E 8/2025 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto: kilpailukykykompassi EU:lle
Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta esittää kirjallinen lausunto ja esittää lausuntonaan valtioneuvoston selvityksestä seuraavaa:
Kuntaliitto toteaa, että Euroopan unioni on muuttanut alue- ja paikallishallinnon toimintaympäristöä kaikissa jäsenmaissa. Tämän muutoksen ennakoidaan jatkuvan myös nykyisen Euroopan komission toimikaudella perustuen mitä 2025 työohjelmassa ja osana kilpailukykykompassia myös vuodelle 2026 on esitetty. Huomattava osa EU:n lainsäädännöstä ja ohjelmista toimeenpannaan alue- ja paikallistasolla. EU-lainsäädännön vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomen kaltaisissa maissa, joissa kunnat ovat perinteisesti olleet itsehallinnollisesti vahvoja. Kuntaliiton vuonna 2024 teettämän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti lähes puoleen kuntien tehtävistä tai päätöksistä.
Kunnat eivät ole pelkästään toimeenpanijan roolissa, vaan ne tekevät myös aktiivisesti työtä esimerkiksi puhtaan ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi sekä tuoden konkreettista tietoa säädösvalmisteluun. Kuntien ja maakuntien edustajat toimivat mm. jäseninä Euroopan alueiden komiteassa, joka on alue- ja paikallishallinnon suora vaikutuskanava EU:n päätöksentekoon.
Komission esittämän kilpailukykykompassin tavoitteet nähdään tärkeinä myös kuntien elinvoiman näkökulmasta. Erityisesti teollisuuden ja laajemman yhteiskunnan vähähiilisyystavoitteet kilpailutekijänä ovat monille Suomen kunnille tärkeitä nykyisessä geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Kuntaliitto tukee Suomen kantaa EU:n strategisen kilpailukyvyn kehittämiseksi, joka perustuu unionin omien vahvuuksien korostamiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Paremmin toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tasa-arvoinen valtiontuki- ja kilpailupolitiikka ovat EU:ssa myös Suomen kuntien etu. Kunnille on ensiarvoisen tärkeää, että EU-lainsäädäntö tukee talouden ennustettavuutta ja suotuisaa investointiympäristöä, joka puolella Suomea. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että sisämarkkinoita pyritään vahvistamaan sekä kasvua haetaan erityisesti digitalisaation ja ympäristön kannalta kestävien vähähiilisyyttä edistävien investointien kautta.
Kuntaliitto kannattaa Suomen näkemystä innovaatioiden merkityksestä EU-maiden globaalin kilpailukyvyn takaamiseksi. Suomen kuntien ja kaupunkien kannalta on tärkeää, että jatkossakin on tarjolla EU:n sisäiseen kilpailuun perustuvaa rahoitusta huippututkimukseen ja innovaatioiden kehittämiseen sekä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Kunnat ja kaupungit toimivat usein alustana uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle. Kunnat pyrkivät osaltaan takaamaan suotuisat olosuhteen kasvulle ja koko Suomen elinvoimalle.
Kuntaliitto pitää Suomen tavoin tärkeänä, että innovaatioiden kaupallistamisessa ja skaalaamisessa markkinoille on keskeistä tehokkaat luottamukseen perustuvat yksityisen ja julkisen sektorin TKI-kumppanuudet sekä toimiva immateriaalioikeuksien suoja.
Kuntaliitto yhtyy Suomen kantaan, jonka mukaan EU:n laajuisen datatalouden kehittämisessä huomiota tulisi kiinnittää myös kyberturvallisuuteen ja turvalliseen kriittiseen digitaaliseen infrastruktuuriin sekä uuden teknologian mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaampia ja parempia julkisia palveluita. Julkisten palvelujen tuottamisen näkökulmasta kunnilla on hyvin keskeinen rooli. Digitalisaation ja datatalouden kannalta kuntien tuottama, käyttämä ja hallitsema data on ratkaisevassa roolissa julkisten palveluiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Kuntaliitto korostaa Suomen tavoin, että johdonmukainen ja pitkäjänteinen EU:n ilmastopolitiikka luo pohjan ilmasto- ja kilpailukykytavoitteiden saavuttamiseksi. Työkaluina tavoitteisiin pääsemiseksi toimivat oikea-aikaiset investoinnit. EU-tason ilmastolainsäädännöllä voidaan edistää myös kriisivarautumista ja resilienssiä myös kunnissa. Kuntien kannalta onnistunut ilmastopolitiikka näkyy esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamisena esimerkiksi kestävän ja puhtaamman energiantuotannon myötä.
Kuntaliitto kannattaa komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 %:n nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. Paikallistasolla on merkittävä rooli vihreän ja digitaalisen siirtymän toimenpiteiden toimeenpanossa. EU:n tulee tukea kustannustehokasta energia- ja ilmastotyötä sekä varata aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon.
Kuntaliitolle tärkeä periaate, Suomen tavoin, on että puhdas siirtymä toteutetaan mahdollisimman markkinaehtoisesti, kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti ottaen huomioon esimerkiksi maa- ja aluekohtaiset olosuhteet sekä niiden vaihtelu koko EU-alueella. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kuntien rooli ja tehtävät ovat laajemmat kuin monissa muissa jäsenmaissa
Kilpailukyky luodaan ja investoinnit tehdään usein paikallisesti. Kunnilla on itsehallinnollisesti keskeinen rooli mm. maankäytön, teollisuuden sijoittumisen mahdollistamisessa kaavoituksen ja tarvittavan infrastruktuurin kannalta. Kuntaliitto korostaa, että reunaehtoina tulee kuitenkin ottaa huomioon kaavoitusta koskevien säännösten kuuluminen kansalliseen toimivaltaan ja ne tulee lähtökohtaisesti rajata ulos tulevasta mahdollisesta sitovasta EU-sääntelystä. Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille.
Toimenpiteet ja olosuhteet hiilineutraalisuuteen siirryttäessä ovat eri erilaisia eri puolella Eurooppaa. Mahdolliset poikkeukset säädöksiin hiilineutraalin siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi voida sovittaa kansallisiin lähtökohtiin. Täten reunaehtona tulisi Suomen kansallisessa edunvalvonnassa olla myös se, että teollisuuden ja yhteiskuntien siirtyminen hiilineutraalisuuteen ei saa johtaa mm. luonnon monimuotoisuuden, vesien tilan tai ympäristöterveyden heikkenemiseen Suomessa.
Kuntaliitto on yhtä mieltä komission ja Suomen kanssa siitä, että kilpailukykyä, innovaatioita sekä kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä on tarkasteltava kokonaisuutena. Kuntaliiton mielestä on kannatettavaa, että tavoitellaan seuraavan rahoituskauden varoja kohdennettavaksi entistä enemmän tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamista sekä ihmiskeskeistä digitalisaatiota ja puhdasta siirtymää edistäviin toimiin. Näihin teemoihin liittyvään kehittyvään teknologiaan investointi EU:n sisämarkkinoilla sekä yhteistyö samanmielisten maiden kanssa vähentävät riippuvuuksia ja lisäävät näin myös turvallisuutta. Turvallisuutta panostettaessa alueiden ja kuntien toimijoiden osaamista on hyödynnettävä. Kuntaliitto tukee vahvasti Suomen ja komission tavoitetta vahvistaa EU:n kokonaisturvallisuutta ja laajentamalla kauppasopimuksia sääntöpohjaisesti EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi.
Koko Suomen ja EU:n kannalta on tärkeää tavoitella unionille mahdollisimman vahvaa geopoliittisen toimijan roolia. EU:n yhtenäisyys takaa maailmanlaajuisen vaikutusvallan. EU:n kriisinkestävyyden vahvistaminen on osa EU:n strategista kilpailukyvyn kehittämistä.
EU:n kokonaisturvallisuutta ja Suomen sisäistä turvallisuutta vahvistavat onnistunut varautuminen ja huoltovarmuuden edelleen kehittäminen.
Myös Kuntaliito huomioi, että EU:n kriisinsietokykyä ja taloudellista turvallisuutta arvioidaan osana hankintasäädösten uudistamista. Kuten Suomi, Kuntaliitto arvioi, että eurooppalaisten tuotteiden suosimisen tarkoituksenmukaisuutta politiikkavälineenä tulisi arvioida huolellisesti. Kuntaliitto peräänkuuluttaa vapaita markkinoita tehokkaan julkisen rahan käytön näkökulmasta. On tärkeää, että julkisia hankintoja tehdään strategisesti, kestävästi ja ennen kaikkia markkinaehtoisesti huomioiden teknologianeutraliteetti ja paikalliset olosuhteen.
Hankintojen uudistamistyössä tulee myös Kuntaliiton mielestä kiinnittää huomiota huolelliseen vaikutustenarviointiin, sisämarkkinoiden ja kilpailun toimivuuteen, eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksiin, unionin kansainvälisiin velvoitteisiin, ml. WTO-sopimukset ja EU:n kauppasopimukset, sekä hallinnolliseen taakkaan. Hallinnollista taakkaa syntyy tarpeettomasti myös kuntien ja kaupunkien hankintojen yhteydessä, jos hankintoja ohjaavat paikallisesta näkökulmasta merkityksettömät tai vähäisen merkityksen kriteerit.
Kuntaliitto toteaa, että parempi ja vähäisempi EU-sääntely ovat kannatettavia tavoitteita. Toissijaisuusperiaate on koko EU:n tulevaisuuden kannalta tärkeä yhtenäisyyden luoja ja ylläpitäjä. Päätökset on tehtävä lähellä ihmistä, jotta ne ovat hyväksyttäviä. Myös täytäntöönpanon joustavuuden, jäsenmaiden erilaisuuden niin olosuhteiltaan kuin kehitystasoiltaan, huomioiminen on tärkeää hyväksyttävyyden kannalta. Erilaisista vaikutusarvioista puhuttaessa olisi jo säädösvaiheessa huomioitava vaikutukset kuntiin. Lainsäädäntötyössä onnistutaan parhaiten, jos paikallistasolla voidaan minimoida hallinnollinen taakka sekä hyödyntää riittävästi joustoa keinovalikoimassa tavoitteisiin pääsemiseksi huolimatta siitä, että reilu kilpailu, teknologianeutraliteetti tai läpinäkyvyys vaarantuvat.
Kuntaliitto toteaa, että on hyväksi, että yritysten turhia raportointivelvollisuuksia pyritään vähentämään EU:ssa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että raportointivelvollisuus ei tässä tapauksessa siirry julkiselle sektorille sekä sovituista ilmasto- ja ympäristönormeista ei tulla luopumaan raportointivelvollisuutta vähentämällä.
Kuntaliitto kannattaa täysin Suomen kantaa sääntelyn yksinkertaistamisesta koskien julkisen hallinnon, mukaan lukien sääntelyä valvovien viranomaisten, hallinnollisen taakan keventämistä.
Kuten Suomikin ja Kuntaliitto ovat aiemmin todenneet, että EU:n vahvempi kilpailukyky edellyttää erilaisten riippuvuuksien karsimista. Toisaalta se edellyttää osaavan työvoiman saatavuuden parantamista ja työperäisen maahanmuuton voimakkaalla edistämisellä voidaan vahvistaa kilpailukykyä. Kuntien elinvoiman kannalta on tärkeää, että löydetään ratkaisuja pahenevaan kohtaanto-ongelmaan. Löytyykö apua esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta, riippuu myös paljon kuntien kotouttamistehtävästä. Onnistunut kotouttaminen edistää myös kokonaisturvallisuutta.
Kuntaliitto kannattaa Suomen näkemystä sosiaalisen suojelun saralla osaavan ja koulutetun työvoiman turvaamiseksi, erityisesti kriittisillä aloilla. Kuntien näkökulmasta (ei vain Suomi) esimerkiksi teknisen toimen osaajista on pulaa laajalti Pohjois-Euroopassa ja pohjoismaissa. Tämän trendin ennustetaan jatkuvan EU:n sisällä myös tulevaisuudessa. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden sujuvoittaminen ja kaksoissiirtymän tukeminen ja hyödyntäminen ovat siis tärkeitä alueita myös Suomen kunnille, että EU:n kilpailukyvylle.
Kuntaliitto kannattaa Suomen näkemystä toimista, joilla edistettäisiin aktiivista ja terveellistä ikääntymistä osana työ- ja toimintakykyä. Kuntien rooli on tässä työssä keskeistä sekä työelämäpalveluiden tuottajana, että esimerkin näyttäjän työnantajana ja paikallisviranomaisena.
Laadukkaiden työpaikkojen ylläpitämiseksi ja synnyttämiseksi laillisten maahantuloväylien kehittäminen on tärkeää. Tämä edistää myös sosiaalista oikeuden mukaisuutta jäsenmaissa. Osaava työvoima vahvistaa alueiden ja kuntien elinvoimaa ja myös kunnat ovat varautuneet kilpailuun osaavasta työvoimasta. Osassa jäsenmaita julkisen sektorin työvoimatarpeet erityisesti sosiaalihuollossa ja terveydenhoitoalalla ovat mittavia.
Kuntaliitto kannattaa Suomen näkemystä siitä, että kilpailukyvyn koordinaatiovälinettä koskevassa valmistelussa olisi riittävästi huomioitava jäsenvaltioiden erityispiirteet, jäsenvaltioiden ja unionin välinen toimivallan jako sekä suhde eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Lisäksi tulisi ottaa huomioon paikallistasolla tehtävät kilpailukykyä edistävät päätökset ja toimivallan jakautuminen esimerkiksi investointeja edistettäessä.
Kuntaliitto kannattaa Suomen näkemystä EU-rahoituksen vahvasta ehdollisuudesta oikeusvaltioperiaatteeseen. Kuntaliitto kannattaa myös EU-varojen käyttöä välittömiin tarpeisiin, kuten Ukrainan tukemiseen. Tarkasteltaessa EU-rahoituksen kokonaistasoa on huomioitava, että alue- ja rakennepolitiikan näkökulmasta toteutuvat seuraavat seikat:
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirto kunnille on merkittävä kansallinen reformi, joka vaatii huomiota myös EU:n seuraavalla ohjelmakaudella.
Alueiden elinvoiman ja investointien vahvistaminen on vahvasti myös turvallisuuskysymys, johon vaikuttaa muuttunut geopoliittinen tilanne.
Erityisesti EU-kaupunkipolitiikan rahoituksen vaikuttavuuden näkökulmasta Kuntaliitto haluaa nostaa esiin seuraavat seikat.
Kestävä ja vaikuttava kaupunkipolitiikka tarvitsee seuraavalla ohjelmakaudella yhä enemmän huomiota. Kaupungit ovat kasvun ja kehityksen vetureita taloudessa, innovaatioissa, tieteessä ja kulttuurissa. Kaupunkien sosioekonomiset haasteet kuten työttömyys, köyhyys, segregaatio sekä ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset tarvitsevat erityisiä ratkaisuja, joita on Euroopan laajuisesti löydettävä. Suomen kunnat ja kaupungit ovat valmiita vastaamaan näihin haasteisiin EU:n tuella huomioiden erilaiset rahoitusratkaisut elinvoiman tukemiseksi.
Nykyisen Horisontti Eurooppa-puiteohjelman alla v. 2021 käynnistettyjen viiden eri mission osalta Kuntaliitto toteaa seuraavaa. Missioista tärkeimmät ovat olleet 100 ilmastoneutraalin ja älykkään kaupungin luominen vuoteen 2030 mennessä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Missioiden osallistava lähestymistapa ja verkostoitumismahdollisuudet on nähty positiivisina Suomen kunnissa. Missioiden tarjoama tekninen tuki on ollut hyödyllistä suomalaisille kaupungeille. Kuntaliitossa missioiden jatkaminen nähdään tärkeänä, samoin se, että komissio ottaisi vahvemman roolin tukea käytännön toimien edistämistä. Toisaalta Kuntaliitto toteaa, että missioiden myötä tietoa ja strategista ajattelua on vahvistettu, mutta käytännön toteutus on edelleen hajanaista. Toimien vaikuttavuuden ja priorisoinnin lisäksi tarvitaan rahoitusta myös käytännön toteutukseen myös jatkossa.
Liikenteen rahoituksen osalta on huomioitava myös kaupunkiseudut osana tulevia EU:n tulevia liikenteen rahoitusmekanismeja. Huolimatta lopullisesta rahoitusmallista olisi tärkeää, että rahoituskehyksessä säilytetään CEF:n (Connecting Europe Facility) kaltainen instrumentti, joka tukee uusitun TEN-T-asetuksen vaatimusten toteuttamista - erityisesti myös kaupunkisolmukohdissa. Kuntaliitto esittää, että valtio painottaa enemmän vaikuttamistyössään ja Suomen kantojen muodostamisessa tulevaan MFF-kauteen myös kaupunkiseutujen ja TEN-T-kaupunkisolmukohtien merkitystä. Suomen tulisi varmistaa, että tulevalla ohjelmakaudella on käytössä TEN-T-vaatimuksiin rahoitusväline myös Suomen kaupunkiseutujen ja kuntien tarpeisiin.
Rahoituksen näkökulmasta kilpailukykykompassin tavoitteet voivat onnistuessaan osaltaan vahvistaa myös kuntien mahdollisuuksia saada kriittisiä aineita, tarvikkeita ja palveluja etenkin markkinoiden häiriötilanteissa. Tavoite parantaa jäsenmaiden huoltovarmuuden kokonaisuutta myös EU-rahoituksella, on tervetullut ajatus. Strategiaan vaikuttamisessa tärkeitä elementtejä ovat suorahankintojen mahdollistaminen kriittisissä hankinnoissa (esim. tietoturvatekniset laitteet ja ohjelmat) sekä erityisesti kriittisen infrastruktuuria palvelevien tarvikkeiden, aineiden ja komponenttien saatavuuden vahvistaminen EU:n sisämarkkinoilla. Tämän tyyppisiin hankintoihin tarvitaan myös EU-rahoitusta, kuten koronakriisikin on osoittanut.
Koska iso osa EU:n päätöksistä toimeenpannaan paikallisella tasolla, on tärkeää saada alue- ja kuntatason näkemykset varhaisessa vaiheessa mukaan EU-vaikuttamisprosessiin. EU-vaikuttamisessa on jatkettu aiemmin hyvin alkanutta vaikuttamista HO:n kirjauksen mukaisesti ja Kuntaliitto arvostaa tätä. Tämä helpottaa myös parhaimmillaan Kuntaliiton EU-vaikuttamista sekä Brysselissä ja Helsingissä.
EU-säädösten valmistelussa on otettava huomioon niiden vaikutusten arviointi entistä paremmin ja on oikeasti tavoiteltava parempaa sääntelyä.
Valtioneuvoston selvitys Komission tiedonannosta koskien EU:n kilpailukykykompassia on varsin kattava. Kuitenkin Kuntaliitto toivoisi paikallistason parempaa huomioimista, koska paikallistasolla on iso rooli EU-asioissa ja paikallistaso kansalaisineen muodostaa perustan koko EU:lle.
Edellisen komission aikana oli havaittavissa EU:n toimivallan laajenemista. Tämä ei ole toivottava suunta, koska päätöksenteko ajautuu yhä kauemmaksi kansalaisista. Seuraavalla EU-kaudella on keskityttävä saavuttamaan ennen kaikkea EU:n vahva, globaali rooli. Vahva EU mahdollistaa jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden.
Hyvin toimiva EU ansaitsee kansalaisten luottamuksen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ulla Karvo
EU-asioiden päällikkö
Ilari Havukainen
Johtaja, Brysselin toimisto
