Tausta

Puolustusyhteistyösopimuksen täytäntöönpano aiheuttaa arvion mukaan koko kuntasektorin toimintaan vähäisiä vaikutuksia. Sen sijaan pistemäisesti vaikutuksia voi tulla jonkin verran. Vaikutuksia syntyy yhteistyövelvoitteista viranomaisille, mahdollisista lupa- ja valvontamenettelyistä erityistapauksissa, kaavoitustarpeista ja alueiden käytön mahdollistamisesta. 

Puolustusyhteistyösopimus asettaa Suomen ja Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille lukuisia keskinäisiä yhteistyövelvoitteita (esim. 4, 18-19, 21 ja 27 artiklat). Edellä mainittujen toimien arvioidaan lisäävän joidenkin viranomaisten työmäärää kansanterveyttä, ympäristönsuojelua ja eläintautien sekä kasvintuhoojien torjuntaa koskevilla hallinnonaloilla.

Sovitut tilat ja alueet

• Ivalo, Rajavartiolaitoksen kasarmialueet (sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien hoitamiseen varatut tilat ja alueet)
• Kuopio-Rissala, Karjalan lennoston lentotukikohta
• Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet
• Parkanon varastoalue
• Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue
• Rovajärven harjoitusalue mukaan lukien Misin varastoalue
• Rovaniemi, Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue
• Skinnarvikin varastoalue
• Tammelan varastoalue
• Tampere-Pirkkala, Satakunnan lennoston lentotukikohta
• Tervolan varastoalue
• Jyväskylä-Tikkakoski, Ilmasotakoulun lentotukikohta
• Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue Kirkkonummella mukaan lukien Russarö
• Veitsiluodon varastoalue
• Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue

Alueille ja tiloihin pääseminen

Artiklassa 3 sovitaan pääsystä sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille sekä tilapäisestä pääsystä liitteessä lueteltujen tilojen ja alueiden ulkopuolelle. Kyseiset alueet voivat olla yksityisiä tai yleisiä alueita, kuten teitä, satamia ja lentopaikkoja. Mainitut yleiset alueet voivat olla joko Suomen valtion, kunnan tai yksityisessä omistuksessa.

Puolustusvoimilla on puolustusvoimista annetun lain 14 §:n nojalla oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Ensisijaisesti sovitaan kiinteistöjen käytöstä niiden omistajien ja haltijoiden kanssa, mutta tarvittaessa se on mahdollista myös Puolustusvoimien tekemillä päätöksillä. Puolustusministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys lakimuutoksesta siten, että Puolustusvoimilla olisi mahdollisuus käyttää kiinteistöjä tilapäisesti sen ollessa välttämätöntä myös puolustusyhteistyön ja Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen toimeenpanon kannalta (PLM002:00/2023).

Artiklan 4 kohdan mukaan USA:n joukot ja näiden sopimustoimittajat eivät vastaa helpottamistoimista aiheutuneista kuluista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi lupaprosessin maksuttomuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse määräyksessä tarkoitettujen yksityisten tai yleisten tilojen ja alueiden antamista käyttöön vastikkeetta.

Rakentaminen

Maankäyttö- ja rakentamislain 146 §:n ja 1.1.2025 voimaantulevan rakentamislain 1 §:n mukaan Puolustusvoimien valtion kiinteistövarallisuuteen luettaviin tai muutoin valtion käyttöä palveleviin, välittömästi puolustustarkoituksiin liittyviin rakennus- tai rakentamiskohteisiin ei sovelleta kyseisen lain rakentamista koskevia lupia koskevia säännöksiä. Puolustusvoimien rakennus- tai rakentamiskohteiden rakentaminen on siten salassapitosyistä sallittua ilman rakentamiseen liittyvää, laissa säädettyä lupaa. USA:n joukot, USA:n sopimustoimittajat ja suomalaiset sopimustoimittajat voisivat näin ollen suorittaa rakennus-, muutos- ja korjaustöitä sopimuksen liitteessä luetelluissa sovituissa tiloissa ja sovituilla alueilla ilman että haettaisiin maankäyttö- ja rakentamislain mukaista rakennuslupaa tai rakentamislain mukaista rakentamislupaa. Sopimuksen liitteessä on lueteltu alueet ja tilat, joita USA:n joukot käyttäisivät.

Mikäli kysymys jossain tapauksessa olisi MRL 146 § määritelmän ulkopuolella tapahtuvasta rakentamisesta ja siihen tarvittavista luvista, hakisi luvat Senaatti-konserni, Puolustusvoimat tai Rajavartiolaitos. Lupamaksuista vastaisi Suomen valtio. Puolustusyhteistyösopimuksen 1 artiklan 2 kohdan mukainen Yhdysvalloilla on velvoite kunnioittaa Suomen lainsäädäntöä kaikessa sopimuksen mukaisessa toiminnassa. Rakentamisen osalta velvoite koskee rakentamismääräyksiä ja olennaisia teknisiä vaatimuksia, vaikka varsinaista lupamenettelyä ei sovellettaisikaan.

Materiaalien kuljetus- ja säilytys

4 artiklan 1 kohdan mukaan USA:n joukot saavat kuljettaa, sijoittaa ennakolta ja varastoida puolustuskalustoa, tarvikkeita ja materiaalia eli ennakolta sijoitettavaa materiaalia sopimuksen liitteessä lueteltuihin sovittuihin tiloihin ja alueille. Lisäksi sen mukaisesti kuin yhteisesti sovitaan, materiaalia voidaan sijoittaa myös muihin paikkoihin. Materiaalin sijoittaminen muihin paikkoihin kuin liitteessä luetelluille sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille olisi yleensä tilapäistä. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi harjoitus, jonka yhteydessä olisi tarve liikutella ja säilyttää materiaalia. Yhdysvalloilla ei ole rakennusoikeutta sopimuksen liitteessä listattujen sovittujen tilojen ja alueiden ulkopuolella.

Säilytettävä materiaali, johon voisi kohdistua valvontaa tai lupamenettelyä, voi olla räjähteitä, vaarallisia kemikaaleja, muita kemikaaleja, säteilylähteitä sekä myös lääkkeitä tai lääkinnällisiä materiaaleja ja tarvikkeita. 

Artiklan 4 kohdan mukaan osapuolten toimeenpanijat ja muut toimivaltaiset viranomaiset tekevät keskenään läheistä yhteistyötä artiklassa tarkoitettua toimintaa koskevissa asioissa. Keskeisiä viranomaisia ovat Puolustusvoimien lisäksi pelastusviranomaiset, rakennustarkastusviranomaiset, työsuojeluviranomaiset, terveysviranomaiset, ympäristönsuojeluviranomaiset (ELY/AVI, Suomen ympäristökeskus), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Säteilyturvakeskus (STUK).

USA:n joukkojen itsensä järjestämät palvelut

Artiklassa 21 määrätään asevoimille annettavista palveluista. Artiklan 1 kohdassa määrätään USA:n joukkojen oikeudesta perustaa Suomen alueelle yhteisesti sovittaviin paikkoihin liikkeitä, päivittäistavarakauppoja, muita myyntipisteitä, avoimia ruokaloita, kokoontumistiloja ja koulutuskeskuksia sekä vapaa-ajan palvelujen alueita USA:n joukkojen jäsenten ja näiden huollettavien, sekä sen mukaan kuin yhteisesti sovitaan, muun valtuutetun henkilöstön käyttöön. Nämä palvelut ovat Yhdysvaltojen vastuulla ja ne vapautetaan Suomen lainsäädännössä vastaavalle toiminnalle asetetuista lupavaatimuksista, tarkastuksista ja Suomen viranomaisten valvonnasta. Vapautus koskee edellä kuvattuja artiklan nojalla tarjottavia palveluita sekä rakennuslupia, rakennustöiden yhteydessä tehtäviä tarkastuksia ja niiden rakennusten ja tilojen hallinnointia, joissa toimintaa harjoitetaan. Yhdysvallat on kuitenkin sitoutunut kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Osapuolten toimivaltaisilta viranomaisilta edellytetään myös yhteistyötä palvelujen yhteydessä mahdollisesti ilmenevissä kysymyksissä. Tämä koskee esimerkiksi väärinkäytöstilanteita.

Ympäristöön, kansanterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat

Artiklassa 27 sovitaan ympäristöön, kansanterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Sopimuksessa USA:n joukoilta ei edellytetä suurimmassa osassa toimintoja lupamenettelyä. Lisäksi sopimuksessa sallitaan ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimia, kuten esimerkiksi sellaisten tuotteiden maahantuonti ja varastointi, joiden käyttöä on tiukasti säännelty Suomessa terveys- ja turvallisuussyistä.

Artiklan 27 mukaisesti osapuolet kuitenkin sopivat panevansa sopimuksen täytäntöön noudattaen Suomen luonnonympäristön suojelua, mukaan lukien eläintautien ja kasvintuhoojien torjuntaa, ja kansanterveyden sekä turvallisuuden suojelua. Osapuolet pyrkivät ympäristönsuojelun, kansanterveyden ja turvallisuuden suhteen pikemminkin ennalta ehkäisevään kuin reaktiiviseen lähestymistapaan.

Artiklan 1 kohdassa määrätään sopimusosapuolten viranomaisten tekevän yhteistyötä ongelmien ehkäisemiseksi sekä mahdollisten havaittujen ongelmien käsittelemiseksi viipymättä, painottaen ongelmien ennalta ehkäisemistä. Artiklan 1 kohdassa asetetaan osapuolten toimivaltaisille viranomaisille kaksi yhteistyövelvoitetta. Ensinnäkin viranomaisten yhteistyöllä varmistetaan, että mahdolliset ongelmat käsitellään viipymättä, jotta saadaan estetyksi pysyvät ympäristövahingot sekä kansanterveyden ja turvallisuuden vaarantuminen. Määräys koskee myös ongelmia, jotka syntyvät vaarallisten jätteiden tai aineiden päästessä ympäristöön. Vaarallisella jätteellä tarkoitettaisiin artiklassa myös radioaktiivista jätettä. Toiseksi määrätään viranomaisten jatkuvasta yhteistyöstä asioissa, jotka koskevat ympäristöä, kansanterveyttä ja turvallisuutta.  Yhteistyöllä tarkoitettaisiin viranomaisten välistä aktiivista osallistumista keskusteluun ja tarvittaviin menettelyihin yhteisten ratkaisujen löytämiseksi sekä vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yhteistyö voisi olla tarpeen esimerkiksi epäillyn tartuntatautitapausten yhteydessä tai jos vaarallista ainetta pääsisi ympäristöön. Mahdollisten ongelmatilanteiden lisäksi, yhteistyötä tulisi tehdä esimerkiksi silloin kun Suomen ja USA:n terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät säännökset eroavat toisistaan. 

Ei oikeutta kotipaikkaan, ei verovelvollisuutta

Joukkojen jäsenillä ei ole oikeutta kotipaikkaan vastaanottajavaltion alueella. Puolustusyhteistyösopimuksessa ei ole määräystä siviilihenkilöstön jäsenten, huollettavien ja USA:n sopimustoimittajien oikeudesta kotipaikkaan. Kotikunnan saaminen edellyttää kotikuntalain mukaan ulkomaiden kansalaisilta pääsääntöisesti joko voimassa olevaa oleskelulupaa tai oleskeluoikeuden rekisteröintiä. Koska nämä vaatimukset eivät edellä kuvatulla tavalla koske edellä mainittuja henkilöitä, he eivät lähtökohtaisesti voi saada kotikuntaa myöskään kotikuntalain nojalla. Joukot tai siviilihenkilöstö eivät lähtökohtaisesti myöskään maksa veroja Suomeen ollessaan maassa. Edellä mainituilla henkilöryhmillä ei myöskään ole yleistä työnteko-oikeutta Suomessa.
 

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausuntoon.

Puolustusyhteistyösopimuksen täytäntöönpano aiheuttaa arvion mukaan koko kuntasektorin toimintaan vähäisiä vaikutuksia. Sen sijaan pistemäisesti vaikutuksia voi tulla jonkin verran. Vaikutuksia syntyy yhteistyövelvoitteista viranomaisille, mahdollisista lupa- ja valvontamenettelyistä erityistapauksissa, kaavoitustarpeista ja alueiden käytön mahdollistamisesta.

Puolustusyhteistyösopimus asettaa Suomen ja Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille kuitenkin lukuisia keskinäisiä yhteistyövelvoitteita (esim. 4, 18-19, 21 ja 27 artiklat). Edellä mainittujen toimien arvioidaan lisäävän joidenkin viranomaisten työmäärää kansanterveyttä, ympäristönsuojelua ja eläintautien sekä kasvintuhoojien torjuntaa koskevilla hallinnonaloilla.

Puolustusyhteistyösopimuksen yksi perusperiaate on, että lupakäytäntöjä ei sovelleta USA:n joukkoihin ja heidän toimintaansa sopimuksessa mainituissa paikoissa ja alueilla muuten kuin joissakin erityistapauksissa. Puolustusyhteistyösopimuksessa kuitenkin sitoudutaan kunnioittamaan Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, jotka koskevat myös luvituksen piiriin kuuluvia toimintoja.

Lupamenettelyn sijasta lainmukainen taso lähtökohtaisesti saavutetaan ja varmistetaan viranomaisyhteistyöllä. Tämän tyyppiseen viranomaistoimintaan ei sisälly lupamaksumenettelyä. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka paljon viranomaisyhteistyötä tullaan tarvitsemaan. Sopimuksen liitteessä lueteltuja kohteita ei ole kokonaismääräisesti paljon, mutta yksittäinen iso hanke saattaa tuottaa yhdelle viranomaiselle paljon työtä. Esim. pienempien kuntien alueilla rakennusvalvonnan tai ympäristöterveydenhuollon resursseihin vaikutukset voivat olla ainakin väliaikaisesti suuria. Näissä tapauksissa on tarpeen varmistaa, että mahdollisessa viranomaisyhteistyössä on riittävä resurssi ja tarvittaessa valtion toimesta huolehditaan riittävästä asiantuntija-avusta. 

Yhteistyösopimuksessa ei ole arvioitu mahdollista perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestämisen tarvetta esimerkiksi joukkojen mukana tuleville huollettaville. 7 artiklan 4 kohdassa kuitenkin viitataan mahdollisesti Suomessa oppilaitoksissa kirjoilla oleviin. Tarvetta on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska henkilölukumääristä ei ole tietoa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö

Ari Korhonen
kehittämispäällikkö