Lausunto Ylioppilastutkintolautakunnalle 10.9.2021 (800/03.01.00/2021), Kyösti Värri

Ylioppilastutkinnon yleisten ohjeiden ja määräysten muuttaminen kevään 2022 tutkintoon

Lausunto ylioppilastutkinnon yleisten ohjeiden ja määräysten muuttamisesta kevään 2022 tutkintoon

 

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Ylioppilastutkintolautakunnan ehdotuksesta ylioppilastutkinnon yleisten ohjeiden ja määräysten muuttamisesta kevään 2022 tutkintoon.

Ylioppilastutkinnosta annetun lain (502/2019) 12 §:n mukaan ylioppilastutkinto voi tulla suoritetuksi myös tutkinnon edellyttämässä kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos kokelaan muiden kokeiden arvosanat osoittavat lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja sekä riittävää kypsyyttä, eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Tätä menettelyä kutsutaan kompensaatioksi.

Kompensaatiomenettely mahdollistaa ylioppilastutkinnon suorittamisen yksittäisen kokeen epäonnistumisesta huolimatta. Vuosittain noin kolme prosenttia ylioppilaista valmistuu kompensaation avulla. Koska kompensaatiopisteitä saa sekä pakollisista että ylimääräisistä kokeista, on kompensaatiomenettelyllä ylimääräisten kokeiden suorittamiseen kannustava merkitys. 92,5 prosenttia kompensaation avulla viiden viimeisen tutkintokerran (kevät 2019 ‒ kevät 2021) aikana suoritetuista ylioppilastutkinnoista onkin sisältänyt vähintään neljä hyväksyttyä koetta. 52,8 prosenttia kompensaation avulla suoritetuista tutkinnoista on sisältänyt neljä hyväksyttyä koetta.

Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019) muuttaa tutkinnon rakennetta siten, että keväällä 2022 tai sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittamista aloittavan kokelaan tulee suorittaa vähintään viisi koetta nykyisen neljän kokeen asemasta. Tutkinnon vaatimustaso kasvaa siis hieman. Toisaalta ilmoittautumisen yhteydessä tehtävästä sitovasta valinnasta pakollisten ja ylimääristen kokeiden välillä luovutaan. Samoin kokelas voi jatkossa ilmoittautua eritasoisiin kokeisiin samassa aineessa.

Tällä hetkellä hylätyt suoritukset eri oppiaineissa on jaettu neljään eri luokkaan. Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa näistä neljästä eri luokasta luopumista ja siirtymistä yhteen hylättyyn arvosanaluokkaan. Ehdotus selkeyttää ja yksinkertaistaa kompensaatiomallia. Kuntaliitto kannattaa yhteen hylätyn arvosanan luokkaan siirtymistä.

Tällä hetkellä kompensaatiopisteitä saa kaikista hyväksytysti suoritetuista kokeista. Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa, että kompensaatiopisteitä ei voisi saada useamman eri oppimäärän laajuisista saman aineen kokeesta. Tämä rajaus on perusteltu ja Kuntaliitto kannattaa sitä.

Isompi asia on, että Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa, että jatkossa kompensaatiopisteitä saisi vain neljästä hyväksytysti suoritetusta kokeesta. Tämä olisi merkittävä muutos, sillä tällä hetkellä (viiden viimeisen tutkintokerran aikana eli kevät 2019 ‒ kevät 2021) kaikkiaan 39,8 prosenttia kompensaatiomenettelyn avulla suoritetuista tutkinnoista sisälsi vähintään viisi hyväksyttyä koetta. Tämä rajaus lisäisi siis edelleen tutkinnon suorittamisen minimivaatimustasoa nykyisestä. Tätä vaatimustason nousua lieventää, että mikäli kokelas olisi suorittanut enemmän kuin viisi koetta, hänelle otettaisiin huomioon tutkintoon vaadittavista kokeista korkeimman kompensaatiopistesumman tuottava yhdistelmä.

Kokonaisuudessaan kuitenkin ylioppilastutkinnon suorittamisen minimivaatimustaso nousisi. Tähän Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa lievennystä laskemalla tarvittavien kompensaatiopisteiden määrää nykyisestä kahdestatoista pisteestä kymmeneen. Ehdotetussa mallissa ehdotetaan siis kompensaatioon laskettavien kokeiden määrää rajattavaksi ja sen vastapainoksi vaadittavien kompensaatiopisteiden määrää laskettavaksi. Malli olisi yksinkertainen ja selkeä. Kuntaliitto näkee tämän ehdotuksen kokonaisuutena perustelluksi.

Kuntaliitto toteaa kuitenkin, että olisi myöskin perusteltavissa vaihtoehtoinen malli, jossa kompensaatiopisteitä saisi kaikista suoritetuista kokeista. Näin säilyisi nykyinen kannustavuus sisällyttää tutkintoon useampia kokeita. Tällöin kuitenkin olisi taktikoinnin välttämiseksi syytä rajata, että kunkin tutkintoaineen osalta kompensaatiopisteitä ei saisi kuin yhden oppimäärän laajuisesta kokeesta. Tällöin vaadittava kompensaatiopistemäärä olisi edelleen nykyinen 12 pistettä. Tällöin olisi kyseessä Ylioppilaslautakunnan ehdottamasta vaihtoehtoisesta mallista 5 sovellettu malli, jossa kompensaatiopisteitä ei saisi kahdesta eritasoisesta saman oppiaineen kokeesta.

Ylioppilastutkintolauta ehdottaa muutoksia Ylioppilastutkintolautakunnan antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Tavoitteena on parantaa määräysten selkeyttä tilanteessa, jossa osa kokelaista suorittaa tutkintoa uuden (L 502/2019) ja osa vanhan lainsäädännön (L 672/2005) mukaisesti. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten haastetta lisää, että oppivelvollisuuslainsäädännön johdosta osa kokelaista suorittaa kokonaan maksuttomia kokeita, osa osittain maksuttomia kokeita ja osa kokonaan maksullisia kokeita.

Kuntaliitto toteaa, että määräysten selkeyttäminen on paikallaan. Kuntaliitolla ei ole kommentoitavaa selkeyttämisehdotuksiin.

 

Suomen Kuntaliitto ry

 

Kyösti Värri
erityisasiantuntija  

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme