HE 115/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. Kuntaliitto esittää lausunnossaan huomioita ja muutoksia seuraavissa asioissa:

• Koulutuksen saatavuus edellyttää paikallisia ja alueellisia ratkaisuja. 
• Esitys ei ole kustannusneutraali. 
• Henkilöstörakenteessa tärkeää turvata myös tuntiopettajat ja taidealan ammattilaisten työnsaantimahdollisuudet.
• Varhaisiän opetus tulisi huomioida oppimäärässä.
• Koulutuksen järjestäminen yhteistyössä vaatii täsmentämistä.
• Tärkeää, että lasten ja nuorten ensisijaisuus opetukseen turvataan.
• Yhteistyön perustuttava paikallisiin tarpeisiin ja voimavaroihin.
• Uusi rahoitusmalli ohjaa nykyistä paremmin toimintaa.
• Muutoksenhakuun täsmennyksiä.

Yleiset huomiot 

Kuntaliitto näkee taiteen perusopetuksen uudistustyön tarpeellisena ja tärkeänä. Jotta meillä on laadukasta ja saavutettavaa taiteen perusopetusta tulevinakin vuosina molemmilla kansalliskielillä. On hyvä, että lain voimaantulo on vasta 1.8.2027.

Taiteen perusopetus tukee elinikäistä oppimista, ihmisenä kasvua ja antaa tulevaisuuden taitoja, joista on jokaiselle sitä käyneelle hyötyä myöhemmin elämässä. Uudistus vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää, osana eri-ikäisten harrastustoimintaa ja tasolta toiselle etenevää taideopetusta. Lain uudistamisella selkiytetään taiteen perusopetuksen profiilia ja rakennetta. 

Nykyisen lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän perusta on 1990-luvun lopulta. Uudistamisen lähtökohtana on, että muutosten myötä taiteen perusopetuksen saavutettavuus paranee ja toiminnan laatu vahvistuu. Kuntaliitto näkee, että uudistuksella voidaan näitä tavoitteita kohden edetä, mikäli lainsäädännöstä saadaan riittävän selkeä ja tarkkarajainen. 

Koulutuksen tarjontaan vaikuttavat sekä lapsi- ja nuorisoikäluokkien pienentyminen, että toisaalta oppilaiden palvelutarpeiden ja taustojen laajempi moninaisuus. Hallituksen esityksessä väestömurros on tunnistettu. Samoin on tunnistettu taiteen perusopetuksen nykyisiä toteuttamistapoja, niihin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia maan eri osissa. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lainsäädäntö luo taiteen perusopetukselle toteuttamismahdollisuuksia alueiden erilaisuus huomioiden. Isoissa kaupungeissa opetukselle on laajempaa kysyntää ja tarjolla on monipuolisempi oppilaitosverkko eri taiteenaloilla, kun taas harvaan asutuilla alueilla kysyntä ja tarjonta on rajatumpaa pitkine etäisyyksineen. Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää erilaisia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja. 

Hallituksen esitys on paljon työryhmän tekemästä esityksestä. Muutoksiin on vaikuttanut lausuntokierroksen ohella valtiontalouden tilanne. 

Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset koulutuksen järjestäjiin ja kuntiin

Hallituksen esitys ei ole kustannusneutraali. 

Kuntaliitto huomauttaa, että yhteen oppimäärään siirtyminen nostaa minimituntimäärää erityisesti oppilaitoksilla, jotka nyt tarjoavat yleisenä oppimääränä taiteen perusopetusta 500 tunnin mukaan. Tämä koskee erityisesti kansalaisopistoja, joista valtaosa on kunnallisia. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia henkilöstöä koskevan pykälään (12§). Esityksessä korostetaan oppilaitoksen käytössä olevan vakituisen henkilöstön riittävää määrää. Pykälästä on jätetty pois tuntiopettajat ja muu henkilöstö. On tärkeää, että pykälässä jatkossakin viitataan myös tuntiopettajiin ja muuhun henkilökuntaan. Kuntaliitto ehdottaa pykälään lisäystä: ”Lisäksi oppilaitoksella voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilökuntaa.” Muotoilu olisi nykyisen lain mukainen eikä arvottaisi opettajia keskenään. 

Kuntaliitto ei kannata asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta tehtyjä muutoksia, jotka kiristävät kelpoisuuksia ja vaikeuttavat opettajien saamista. Muutoksia perustellaan tarpeella lisätä pedagogista osaamista. Hallituksen esityksen vaikutuksissa alueiden veto- ja pitovoimaan sekä työllisyyteen ei perustella, miten henkilöstön pedagogisessa osaamisessa olisi ollut puutteita, pikemminkin päinvastoin (95 % opettajista päteviä). 

Kansalaisopistot ovat merkittävä taiteen perusopetusta kunnissa tarjoava oppilaitosverkosto, jossa taiteen perusopetusta antavat pääosin tuntiopettajat. Kuntaliitto toivoo, ettei esityksellä luoda esteitä kansalaisopistoissa toteutettavalle taiteen perusopetukselle. 

Esityksessä painotetaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja kuntien mahdollisuuksia toimia koulutuksen järjestäjänä. Yhteistyö edellyttää taloudellisia resursseja. Kuntien taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on haastava. Kunnat rahoittavat taiteen perusopetusta jo nyt yli 100 miljoonalla eurolla. Vain osa taiteen perusopetusta järjestävistä kunnista on tuntiperusteisen valtionosuuden piirissä.  

Kuntien rooli toimia koulutuksen järjestäjänä on noussut valmisteluvaiheessa esille erityisesti siksi, että tuntiperusteisen valtionosuusrahoituksen piiriin on vaikea uusien päästä mukaan, ja koska työryhmän ehdottamaa 10 milj. euron lisäystä valtionosuusrahoitukseen ei ole ilman eduskunnan päätöstä tulossa. Kuntaliitto näkee, että lisärahoitus helpottaisi saatavuustilannetta niin, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää uusia koulutuksen järjestämislupia ja useampia toimijoita pääsisi tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin. 

Opetussuunnitelman perusteet tuovat myös kustannusvaikutuksia. Kustannuksia syntyy ylipäätään opetussuunnitelman paikallisesta laadintaprosessista. Perusteisiin voi lisäksi sisältyä kustannuksia aiheuttavia tehtäviä. 

Uudistus lisää koulutuksen järjestäjän raportointivelvollisuutta aiemmasta. Tämä lisää hallinnosta taakkaa ja siihen liittyviä kustannuksia. 

Koulutuksen järjestäjän tiettyjä tehtäviä kevennetään esityksen mukaan siten, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse vastata opetussuunnitelman (3§) laadinnasta, pelkästään sen hyväksymisestä. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada oppilasmaksua koskeva päätös vain pyynnöstä (14§). Oppilaan osaamiseen arviointiin liittyvien 15 ja 16 §:n osalta on täsmennetty, ettei niissä ole kyse julkisesta hallintotehtävästä, joten niitä voi hoitaa myös sopimuksella opetusta koulutuksen järjestäjälle toteuttava taho. Kuntaliitto katsoo, ehdotukset ovat kannatettavia, vaikka että näiden taloudellinen merkitys on pieni. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta kantaa joka tapauksessa kokonaisvastuun järjestämästään koulutuksesta. 

Taiteen perusopetuksen tarjonta voi kunnissa uudistuksen myötä vähentyä, koska se ei ole kunnille lakisääteinen tehtävä. Muu taiteen ja kulttuurin harrastustoiminta voi olla jatkossa kysytympää, ja toiminnasta vastaavalle kunnalle helpompaa ja edullisempaa järjestää kuin taiteen perusopetus.

Taiteen perusopetuksen oppimäärä ja mitoitus

Taiteen perusopetuslain keskeisin muutos liittyy oppimääriin ja opetuksen laajuuteen. Esityksessä on minimituntimäärää laskettu työryhmän ehdottamasta 1000 tunnista 800 opetustuntiin. Kuntaliitto kannattaa esitystä yhdestä oppimäärästä ja oppimäärään laajuudesta. Esitys huomioi paremmin oppilaitosten erilaiset toimintamahdollisuudet.  

Taiteen perusopetuksen oppimäärään kuuluvan opetuksen mitoituksena olisi opintopiste, jonka laajuus olisi 16 opetustuntia yhtä opintopistettä kohden. Oppimäärään laajuus olisi vähintään 800 tuntia ja 50 opintopistettä, jonka suoritettuaan oppilas olisi oikeutettu saamaan päättötodistuksen. Oppimäärän laajuus, johon voisi saada tuntiperusteista valtionosuutta, voisi esityksen mukaan olla enintään 1500 opetustuntia per oppilas. 

Kuntaliitto näkee tärkeänä, että 800 opetustunnin ylittävältä osalta annetun opetuksen tavoitteet ja rakenne tulee määritellä opetussuunnitelman perusteissa. Näin siksi, jotta opintojen tunnistamista ja tunnustamista ja suoritusten hyväksilukua voidaan tehdä. 

Kuntaliitto ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisällytetään vielä varhaisiän taideopetus siten, että varhaisiän tadeopetuksena nykyäänkin annettu opetus voidaan sisällyttää taiteen perusopetukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset ja suoritemäärät voidaan huomioida tuntiperusteisessa valtionosuudessa. Varhaisiän opetus tulisi sisällyttää myös opetussuunnitelman perusteisiin, ja sen toteuttaminen jäisi koulutuksen järjestäjän päätettäväksi.

Koulutuksen järjestämistä selkiytetään 

Taiteen perusopetukseen ei ehdoteta muutosta koulutuksen järjestäjiä koskevaan pykälään. Muiden toimijoiden kuin kuntien tulee hakea ministeriöltä lupa toimia koulutuksen järjestäjänä (koulutuksen järjestämislupa). 

Taiteen perusopetus olisi kunnille jatkossakin vapaaehtoista. Kunta olisi suoraan 2§:n nojalla koulutuksen järjestäjä, jos se päättäisi itsehallintonsa nojalla järjestää taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetuksen hallintoon sovelletaan kuntalakia ja koulutuksen järjestämisestä kunnassa päättäisi kunnan hallintosäännöissä määrätty kunnan viranomainen. Kunta päättäisi mm. siitä, toteutettaisiinko opetus kunnan omassa oppilaitoksessa vai muulla tavoin.

Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja sopimuksellisuus

Hallituksen esityksessä säädellään omassa pykälässä yhteistyöstä koulutuksen järjestämisessä (4§) ja muusta yhteistyöstä (7§) omassa pykälässä. Kuntaliitto kannattaa ratkaisua. 

Hallituksen esityksessä saavutettavuutta halutaan edistää myös niin, että taiteen perusopetuksen järjestäjät voisivat nykyiseen tapaan järjestää taiteen perusopetusta yhteistyössä keskenään (4§:n 1 momentti). 

Koulutuksen järjestäjät (paitsi valtio) voisivat edelleen sopia kuntakohtaisista oppilaspaikoista oppilaaksi ottamisesta säädetyn 13 §:n 2 momentin mukaisesti. 

Kunnat voisivat edelleen hyödyntää keskinäisessä yhteistyössään kuntalain yhteistoiminnan (kuntalain 8 luku), muotoja niin, että esimerkiksi vastuukuntamallilla voidaan järjestää taiteen perusopetusta useamman kunnan alueella. 

Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön ohella säädetään koulutuksen järjestäjän ja rekisteröidyn yhteisön ja säätiön välisestä yhteistyöstä koulutuksen järjestämisessä (4§:n 2 momentti). 

4§:n 2 momentti ei Kuntaliiton mielestä täysin vastaa voimassa olevan lain 4 §:n toista virkettä. 

Voimassa olevassa laissa todetaan, että ”Koulutuksen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.” Lain esitöissä (he 86/1997, 43–44) todetaan että ”taiteen perusopetuksesta annettavaan lakiin otetaan säännökset, jotka antavat koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden hankkia osan koulutuspalveluista paitsi toisiltaan myös muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta yhteisöiltä tai säätiöiltä.” 

Jatkossa koulutuksen järjestäjä voisi järjestää koulutusta siten, että rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla ei ole koulutuksen järjestämislupaa, voisi toteuttaa taiteen perusopetusta sopimuksen perusteella. Perusteluissa mm. todetaan, että koulutuksen järjestäjä voisi sopia esimerkiksi yksityisen yhdistyksen kanssa, että yhdistys toteuttaisi ylläpitämässään oppilaitoksessa taiteen perusopetuksen oppimäärään sisältyviä opintoja tai oppimäärän eri osia. Tämä kohta vaatii vielä selventämistä siltä osin, kun kyseessä on kunta koulutuksen järjestäjänä omalla päätöksellään. 

4§:n perusteluissa todetaan, että” koulutuksen järjestäjälle myönnetty oikeus saada taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaista valtionosuutta tai lupa järjestää koulutusta rajoittaa lähtökohtaisesti kaikkien oppimäärään sisältyvien opintojen toteuttamisen siirtämisen rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.” Tämäkin kohta on jo nyt koettu vaikeaselkoisena. Koskeeko rajaus omalla päätöksellään koulutuksen järjestäjinä toimivia kuntia vai ei?

Nyt esityksellä kumoutuvaan lakiin liittyy runsaasti tulkintakäytäntöjä, joita sovelletaan laajemmin ja tulkinnanvaraisemmin kuin laissa on säädetty. Tulkintaepävarmuuksien välttämiseksi Kuntaliitto pyytää valiokuntakäsittelyssä täsmentämään, miten laajasti kunta koulutuksen järjestäjänä voi toteuttaa opetusta ehdotetun pykälän 2 momentin mukaisesti. Täsmennystä kaivataan erityisesti siihen, voiko taiteen perusopetuksen koko oppimäärän toteuttaa 4 §:n 2 momentin mukaisella tavalla? 

Nykytilaa ei ole tarkoitus muutoin muuttaa koulutuksen järjestäjää koskevien tehtävien ja vastuiden osalta. Koulutuksen järjestäjällä olisi edelleen vastuu opetuksen lainmukaisuudesta, opetussuunnitelman hyväksymisestä sekä vastuu huolehtia julkisista hallintotehtävistä kuten oppilaaksi ottaminen, päättötodistus sekä oppilasmaksut. Esityksessä on huomioitu ne tehtävät ja velvoitteet, joita ei niiden luonteen vuoksi (julkinen hallintotehtävä) voida siirtää yksityiselle oppilaitokselle, jolla ei ole lupaa toimia koulutuksen järjestäjänä. 

Kuntaliitto tunnistaa kaupunkien ja kuntien esittämän huolen koulutuksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä ja lainsäädännön monitulkinnallisuudesta. On erittäin tärkeää kuntien, että myös oppilaitosten ja opetusta saavien oppilaiden kannalta, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntö on selkeä, eikä aiheuta jatkossakaan toisistaan poikkea tulkintoja.   

Koulutuksen järjestämisessä tulee jatkossakin ottaa huomioon laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, jos kyse on hankinnasta. Lisäksi koulutuksen järjestämisessä tulisi huomioida soveltuvin osin arvonlisäverolain säännökset. Kuntaliitto pitää hyvänä ratkaisuna, että nämä viittaukset muuhun lainsäädäntöön on tuotu esille 4§:n perusteluissa. 

Koulutuksen järjestäjien on tehtävä yhteistyötä 

Kuntaliitto kannattaa uutta pykälää yhteistyöstä. Tämä selkeyttää myös kentällä vallinnutta epäselvyyttä siitä mikä on koulutuksen järjestämistä, ja siihen liittyvää yhteistyötä (4§) ja mikä on muuta yhteistyötä (7§). jota jo tehdään monipuolisesti ja paikalliset mahdollisuudet huomioiden. 

Koulutuksen järjestäjää velvoitetaan yhteistyöhön keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntaliitto näkee tärkeänä tämän uuden vaatimuksen osalta, että yhteistyön lähtökohtina ovat aina paikalliset olosuhteet ja voimavarat, ja niistä esille nouseva tarkoituksenmukainen yhteistyö. Saatavuuden ja resurssien riittävyyden näkökulmasta tarvitaan yhteistyötä, joka pohjautuu paikalliseen tahtotilaan.

Lasten ja nuorten oikeus opetukseen  

Uudistamistyössä ja lausunnoissa kannettiin huolta siitä, miten turvataan lasten ja nuorten oikeus päästä taiteen perusopetuksen piiriin, jos oppilaspaikkoja on tarjolla rajatusti.  

Kuntaliitto on tyytyväinen, että ongelmaan on löydetty ratkaisu hallituksen esityksessä oppilaaksi ottamista koskevassa pykälässä (13§). Kuntaliitto kannattaa ao. pykälän muuttamista niin, että koulutuksen järjestäjä voi antaa oppilaaksi ottamisessa etusijan hakijoille, jotka ovat alle 18-vuotiaita opintojen alkaessa. 

Oppilaan osaamisen arviointi 

Oppilaan arviointia koskevasta pykälästä on jätetty pois perusteluissa oleva maininta siitä, että arviointimenettelystä ja -tavoista päättäisi nykyiseen tapaan koulutuksen järjestäjä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kuntaliitto näkee tärkeänä luettavuuden kannalta, että mikäli koulutuksen järjestäjälle annetaan jokin tehtävä, siihen myös viitattaisiin pykälässä. Näin ollen Kuntaliitto esittää, että 1 momenttiin lisätään lause loppuun: Arviointimenettelystä ja -tavoista päättäisi koulutuksen järjestäjä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Uusia rahoitusmalli ohjausvälineenä

Kuntaliitto kannattaa esityksiä valtionosuudesta ja siihen liittyvistä suoritemääristä.

Esitetty 9 pykälä vastaa suurelta osin voimassa olevan lain vastaavaa pykälää. Kunnat saavat peruspalvelujen valtionosuutta, jota kunta voi käyttää taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Kyseessä on yleiskatteellinen valtionosuus. Kunnan taiteen perusopetuksen kustannuksilla ei ole suoraa vaikutusta kunnan saamaan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Kunnilla on edelleen mahdollisuus saada yksityisten koulutuksen järjestäjien ohella opetustuntiperusteista valtionosuutta. Kunnan valtionosuuden saamista koskevaan hakemukseen ja päätökseen saada opetustuntiperusteista valtionosuutta sovelletaan vastaavia säännöksiä mitä koulutuksen järjestämisluvan hakemisessa, myöntämisessä, muuttamisessa ja peruuttamisessa sovelletaan.

Tuntiperusteisen valtionosuuden perusteena on jatkossakin euroa/opetustunti ja opetustuntien määrä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. 

Voimassa olevia rahoitusperusteita muutetaan suoritemääriä koskevassa pykälässä (10§). Jatkossa suoritteiden määrän vahvistamisessa koulutuksen järjestäjälle huomioidaan 3 edellisen vuoden aikana toteutuneen opetustuntimäärän ohella toteutunut oppilasmäärä ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrä. Vahvistettavasta suoritemäärästä 93 % perustuisi opetustuntimäärään. Sen osuus vähenisi asteittain ollen 2040 mennessä painoarvoltaan 75 prosenttia. Vastaavalla tavalla oppilasmäärän sekä oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrän painoarvo nousisi 7 prosentista vähitellen 25 prosenttiin 2040 mennessä. 

Perusteissa määritellään 8 prosentin enimmäismäärä sille, miten paljon uudistuksen myötä voidaan tehdä muutoksia vuosittain koulutuksen järjestäjälle vahvistettuun suoritemäärään. Kuntaliitto näkee tämän tärkeänä asiana, jotta kerralla ei tapahdu liian suuria muutoksia valtionosuusrahoituksen tasoon. Tärkeää on myös alueellisen saatavuuden kannalta ns. saatavuustaso eli oppilaitoskohtainen vähimmäistaso, joka olisi 60 % kolmen edellisen vuoden vahvistettujen opetustuntimäärien keskiarvosta. 

Taiteen perusopetuksessa eri taiteenalojen asemaan on vaikuttanut paljon valtion talousarviossa ollut jako musiikin ja muiden taiteenalojen tuntimääriin. Jaottelulla on ollut historialliset perustelunsa, mutta tänä päivänä ne eivät ole enää perusteltuja. Kuntaliitto näkee tärkeänä, että taiteen perusopetusta kehitetään ja rahoitetaan jatkossa yhtenä kokonaisuutena ja kannattaa tähän liittyvää muutosta. 

Kuntaliitto korostaa, että jatkossa korostuu koulutuksen järjestäjän oppilaitostasoinen tieto oppilasmääristä ja opetustuntimääristä, koska valtionsuurahoituksella voidaan rahoittaa enimmillään 1500 opetustuntia per oppilas. Valtakunnallisessa kustannustiedonkeruussa korostuu selkeiden ohjeiden ja koulutuksen tarve erityisesti uudistuksen siirtymävaiheessa. 

Oppilasmäärät, opetustunnit ym. tulisi kirjata sille koulutuksen järjestäjälle, jonka antamaa oppimäärää oppilas (oppilaaksiottopäätös) on suorittamassa. Kuntaliitto haluaa vielä selvyyttä siihen, miten toimitaan sopimuspohjaisessa yhteistyössä, jota annetaan 4§:n 2 momentin mukaisesti jossain muussa kuin koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa? Kuntaliitto esittää, että laissa todetaan, voiko em. yhteistyöstä aiheutuneet kustannukset tuntiperusteista valtionosuutta saava koulutuksen järjestäjä sisällyttää osaksi valtionosuuspohjan mukaisia kustannuksia.

Muutoksenhakua koskeva sääntely

Kuntaliitto kiinnittää huomiota muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn. Ehdotetun 16 §:n mukaan oppilaan arviointiin tyytymätön oppilas ja huoltaja voisi pyytää arviointia uudelleen opettajalta. Rehtorilta voisi pyytää oikaisua uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty. Pyyntö olisi tehtävä kahden kuukauden kuluessa arviointia tai ratkaisua koskevan tiedon saamisesta. Ehdotettu 18 §:n muotoilu mahdollistaa valituksen tekemisen oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä hallintotuomioistuimelle. Rehtorin tekemästä päätöksestä voisi ehdotetun 18 §:n nojalla valittaa hallinto-oikeuteen, koska asian osalta ei ole säädetty valituskieltoa hallinto-oikeuteen. 

Kuntaliitto pyytää vielä arvioimaan, olisiko tarkoituksenmukainen taho tutkimaan rehtorin oikaisun johdosta antaman päätöksen Lupa- ja valvontavirasto vastaavasti, kuten perusopetuslaissa ja lukiolaissa on säädetty. Oppilaiden oikeusturvan kannalta asiaa tulisi arvioida vielä uudelleen valiokuntakäsittelyn yhteydessä.

Tarkoituksenmukaista olisi myös lisätä lakiin valituskielto Lupa- ja valvontaviraston päätökseen, jolla on ratkaistu arviointia koskeva oikaisuvaatimus. Tältä osin sääntely vastaisi esimerkiksi perusopetuslain ja lukiolain arviointia koskevaa muutoksenhakusääntelyä. 

Lain 18 §:ssä ehdotetaan seuraavasti: Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Pykälään tulisi lisätä valiokuntakäsittelyssä viittaussäännökset päätöksiin, joihin asiassa viitataan. Muotoilu jättää tulkinnanvaraisuutta, että kuuluuko myös 16 §:n mukainen oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös (arvioinnin uusiminen) valitusoikeuden piiriin. 

Lopuksi

Kuntaliitto näkee tärkeänä, että yhden oppimäärän kokonaisuus sisältää 9 eri taiteenalaa ja mahdollistaa nykyistä paremmin resurssien tehokkaamman käytön taiteen perusopetuksessa. Johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta taiteen perusopetus tulee olemaan nykyistä hallittavampi. Opetuksessa on huomioitava oppilaslähtöisyys, tilojen tehokkaampi hyödyntäminen ja erilaiset pedagogiset mahdollisuudet ja henkilöstörakenne. 

Muutos edellyttää taiteen perusopetusta antavilta oppilaitoksilta ja koulutuksen järjestäjiltä hyvää lainsäädännön tuntemista. Kansallinen tiedonkeruu ja arviointitoiminta edellyttävät toimijoilta omaa tiedonkeruuta. Valtion viranomaisilta tarvitaan selkeitä ohjeita ja koulutusta sekä ohjausta erityisesti uudistuksen siirtymävaiheessa. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja   

Johanna Selkee
erityisasiantuntija