Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle 14.9.2026 (511/03.01.01/2026) Mirka Härkönen
Kuntaliiton mielestä lakiesityksessä tuodaan hyvin esiin ne ongelmat, joita asumisoikeusasumiseen tällä hetkellä liittyy. Kuntaliiton mielestä on hyvä, että esityksessä mahdollistetaan aso-asuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen määritellyissä tilanteissa, joissa asuntojen säilyttäminen aso-asuntoina syventäisi ongelmia. Kuntien kannalta aso-kannan pysyminen kunnossa on erittäin tärkeää.
Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että uusien asumisoikeussopimusten irtisanomista koskeva kohta on poistettu esityksestä.
Suurimpana haasteena Kuntaliitto pitää kohtaa rajoituksista vapauttamisesta, jos talo on perusparannuksen tarpeessa, mutta korjaamiseen ei saada valtion tukemaa perusparannuslainaa.
Yhä useammat aso-kohteet tarvitsevat lähivuosina perusparannusta. Valtion korkotukilainavaltuudet ovat supistuneet valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteiden myötä eikä moni perusparannuksen tarpeessa olevista kohteista luultavasti tule saamaan valtion tukea. Varke on jo tehnyt kielteisiä päätöksiä aso-kohteiden perusparannuslainahakemuksiin.
Tämän seurauksena luultavasti yhä useammat aso-kohteet vapautuvat rajoituksista ja muuttuvat todennäköisesti vuokrataloiksi. Tämä kehitys voi murentaa koko aso-järjestelmää. Se luonnollisesti myös kaventaa asukkaiden asumisen vaihtoehtoja. Merkittävää on myös se, että kehitys voi osaltaan syventää segregaatiota. Aso-kohteet ovat tärkeä segregaation ehkäisyn väline useilla asuinalueilla.
Toinen huomionarvoinen seikka on asukkaiden asumisturvan heikentyminen, vaikka asumisoikeusasuminen on mielletty pysyväksi asumismuodoksi. Kyseisissä tilanteissa asukkaat menettävät aso-asuntonsa ja heille tarjotaan mahdollisuutta lunastaa asunto omaksi tai jatkaa siinä asumista vuokralla, tai asumisoikeussopimusta muusta aso-kohteesta.
Aso-asukkailla ei useinkaan ole mahdollisuutta lunastaa asuntoaan omaksi. Lisäksi kyseiset kohteet eivät välttämättä ole houkuttelevia ostokohteita talon sijainnin, kunnon ja yhtiön talouden puolesta. Jos taas asukas jatkaa asunnossa asumista vuokralla, hänen asumiskulunsa luultavasti kasvavat ja talon asukaskunnan profiili voi muuttua. Valitessaan toisen aso-asunnon asukas voi joutua muuttamaan toiselle asuinalueelle, mikä vaikuttaa päivittäiseen elämään. On huomioitava, että aso-asukkaissa on myös heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joille nämä muutokset asumisessa voivat tuoda suuria haasteita.
Muina huomioina Kuntaliitto toteaa, että rajoitusten poistuessa yhtiölle syntyvän taloudellisen edun tulee jäädä yksinomaan yhtiön talouden tervehdyttämiseen. On hyvä muistaa, että kunnat ovat luovuttaneet tontin aso-kohteelle edullisempaan hintaan.
Rajoituksista vapauttaminen asumisoikeusyhteisön konkurssissa tulisi saada toteutumaan. Lisäksi asukkaiden pääoma olisi turvattava konkurssitilanteissa.
Lopuksi Kuntaliitto korostaa, että asumisoikeusasuminen on tärkeä välimuoto asumisen vaihtoehdoissa ja sen uudistuotannon jatkamista toivotaan kuntakentällä laajasti. Aso-kohteet ovat myös yksi tärkeä keino segregaation ehkäisyssä. Olisi tärkeää arvioida aso-asumista ja sen vaikutuksia laajasti ja pitkällä tähtäimellä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Mirka Härkönen
kehittämispäällikkö, asuminen