Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta.  Lausuntomateriaali koostuu suunnitelmaluonnoksesta sekä sen tiivistelmästä. 

Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma (sosiaalinen ilmastosuunnitelma) on osa kansallista ja eurooppalaista ilmastopolitiikan kokonaisuutta, jossa keskeisenä tavoitteena on edistää vihreää siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Suunnitelman laatiminen liittyy EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon (Social Climate Fund), jonka tarkoituksena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä (ETS2). Rahoituksen käyttöön saamiseksi jäsenvaltioiden edellytetään laativan sosiaalinen ilmastosuunnitelma, jossa kuvataan ne kansalliset toimenpiteet, joilla haavoittuvia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä tuetaan siirtymässä.

Yhteenveto Kuntaliiton kommenteista luonnoksesta ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaksi lausuntokoosteen laatimista varten

Kuntaliitto pitää Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa lähtökohtaisesti kannatettavana. Suunnitelma tukee vihreän siirtymän toteutumista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja kohdistaa toimenpiteitä energia- ja liikenneköyhyydelle haavoittuville kotitalouksille sekä mikroyrityksille.

Kuntien näkökulmasta keskeistä on, että energianeuvonnan, kutsuliikenteen ja joukkoliikenteen toteutuksessa tunnistetaan kuntien tärkeä rooli paikallisten kohderyhmien tavoittamisessa. Mikäli kunnilta odotetaan merkittävää osallistumista toimeenpanoon, tulee se huomioida myös resursoinnissa.

Liikennetoimenpiteissä käytettävät kuntakokoon ja kuntakohtaiseen pienituloisuusasteeseen perustuvat rajaukset voivat jättää tuen ulkopuolelle haavoittuvia asukkaita. Erityisen ongelmallista on, että suuret kaupungit sekä niiden sosioekonomisesti haavoittuvat ja segregaatioriskissä olevat alueet jäävät joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyinvestointien ulkopuolelle, vaikka liikenneköyhyyttä esiintyy myös niillä alueilla.

Alueellisen joukkoliikenteen, kutsuliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin tukien vaikuttavuus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Sosiaalisen ilmastorahaston rahoituksen tulisi käynnistää ja vauhdittaa toimia, ei johtaa tilanteeseen, jossa pitkäaikainen kustannusvastuu siirtyy kunnille ilman valtion sitoutumista toiminnan jatkamiseen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että energiatehokkuustoimien yhteydessä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kiertotalouden mahdollisuuksia. Lisäksi suunnitelman toimeenpanon vaikutuksia tulee seurata säännöllisesti ja toimenpiteitä tarvittaessa mukauttaa muuttuvaan toimintaympäristöön.

Sosiaalinen ilmastorahasto tarjoaa myös mahdollisuuden vahvistaa ilmastotoimien yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tekemällä näkyväksi vihreän siirtymän sosiaalisia hyötyjä ja oikeudenmukaisuutta tukevia toimia. Tästä syystä myös suunnitelman viestintään ja tulosten näkyväksi tekemiseen on perusteltua panostaa.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)

Toimenpiteessä ehdotetaan asukkaille ja mikroyrityksille suunnattua maksutonta neuvontaa. Neuvonnan järjestäminen kilpailutetaan alueellisesti. Alustavasti suunnitellaan yhteensä kahdeksan alueellista neuvontapalvelukeskusta. Kilpailutus luo uuden alueellisten palvelukeskusten rakenteen, joka on siten erillinen nykyisestä rakenteesta.

Kuntaliitto näkee, että toimenpide on tarpeellinen ja kannatettava, mutta sen vaikuttavuuden takaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kuntaliitto näkee, että mikäli kunnalle tulee alueellisessa neuvonnassa merkittävä rooli ei sitä voida olettaa toteutettavaksi pelkän kumppanuuden perusteella vaan toteutus on resursoitava osana kilpailutettavia alueellisia palvelukokonaisuuksia. Luonnoksessa esitetään, että osana alueellista ja paikallista toimeenpanoa toimenpiteessä voidaan hyödyntää myös paikallisia verkostoja ja kumppanuuksia, kuten kuntien palveluita. Kunnilla voikin olla merkittävä rooli kohderyhmien tavoittamisessa jo olemassa olevien palvelujensa kautta.

Kuntaliitto ehdottaa, että neuvonta laajennetaan kattamaan soveltuvin osin myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen varautuminen ja toimet. Energiaköyhyydelle haavoittuvien kuluttajien joukosta osa on haavoittuvia myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyville sään ääri-ilmiöille, erityisesti helteiden aiheuttamille terveysriskeille tai rakennuksiin kohdistuville riskeille (esim. tulvat ja viistosateet). Myös näitä haavoittuvuuksia voidaan pienentää neuvonnan avulla. Energiatehokkuuskorjausten yhteydessä voitaisiin edistää esimerkiksi passiivisia viilennysratkaisuja, lämpökuormituksen hallintaa sekä muita asuinympäristön resilienssiä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi komission jo hyväksymään Maltan suunnitelmaan on sisällytetty viilennysjärjestelmät, sillä helteiden on tunnistettu aiheuttavan alueella merkittävää haavoittuvuutta. 

Suunnitelman kokonaisvaikuttavuuden kannalta olisi hyödyllistä, että kuluttajille ja mikroyrityksille suunnattu energianeuvonta ulottuisi myös asunto-osakeyhtiöille. Yhtiökohtainen neuvonta ja räätälöity tuki tehostaisivat rahoituksen kohdistumista vaikuttavimpiin toimiin. Kokonaisvaikuttavuuden kannalta olisi myös tehokasta, jos neuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille sisältäisi myös romutuspalkkioon ja hankintatukeen liittyvän neuvonnan, koska tuen kohderyhmät ovat osittain samat.

Alueellisia neuvontapalveluita kilpailutettaessa olisi tärkeää arvioida ehdotusten mahdollisuus tavoittaa neuvonnan kohderyhmät, järjestää yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa sekä neuvonnan monipuolisuus ja räätälöitävyys.  Ehdotetun toimenpiteen suurimmat epävarmuudet liittyvät haavoittuvien kohderyhmien tavoittamiseen ja toimenpiteen vaikuttavuuteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi esimerkiksi seurakunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla on asiantuntijuutta ja valmiita kanavia energiaköyhyydelle haavoittuvien kohtaamiseen. Tehokkaan ja vaikuttavan neuvonnan kannalta on tärkeää, että neuvontaa toteuttavien tai mahdollistavien yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö ja viestintä on tehokasta, kumppaneita koulutetaan teemaan ja neuvojien osaaminen ja resursointi on riittävää. Tuen tulisi vastata erilaisiin haasteisiin, jotka eivät liity suoraan tulotasoon vaan yksilöllisiin valmiuksiin (kielitaidottomuus, digitaitojen puute, puutteellinen tieto energiajärjestelmästä ja sähkömarkkinoista). Siksi myös tuen monipuolisuus ja räätälöityvyys on vaikuttavuuden kannalta tärkeää. 

On hyvä, että ehdotettuun neuvontaan sisältyy myös rahoitusneuvonta. Osa tuen kohteena olevista haavoittuvista ryhmistä voisi tämän jatkoksi hyötyä myös räätälöidymmästä henkilökohtaisesta tuesta. Mahdollisten investointien hankinnan ja toteutuksen aikana tarjottava räätälöity tuki vahvistaisi neuvonnan vaikuttavuutta ja lisäisi sen johtamista käytännön toimenpiteisiin ja investointeihin.

Huomautamme lisäksi, että toimenpiteen vaikuttavuuden mittaamista tulisi parantaa. Tarvitaan neuvonnan vaikuttavuutta seuraavia mittareita nyt ehdotettujen neuvoa saaneiden kotitalouksien ja mikroyritysten lukumäärien lisäksi.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)

Toimenpiteessä esitetään suoria rahallisia energia-avustuksia asunto-osakeyhtiöille. Tuet kohdennetaan postinumeroalueille, joiden keskimääräinen myyntihinta on alle 1 500 euroa/m² ja asukkaiden tulotaso on alle valtakunnallisen keskiarvon.  Muita kriteereitä ovat rakennuksen ikä (min. 20 vuotta), ja energialuokka (C tai huonompi). Avustuksen suunniteltu enimmäismäärä on 35 %. Avustuksien vaikuttavuus perustuu asukkaiden asumiskustannusten vähenemiseen pidemmällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpiteitä ei tehtäisi. Tuen jakaminen tapahtuu VARKEn kautta.

Kuntaliitto näkee, että toimenpide on tarpeellinen ja kannatettava.

Remonttikustannusten lisäksi olisi syytä arvioida mahdollisuuksia tukea energiaremonttien valmistelua ja toteutettavuusselvityksiä. Monissa tapauksissa hankkeiden käynnistymisen esteenä ei ole pelkästään tiedon puute vaan myös valmistelun, suunnittelun ja rahoitusjärjestelyjen vaatimat resurssit. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin lisätä tukemalla hankekehitystä sekä mahdollistamalla usean kiinteistön tai asuntoyhteisön yhteiset korjaushankkeet silloin, kun se parantaa kustannustehokkuutta ja hankkeiden toteutumista.

Kuntaliitto ehdottaa, että tuen piiriin tuotaisiin myös sopeutumista parantavia toimenpiteitä. Energiaköyhyydelle haavoittuvien ryhmien joukosta osa on haavoittuvia myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyville sään ääri-ilmiöille, erityisesti helteiden aiheuttamille terveysriskeille tai rakennuksiin kohdistuville riskeille (esim. tulvat ja viistosateet). Energiatehokkuuskorjausten yhteydessä voitaisiin edistää esimerkiksi passiivisia viilennysratkaisuja, lämpökuormituksen hallintaa sekä muita asuinympäristön resilienssiä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi komission jo hyväksymään Maltan suunnitelmaan on sisällytetty viilennysjärjestelmät, sillä helteiden on tunnistettu aiheuttavan alueella merkittävää haavoittuvuutta. 

Energiaremonttien yhteydessä olisi hyvä tarkastella mahdollisuuksia edistää myös energiajärjestelmien joustavuutta ja sähköistymistä silloin, kun ne tukevat kustannustehokkaasti energiaköyhyyden vähentämistä ja asumiskustannusten hallintaa.

Lisäksi olisi perusteltua arvioida, voitaisiinko avustettavissa hankkeissa edistää kiertotalouden ratkaisuja, kuten rakennusosien uudelleenkäyttöä tai materiaalitehokkuutta.

Tuki vaikuttaisi kohdistuvan juuri energiaköyhyydelle haavoittuville alueille ja asunto-osakeyhtiöille. On kuitenkin todennäköistä, että postinumerotasoinen tarkastelu jättää tuen ulkopuolelle asunto-osakeyhtiöitä, joissa asuntojen arvo ja tulotaso ovat merkittävästi ympäröivää aluetta alhaisempia.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)

Toimenpiteessä ehdotetaan suoraa rahallista avustusta energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asunto-osakeyhtiöille (10 M). Tuen jakaminen tapahtuu VARKEn kautta. Kohteita valittaessa otetaan huomioon luonnollisesti energiatehokuuden parantamisen tarve ja avustukset tulevat kohdentumaan vanhempaan ja energiatehokuudeltaan heikompaan asuntokantaan.

Kuntaliitto näkee, että toimenpide on tarpeellinen ja kannatettava.

Kuntaliitto ehdottaa, että tuen piiriin tuotaisiin myös sopeutumista parantavia toimenpiteitä. Energiaköyhyydelle haavoittuvien ryhmien joukosta osa on haavoittuvia myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyville sään ääri-ilmiöille, erityisesti helteiden aiheuttamille terveysriskeille tai rakennuksiin kohdistuville riskeille (esim. tulvat ja viistosateet). Energiatehokkuuskorjausten yhteydessä voitaisiin edistää esimerkiksi passiivisia viilennysratkaisuja, lämpökuormituksen hallintaa sekä muita asuinympäristön resilienssiä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi komission jo hyväksymään Maltan suunnitelmaan on sisällytetty viilennysjärjestelmät, sillä helteiden on tunnistettu aiheuttavan alueella merkittävää haavoittuvuutta. 

Energiaremonttien yhteydessä olisi hyvä tarkastella mahdollisuuksia edistää myös energiajärjestelmien joustavuutta ja sähköistymistä silloin, kun ne tukevat kustannustehokkaasti energiaköyhyyden vähentämistä ja asumiskustannusten hallintaa.

Lisäksi olisi perusteltua arvioida, voitaisiinko avustettavissa hankkeissa edistää kiertotalouden ratkaisuja, kuten rakennusosien uudelleenkäyttöä tai materiaalitehokkuutta.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)

Toimenpide-ehdotuksessa esitetään kutsuohjatun joukkoliikenteen käyttöönottoa Ahvenanmaalla. Palvelu olisi suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on heikot liikkumismahdollisuudet, kuten pienituloisille kotitalouksille ja eläkeläisille. Tarkoituksena on parantaa maaseutualueiden yhteyksiä palvelukeskuksiin ja väkirikkaammille alueille sekä vastata nykyisen joukkoliikenteen puutteisiin. Toteutuksesta vastaisi Ahvenanmaan maakuntahallitus, ja tiedottamista tehtäisiin yhteistyössä kuntien sekä sosiaalialan järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Kuntaliitto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Hanke tunnistaa hyvin eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja auttaa vastaamaan niihin. Kuntaliitto korostaa erityisesti kuntien ja kuntayhtymä Kommunernas socialtjänst KST:n kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä, sillä ne tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet sekä asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet.

Olisi kuitenkin tärkeä jo tässä vaiheessa arvioida, millä keinoin hanketta olisi realistista jatkaa vuoden 2032 jälkeen ilman sosiaalisen ilmastorahaston tukea.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)

Toimenpiteessä esitetään henkilökohtaisen tulorajan perusteella myönnettävää henkilöauton romutuspalkkiota liikenneköyhyydelle haavoittuville yksityishenkilöille (maksimissaan 6000 euroa, ja 70 % hankittavan ajoneuvon hinnasta). 

Kuntaliitto pitää toimenpidettä kannatettavana. Pidämme hyvänä, että romutuspalkkio on tulorajoitteinen ja kohdistuu erityisesti liikenneköyhyydelle haavoittuville asukkaille. On myös hyvä, että tuki on haettavissa koko Suomessa ilman alueellisia rajoituksia.

Pidämme merkittävänä parannuksena, että myös käytettynä hankittava sähköauto on lisätty tuen piiriin, sillä se lisää mahdollisuuksia edullisen sähköauton hankinnalle.  Myös leasing-autosopimusten mahdollistaminen tuen avulla vaihtoehtona ajoneuvon ostamiselle on tärkeä parannus. Tavoitteiden realisoituminen edellyttää kuitenkin, että markkinoilla on tarjolla sekä edullisia sähköautoja että kohtuuhintaisia leasing-sopimuksia.

Tuen mahdollisuudesta sekä sen yhdistämisestä erilaisiin rahoitusratkaisuihin olisi tärkeää viestiä aktiivisesti ja kohdennetusti esimerkiksi Traficomin, autoalan toimijoiden, rahoitusyhtiöiden sekä muiden neuvontapalveluiden kautta. Tuen korkeudesta huolimatta täyssähköauton hankinta vaatii edelleen merkittävästi omaa rahoitusta, jota alimmissa tuloluokissa ei ehkä ole. Kaikkia tarjolla olevia tukimuotoja ei vielä tunneta kohderyhmissä riittävän hyvin. Oikea-aikaisella viestinnällä voidaan parantaa erityisesti pienituloisten kotitalouksien mahdollisuuksia hyödyntää tukia käytännössä. 

Huomautamme, että tuesta huolimatta täyssähköauton hankintaan liittyy edelleen epävarmuuksia, jotka voivat näyttäytyä riskeinä pienituloiselle kuluttajalle. Käytetyn sähköauton hankkiminen voi näyttäytyä epävarmana investointina, koska osa malleista on sijoittunut vikatilastoissa korkealla ja niiden huoltokustannukset voivat näyttäytyä korkeina. Myöskään ajoneuvon jälleenmyyntiarvoa vuosien päästä on vaikea arvioida nykyisessä markkinatilanteessa.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)

Toimenpiteessä esitetään haavoittuville mikroyrityksille kohdennettu hankintatuki uuteen sähköiseen raskaan kaluston ajoneuvoon. 

Kuntaliitto pitää toimenpidettä kannatettavana, sillä se edistää osaltaan raskaan liikenteen reilua siirtymää vähäpäästöisiin käyttövoimiin. On myös hyvä, että tuki on haettavissa koko Suomessa ilman alueellisia rajoituksia. Pidämme hyvänä, että linja-autot on otettu hankintatuen piiriin, mikä mahdollistaa tuen jakautumisen tasa-arvoisemmin eri toimialoille. On myös hyvä, että hankintatukea on mahdollista käyttää vaihtoehtoisesti myös leasing-sopimukseen, joiden osuus ajoneuvohankinnoissa on logistiikan alalla merkittävä.

Pidämme tärkeänä, että myös biokaasulla ja e-metaanilla kulkevat ajoneuvot olisivat jonkin hankintatuen piirissä. Kuntaliitto ja useat muut suunnitelman toimenpiteitä kommentoineet esittivät biokaasuajoneuvojen sisällyttämistä hankintatuen piiriin. Biokaasua ei valitettavasti ole edelleenkään sisällytetty toimenpiteeseen, sillä sosiaalisesta ilmastorahastosta annetun asetuksen säännökset ja DNSH- ohjeistukset mahdollistavat vain pakoputkenpäästä mitattuna nollapäästöisten ja, perustelluissa tapauksissa, ajoneuvojen hiilidioksidiraja-arvoja koskevien EU-asetusten mukaisesti vähäpäästöisten (eli käytännössä erittäin tehokkaiden hybridiajoneuvojen) tukemisen. 

Suomen nykyisessä raskaassa liikenteessä biokaasu on vaihtoehtoisista käyttövoimista yleisin, huoltovarmuutta tukeva käyttövoima sekä monille mikroyrityksille teknisesti helpoin ratkaisu. Monilla alueilla ja kunnissa on viime vuosina investoitu paikalliseen biokaasun tuotantoon, ja e-metaanin tuotannolle on lukuisia päätöstä odottavia investointisuunnitelmia ympäri Suomea. Biokaasun ja e-metaanin tuotanto lisää huoltovarmuutta ja niillä on aluetaloudellista merkitystä ympäri Suomea. Hankintatuki niitä hyödyntäville ajoneuvoille lisäisi paikallisten tuotteiden kysyntää.

Suomen kaupungeissa halutaan kehittää raskaan liikenteen siirtymää kohti vähäpäästöisiä käyttövoimia ja kehittää kestävää kaupunkilogistiikkaa. Mikäli kaupungit asettaisivat tiukkoja päästökriteerejä omille logistiikan hankinnoilleen tai asettaisivat logistiikan ympäristövyöhykkeitä kuten Espoossa ja Helsingissä on jo ehdotettu, voi mikroyritysten olla vaikea vastata muuttuneisiin ehtoihin, jotka edellyttäisivät ajoneuvokannan uusimista. Esitetty hankintatuki edistää myös kaupunkien suunnitelmien toteutumista.

Monilla kunnilla on logistiikan hankintoihin liittyviä tavoitteita ja ehdotettu hankintatuki parantaa välillisesti kuntien mahdollisuuksia vähentää kuljetusten hankintojen päästöjä (esimerkiksi tavarakuljetukset, kutsuliikenne, koulukuljetukset).

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)

Toimenpiteessä esitetään alueellisen joukkoliikenteen tukea liikenneköyhyydelle haavoittuville aluille. Tuki kohdennetaan lisämäärärahana suoraan Traficomille. Traficom järjestää tuella joukkoliikennettä ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan alueilla, joilla liikenneköyhyyden riskitekijät ovat muita alueita suurempia, mutta joilla väestöntiheys mahdollistaa joukkoliikenteen järjestämisen. 

Tuki kohdistetaan kuntiin, joiden pienituloisuusaste on kuntien keskiarvoa suurempi, ja niissä alueille, joissa olisi joukkoliikennepuutos tai erittäin heikko/huono palvelutaso ilman sosiaalisen ilmastorahaston toimia.

Kuntaliitto korostaa, että sosiaalisen ilmastorahaston rahoituksen tulee toimia alueellisen joukkoliikenteen kehittämisen vauhdittajana, ei korvata muuta julkista rahoitusta. Toimenpide on kannatettava, mutta sen vaikuttavuus jää tilapäiseksi, mikäli valtio ei sitoudu alueellisen joukkoliikenteen pysyvämpään rahoittamiseen. Tukikauden päättyessä kustannusvastuuta ei tule siirtää kunnille, joiden mahdollisuudet paikata alueellisen joukkoliikenteen rahoitusvajetta ovat jo nykyisellään rajalliset. 

Erityisen tärkeää on vahvistaa alueiden rajat ylittäviä ja kaupunkien ja keskustaajamien välisiä yhteyksiä, syöttöliikennettä runkoverkkoon sekä sujuvia matkaketjuja ja liikennepalvelujen yhteentoimivuutta. 

On kannatettavaa, että toimenpiteessä edellytettäisiin sähköistä kalustoa, mikä edistäisi raskaan kaluston hankintatuen hyödyntämisen alan mikroyrityksille.

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)

Toimenpiteessä ehdotetaan kutsuliikenteen tukea, jota voisivat hakea alle 100 000 asukkaan kunnat tai kuntayhtymät, joissa kunnan pienituloisuusaste on Suomen kuntien keskiarvoa korkeampi ja jotka kärsivät joukkoliikenteen puutteesta tai joissa saavutettavuus joukkoliikenteellä on puutteellinen. Tukea voi hakea kohteille, joilla on haavoittuvuutta liikenneköyhyydelle.

Kuntaliitto pitää toimenpidettä kannatettavana ja on hyvä, että kutsuliikennehankkeita voidaan toteuttaa myös kuntien yhteisinä palveluina ja kuntarajoja ylittävinä reitteinä. Merkittävä parannus myös on, että hankkeita voidaan toteuttaa nyt MAL-seuduilla (yhteensä 64 kuntaa), vaikkakin yli 100 000 asukkaan 9 kaupunkia on yhä rajattu tuen ulkopuolelle. On hyvä, että avustuksen ehtona on nollapäästöisen kaluston huomioiminen hankinnan pisteytyksessä, mikä tuo synergiaetua esitetyn hankintatuen kanssa.

Kuntaliitto esittää, että tuen kohdentamista myös suuriin kaupunkeihin tuleekin vielä uudelleenarvioida. Isojen kaupunkien rajausta tuen ulkopuolelle on perusteltu MAL-sopimuksilla. Toteamme, että valtion sitoutuminen kestävän liikkumisen edistämiseen oli valitettavan matalalla tasolla viimeisimmissä MAL-sopimuksissa, eikä sopimuksiin sisältynyt valtion ja kuntien yhteisiä liikenneköyhyyttä ehkäiseviä toimenpiteitä. Myös isoissa kaupungeissa voi olla alueita, jotka täyttävät liikenneköyhyyden kriteerit. 

On kannatettavaa, että kutsuliikennehankkeita voidaan toteuttaa myös kuntien yhteisinä palveluina ja kuntarajoja ylittävinä reitteinä. 

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)

Toimenpiteessä esitetään kunnille tukea kuntien katuverkon kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen uutta korkealaatuista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria rakentamalla. Tukikelpoisia ovat alle 100 000 asukkaan kunnat, joiden pienituloisuusaste keskiarvoa suurempi, ja joiden saavutettavuus joukkoliikenteellä on huono. Lisäksi tulee osoittaa pienituloisuus ja haavoittuvuus liikenneköyhyydelle kohdealueelle. 

Kuntaliitto pitää toimenpidettä kannatettavana. On myönteistä, että tuki on nyt mahdollista kohdentaa MAL-seuduille, joihin kuuluu yhteensä 64 kuntaa, vaikkakin yli 100 000 asukkaan yhdeksän kaupunkia on yhä rajattu tuen ulkopuolelle. Esityksen mukaan Traficom julkaisee hakukelpoisten kuntien ajantasaisen luettelon kunkin hakukierroksen yhteydessä.

Tuen myöntämisen kriteereissä tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja liikkumistarpeet. Liian jäykkää tai kategorista kriteeristöä on syytä välttää, jotta tuki voidaan kohdentaa vaikuttavimpiin infrakohteisiin. Myönteistä on myös se, että tuen piirissä ovat infrahankkeiden lisäksi muut kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantavat toimenpiteet, kuten liityntäpysäköintiratkaisut.

Kuntaliitto esittää, että kohdentamista myös suuriin kaupunkeihin tuleekin vielä uudelleenarvioida. Suurten kaupunkien rajaamista tuen ulkopuolelle perustellaan esityksessä MAL-sopimusmenettelyllä. Valtion sitoutuminen kestävän liikkumisen edistämiseen jäi kuitenkin viimeisimmissä MAL-sopimuksissa varsin vaatimattomaksi. Sopimukset eivät myöskään sisältäneet valtion ja kuntien yhteisiä liikenneköyhyyden ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä. Liikenneköyhyyttä ja saavutettavuushaasteita esiintyy myös suurissa kaupungeissa, ja liikenneköyhyyden kriteerit voivat paikallisesti täyttyä. 

Sosiaalisen ilmastosuunnitelman kautta osoitettava lisärahoitus on erittäin tervetullut aikana, jolloin valtion tuki kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on vähentynyt hyvin pieneksi. Vaikuttavien tulosten saavuttaminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä ja ennakoitavaa valtion rahoitusta, joka tukee kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden määrätietoista kehittämistä kunnissa ja kaupungeissa. 

Kuntaliiton kommentit toimenpiteeseen arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että toimenpiteitä tulee voida tarvittaessa joustavasti muuttaa, mikäli niillä ei päästä haluttuun lopputulokseen tai tavoitteiden kannalta olisi tuottavampaa valita toisenlaisia toimenpiteitä. Koska toimeenpano ulottuu vuoteen 2032 kaikkien toimenpiteiden kohdalla on tärkeää, että niiden vaikuttavuutta (sosiaalinen ja ilmasto) ja tarpeellisuutta seurataan vuosittain, ja suunnitelma joustaa ja reagoi tarvittaessa muutoksiin (globaalilla, EU-, kansallisella ja paikallistasolla).

Ehdotettujen toimenpiteiden pääpaino vaikuttaisi olevan enemmän toimien sosiaalisessa vaikuttavuudessa kuin päästövähennysvaikutuksissa. Vaikuttavuuden arviointia helpottaisi, jos toimenpiteiden vaikuttavuudesta olisi yhteenvetona taulukko, jossa olisi esitetty kustannukset, päästövaikutus, sekä sosiaalinen vaikutus (esimerkiksi kuinka suureen määrään asukkaita tai yrityksiä toimenpide vaikuttaa).

Sosiaalinen ilmastosuunnitelma on tarkoitus liittää osaksi kansallista kumppanuussuunnitelmaa (NRP). Suunnitelmassa olisi hyödyllistä kuvata sen suhde NRP:n ilmasto- ja luontotavoitteisiin (43 %) sekä arvioida, kuinka merkittävän osuuden sosiaalisen ilmastosuunnitelman rahoitus muodostaa näiden tavoitteiden toteuttamisesta.

Kuntaliiton muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta. Kuntaliitto pitää suunnitelmakokonaisuutta kannettavana, vaikka sen vaikuttavuutta ja toimenpiteiden keskinäisiä synergiaetuja ja jatkoresursointia voisi parantaa. 

ETS2-järjestelmän aiheuttamat polttoaineiden ja lämmitysenergian hinnankorotukset voivat lisätä toimeentulotuen tarvetta erityisesti pienituloisissa kotitalouksissa. Sosiaalisen tuen suunnitelma voi onnistuessaan ehkäistä sen, että vaikutukset heijastuisivat myös julkiseen talouteen toimeentulotukimenojen kasvuna, sillä toimeentulotuen rahoitus kuuluu osin kunnille, osin hyvinvointialueille ja osin valtiolle.

Energia- ja liikenneköyhyys on luonnoksessa määritelty selkeästi. Haavoittuvien alueiden määrittelyä on tarkennettu myönteisesti käyttämällä tulotasoon, asuntojen hintatasoon ja joukkoliikenteen saavutettavuuteen perustuvia kriteerejä. Tämä vastaa hyvin aiemmassa valmistelussa esiin noussutta tarvetta tarkastella haavoittuvuutta hallinnollisia kuntarajoja laajemmin. 

Liikenneköyhyys ei kuitenkaan ole pelkästään liikkumisen tai kustannusten kysymys. Pitkittyessään se voi lisätä yksinäisyyttä, heikentää osallisuutta sekä vaikeuttaa palveluiden, koulutuksen ja työmahdollisuuksien saavutettavuutta. Tällöin vaikutukset voivat kasautua pitkällä aikavälillä yksilöille, perheille ja julkiselle taloudelle. Tästä syystä liikenneköyhyyden ehkäisyä on tärkeää tarkastella myös laajempana hyvinvointi- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä.

Kuitenkin kunnan asukaslukuun ja kuntakohtaisesti määriteltävään pienituloisuustasoon liittyvien kriteereiden vuoksi toimenpiteiden ulkopuolelle uhkaa jäädä erityisesti liikenneköyhyydelle haavoittuvia asukkaita, jotka eivät asu kriteereiden määrittämillä alueilla. On valitettavaa, että suurten kaupunkien sosioekonomisesti haavoittuvat ja segregaatioriskissä olevat alueet jäävät kokonaan joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyinfran toimenpiteiden ulkopuolella. Jatkovalmistelussa olisikin tärkeää saada myös nämä alueet tuen piiriin. Samalla on tärkeää, että avustusten kriteerit ja maltillinen hallinnollinen työ mahdollistavat myös pienten kuntien osallistumisen.

Suunnitelman toimeenpanossa olisi lisäksi hyödyllistä tunnistaa nuoret keskeisenä kohderyhmänä vihreän siirtymän kannalta. Esimerkiksi ensimmäiseen autoon ja liikkumismahdollisuuksiin liittyvät ratkaisut voivat samanaikaisesti edistää työllistymistä ja palveluiden saavutettavuutta, mutta myös ohjata pitkäaikaisiin liikkumistottumuksiin. Nuorten liikkumisvalinnat, koulutuspolut ja käsitykset kestävistä elämäntavoista vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kunnilla on sivistystoimen, nuorisotyön ja liikkumisen ohjauksen kautta tärkeä tehtävä tukea nuorten valmiuksia tehdä kestäviä valintoja. Varhaisessa vaiheessa alkava kestävyyskasvatus luo pohjaa kestäville valinnoille, jotka myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa omaksutaan.  

Sosiaalinen ilmastorahasto ja Suomen sosiaalinen ilmastosuunnitelma tarjoavat mahdollisuuden tehdä näkyväksi ilmastopolitiikan sosiaalisia hyötyjä ja oikeudenmukaisuutta tukevia toimia. Viestinnän merkitys ulottuu siten varsinaisia kohderyhmiä laajemmalle. Avoin ja ymmärrettävä viestintä voi lisätä luottamusta siihen, että vihreän siirtymän kustannuksia pyritään jakamaan oikeudenmukaisesti ja että tukea kohdennetaan niille kotitalouksille ja alueille, joihin muutokset osuvat voimakkaimmin. Tämän vuoksi myös rahaston ja suunnitelman valtakunnalliseen viestintään olisi perusteltua panostaa. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Pirjo Sirén                                                                                           Aino Kulonen
johtaja, yhdyskunta ja ympäristöyksikkö                                             erityisasiantuntija