Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998
Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2019 kaikkiaan 185 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2019.)
Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.
| Vapaan sivistystyön oppilaitokset 2019 |
Kunta |
Kuntayhtymä |
Kunnalliset yhteensä |
Yksityinen |
Yhteensä |
Kunnallisten osuus oppilaitoksista |
| Kansalaisopisto |
158 |
3 |
161 |
24 |
185 |
87 |
| Kansanopisto |
3 |
5 |
8 |
69 |
77 |
10 |
| Kesäyliopisto |
1 |
4 |
5 |
15 |
20 |
25 |
| Liikunnan koulutuskeskus |
0 |
1 |
1 |
10 |
11 |
9 |
| Opintokeskus |
0 |
0 |
0 |
12 |
12 |
0 |
| YHTEENSÄ |
162 |
13 |
175 |
130 |
305 |
57 |
VALTION TALOUSARVIO VUODELLE 2020
| |
Valtionosuus
|
Valtionavustus
|
Yhteensä
|
Keskimäär.
yksikköhinta
|
Valtionosuus-
suoritemäärä
|
|
Kansalaisopistot
|
82 157 000
|
3 012 000
|
85 169 000
|
84,37
|
1 698 329
|
|
Kansanopistot
|
44 334 000
|
2 206 000
|
46 540 000
|
297,48
|
241 834
|
|
Opintokeskukset
|
15 894 000
|
150 000
|
16 044 000
|
153,65
|
158 984
|
|
Kesäyliopistot
|
4 986 000
|
50 000
|
5 036 000
|
156,94
|
52 711
|
|
Yhteensä
|
147 371 000
|
5 418 000
|
152 789 000
|
|
|
|
Jatkuvan oppimisen edistäminen
|
7 500 000
|
7 500 000
|
|
|
|
Kotosuunn.koulutus 100 % vos
|
4 927 000
|
|
4 927 000
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
152 298 000
|
12 918 000
|
165 216 000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KÄYTETYT OPPILAITOSKOHTAISET SUORITTEET
Kansalaisopisto, opetustunti
Kansanopisto, opiskelijaviikko
Kesäyliopisto, opetustunti
Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijavuorokausi ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset opiskelijapäivä
Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus (UMAKO) ja rahoitus jatkuvan oppimisen edistämiseksi.
Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:
Jyri Mannisen tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. 2018. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3.
Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161944/OKM_2019_46.pdf?sequence=4&isAllowed=y
