudellisista syistä. Avustusrahoituksen epääminen taloudellisissa vaikeuksissa olevilta kunnilta ei tue kestävää kuntataloutta ja on ristiriidassa kuntien itsehallintoon perustuvan päätöksenteon kanssa.   

Lähtökohtaisesti Kuntaliitto painottaa, että lakisääteiset ja pysyväisluonteiset kuntien palvelujärjestelmään liittyvät tehtävät ja velvoitteet tulee rahoittaa ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. On hyvä, että valtionavustustoimintaa kehitetään parhaillaan laaja-alaisesti. Lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistellaan. Kuntien itsehallinto, lainsäädäntöperusteisuus ja kuntien rahoitusperiaate tulee ottaa huomioon. Väliaikaisiin kokeilu- ja kehittämistarpeisiin liittyviä hankkeita ja tehtäviä voidaan jatkossakin harkinnanvaraisesti tukea valtionavustusrahoituksella.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                   Päivi Väisänen-Haapanen
johtaja, hyvinvointi ja sivistys               erityisasiantuntija