Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028-2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelusta.
Työryhmäraportissa on hyvin jäsennellysti käyty läpi nykyisen EU-ohjelmakauden eri rahastojen ohjelmat sekä niitä koskeva hallintorakenne sekä EU:n komission seuraavaa ohjelmakautta koskevan NRPP-asetuksen keskeinen sisältö. Työryhmäraportissa on keskitytty kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon valtioneuvostotason koordinaation ja yhteensovituksen mallien pohdintaan sekä säädösperustan uudistamisen tarpeisiin. Tämä on ollut perusteltua tilanteessa, jossa EU-komission antama esitys toteutuessaan muuttaa merkittävästi tähänastista kansallista ohjelmaperusteista EU-rahoitustoimintaa. Työryhmän kokoonpanosta johtuen raportista välittyy vahva valtiohallinnon näkökulma, joskin raportissa on tunnistettu EU-säädöksistä nousevat monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden vaateet myös uuden kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa.
Hallintorakennetta käsittelevässä kappaleessa 5.1. on tuotu esiin nykyinen eri EU-rahastojen hallinnointiin liittyvä monitasoinen hallintorakenne, jonka yksinkertaistamiseen työryhmä on kiinnittänyt huomiota. Hallinnointiin liittyviä muutostarpeita tulee tarkastella myös toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta. Vaikuttava investointi- ja kehittämistoiminta tarvitsee riittävät viranomaisresurssit myös alueilla. Alue- ja rakennepolitiikan rahastojen sekä maatalous- ja maaseuturahaston osalta monitasoisen hallinnon myötä on pystytty tekemään päätökset mahdollisimman lähellä lopullisia hyödynsaajia. Tämä on paitsi tärkeä eurooppalainen tavoite, on myös tukenut hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä niiden arviointia ja seurantaa.
Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma (NRP-suunnitelma) tulee olemaan rakenteeltaan erilainen verrattuna nykyisiin EU-rahastojen ohjelmiin, mutta edelleen on tärkeää kiinnittää huomiota päätöksentekoon mahdollisimman lähellä käytännön toimien toteuttajia ja hyödynsaajia. Hallinnollisten ratkaisujen ja -menettelyjen yksinkertaistaminen ja menettelyjen tehostaminen ovat tärkeitä tavoitteita.
Kumppanuus osana NRP-suunnitelman valmistelua:
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että NRP-suunnitelman valmistelu ja toteutus tapahtuu monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti kuten NRPP-asetusesityksen artikloissa 6 ja 21 säädetään. Esitämme valmistelun virkajohtoryhmään ja sihteeristöön Kuntaliiton edustusta, sillä kyse on koko julkista taloutta koskevasta kokonaisuudesta. Kunnat ja kaupungit ovat keskeisiä toimijoita ja rahoittajia kaikissa yleistavoitteissa, minkä vuoksi kuntaedustus on oltava mukana koko NRP-suunnitelmaa koskevissa sisältökeskusteluissa.
Aluekehittämisviranomaisina toimivien maakuntien liittojen edustus tulee olla kaikissa valmisteluelimissä. Liitot tuovat valmisteluun voimassa olevien maakuntaohjelmien tavoitteet sekä maakunnan yhteistyöryhmän kautta maakunnan kehittämistahdon. Lisäksi liitoilla on pitkä kokemus EU-rahoitteisen kehittämistoiminnan toimivista ja vaikuttavista ratkaisuista ja alueiden välisestä yhteistyöstä sekä hyvä tuntemus alueellisista toimijoista.
NRP-suunnitelman rakenne:
Lukurakenteen valmistelu on yksi kiireellisimmistä tehtävistä. Kuntien, kaupunkien ja maakuntien liittojen tulee olla mukana jo heti alussa lukurakenteen muodostamisessa. Työryhmäraportissa annetaan ymmärtää (s. 43), että kumppanuudessa tehtävä valmistelu käynnistetään vasta kun lukurakenne on lyöty lukkoon. Tämä ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan vastaa monitasoisen hallinnon toimintamallia.
NRP-suunnitelmassa tulee olla selkeä aluekehittämisen kokonaisuus sekä riittävät resurssit. Maakuntien liitoilla alueensa kuntien yhteisen näkemyksen kokoajana tulee olla keskeinen rooli sisältöjen muodostamisessa ja toteutuksessa. Kunnat ja kaupungit tuovat myös suoraan omat näkemyksensä valmisteluun. Integroituihin strategioihin perustuvalla kestävällä kaupunkikehittämisellä on oltava oma selkeä riittävästi resursoitu kokonaisuutensa, jossa vastuuta sisältöjen valmistelusta ja toteutuksesta on myös kaupungeilla. NRP-suunnitelman valmisteluun tulee kytkeä maatalouden ja maaseudun kehittämisen kokonaisuus, joka sisältää mm. maatalouden tukihallinnon yhteistoiminta-alueet (YTA) sekä LEADER-toimintaryhmät monitasohallinnon periaatteen mukaisesti.
Säädösvalmistelu:
Säädösvalmistelussa tulee olla kuntien, kaupunkien ja maakuntien liittojen edustus - hyödynnettävä kokemusta käytännön hanketoiminnasta ja EU-lainsäädännön soveltamisesta.
Kansalliseen ja alueelliseen kumppanuussuunnitelmaan (NRP-suunnitelma) tulee sisällyttää sellaisia toimia, jotka edistävät uuden kumppanuusrahaston mukaisia tavoitteita taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskien. Valittuihin uudistuksiin kytkeytyvien investointien tulee olla uutta kestävää kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaa, työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistävää. Kunnille keskeistä ovat myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiseen liittyvät toimet. Komission esittämät erityistavoitteet koskettavat kuntien eri toimialoilla tehtävää kehittämis- ja investointityötä sekä paikallis- ja aluelähtöistä kaupunki- ja maaseudun kehittämistä.
Komission esittämistä erityistavoitteista (art. 3) löytyy laajasti yhtymäpintaa kuntien ja kaupunkien toimintaan. Valittavilla toimenpiteillä on mahdollisuus toteuttaa useita erityistavoitteita: vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistaminen luovat pohjan elinvoimaisille ja muutoskykyisille kaupungeille ja kunnille sekä alueille. Fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden parantaminen tukevat elinkeinojen kehittämistä ja osaamisen vahvistaminen kilpailukykyisten TKI-ympäristöjen rakentumista. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen tukee myös yhteisöjen resilienssiä ja vakaata demokratiaa.
Komission maakohtaisissa suosituksissa 2026 on esitetty mm. tarve parantaa aktiivisen työvoimapolitiikan kohdentamista. Tässä kunnat ovat työvoimapalvelujen järjestämisestä vastuullisina viranomaisina keskeinen taho.
Kappaleessa 5.3 esitetty termi ”kulmakivitoimi” ei ole yleisesti käytössä ja vaatii tarkempaa avaamista mm. sen osalta, miten kulmakivitoimi tarkemmin määritellään ja miten se suhteutuu NRP-suunnitelman kokonaisuuteen.
Komission esitys uudesta NRP-rahastosta ja sen tavoitteiden toteuttamisesta NRP-suunnitelman avulla painottaa entistä vahvemmin tuloksellisuutta ja pohjaa EU-rahoituksen sitomiseen suunnitelmaan valittuja toimenpiteitä koskeviin väli- ja lopputavoitteisiin (tuotokset). Vastaavantyyppinen menettely on ollut käytössä jo kuluvalla EU-ohjelmakaudella elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) toteutuksessa. Tähänastinen ohjelmaperusteinen EU:n kehittämis- ja investointitoiminta on myös perustunut viranomaisille ja hankkeille asetettuihin tavoitteisiin mutta rahansiirtomekanismi EU:sta Suomelle on ollut erilainen suhteessa uuteen komission esitykseen.
Kokemus on, että RRF-rahoitusvälineen kautta rahoitettujen toimien kytkeytyminen muihin alueella käynnissä oleviin kehittämis- ja investointitoimiin ja mm. yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen ei ole ollut suunnitelmallista koska aluekehittämisviranomaiset eivät ole olleet mukana RRF-rahoitusprosessissa. NRP-suunnitelman toteutuksessa mahdollisimman suuren vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää, että valitut toimenpiteet ovat suunniteltu ja arvioitu yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.
NRP-suunnitelmaa valmisteltaessa on tärkeä yhteensovittaa kokemukset niin ohjelmaperusteista kehittämisestä kuin RRF-rahoitusvälineestä ja välttää erityisesti RRF-toteutuksessa esiin nousseet hankaluudet - tähän keskusteluun on NRP-suunnitelman valmistelussa tärkeää varata aikaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Annukka Mäkinen
kehittämispäällikkö
