Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle (12/03.01.00/2025) Sami Niemi

Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista.

1. Raportissa ehdotetaan avustustoiminnan uudistamista kahdella vaihtoehtoisella mallilla.

  •  A - Tasapainoista tulevaisuutta rakentamassa (raportin kappale 4.1.)
  •  B - Muutokseen sopeuttaminen (raportin kappale 4.2)

Kumpi malleista soveltuu mielestänne paremmin uudistuksen lähtökohdaksi?
Valinta:

A - Tasapainoinen tulevaisuus, perustelu: [Esitetyistä vaihtoehdoista tämä suuntaa selkeämmin avustuksia siihen suuntaan, mihin rahoittaja haluaa kohdentaa toimintaa ja painotuksia. Mallin hyvä puoli on pitkäjänteisyys, mikä osaltaan selkiyttää kokonaisuutta ja myös lisää  ennakoitavuutta avustuksen saajien toiminnassa.]

2. Selvityshenkilön raportissa esitetyssä Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA-avustuksia. Teemat liittyvät suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin. Kappaleessa 4.1 esitetyt teemat ovat:  

  • lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen
  • ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen
  • mielenterveyden edistäminen
  • yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
  • väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy

Ovatko esitetyt teemat edustamasi organisaation näkökulmasta perusteltuja?

Tämän hetkisten hyvinvointihaasteiden näkökulmasta painopisteet ovat perusteltuja. Ne ovat pitkälti samansuuntaisia esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahojen kanssa. Osaltaan tämä vaatinee koordinaatiota sen suhteen, miten näistä saman suuntaisilla painopisteillä olevien avustusten osalta varmistetaan niiden yhteensovittaminen. Esitetyt painopisteet tukevat ja täydentävät esimerkiksi kunnille kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta ja ovat myös kuntanäkökulmasta tarkasteltuna asioita, joista on lisäarvoa hyvinvointialueiden toimintaan.

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä); Käytä kutakin vaihtoehtoa vain kerran seuraavissa kysymyksissä.A) Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen

1. Tärkein

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)B) ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen

2. Toiseksi tärkein 

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)C) mielenterveyden edistäminen​​​​​​​

4. Neljänneksi tärkein

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)D) yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen

3. Kolmanneksi tärkein

Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä)E) Väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy 

5. Vähiten tärkeä

3. Selvityshenkilön raportissa on esitetty kappaleessa 4.1.3., että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi? Kannatatteko ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi? Valinta:

Kyllä

4. Kappaleessa 4.1.1.6 selvityshenkilö on esittänyt tapoja, joilla teemoja olisi mahdollista työstää edelleen siten, että STEAlla on alkuvaiheessa merkittävä rooli. Miten mielestänne mahdolliset muut teemat tulisi määritellä?

Teemojen määrittelyn osalta alueellisilla hyvinvointikertomuksilla ja niistä tehdyillä havainnoilla voisi olla merkittävä rooli painopisteitä määriteltäessä. Lisäksi etenkin kaupunkiseutujen osalta maahanmuuton ja kotoutumisen (ml. työllisyys, turvallisuus) painotukset olisi hyvä huomioida painopisteiden osalta. Näitä voidaan toki painottaa myös esitettyjen painopisteiden sisällä tai mahdollisten alueellisten painotusten osalta.

5. Muita huomioitanne raportista

Kuntaliitto pitää hyvänä, että STEA-avustusten kokonaisuutta on uudessa tilanteessa selvitetty, sen laatimiseen on ollut mahdollista laajasti osallistua ja sen johtopäätökset ovat selkeitä. Kuntien kannalta on tärkeää havaita järjestökentän merkitys niin kuntien kuin hyvinvointialueiden kumppanina. Esityksessä on tuotu rohkeasti esiin painopisteiden valinta, joka kohdentaisi avustustoimintaa hyväksyttyjen strategisten painopisteiden suuntaan. Myös lisääntyvä pitkäjänteisyys on kaikkien kannalta hyvä asia. On selvää, että mahdollisten painopisteiden valinta kaventaa nykyistä avustusta saavien toimijoiden määrää ja lisännee painetta esimerkiksi kuntien suuntaan avustustoiminnalle. Mikäli tämän tyyppiseen ratkaisuun päädytään, on tarpeen tarkastella STEA-avustusten suhdetta muihin valtionavustuksiin. Lisäksi on tärkeää huomioida joustavuus tilanteissa, joissa toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia (esim. pandemia tms.) ja tarvitaan joustoa esimerkiksi valittujen painopisteiden osalta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Niemi
erityisasiantuntija

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Tule kuulolle Vartteja vapaa-ajasta –webinaareihin

Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää