Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998
Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2019 kaikkiaan 185 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2019.)
Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.
| Vapaan sivistystyön oppilaitokset 2019 |
Kunta |
Kuntayhtymä |
Kunnalliset yhteensä |
Yksityinen |
Yhteensä |
Kunnallisten osuus oppilaitoksista |
| Kansalaisopisto |
158 |
3 |
161 |
24 |
185 |
87 |
| Kansanopisto |
3 |
5 |
8 |
69 |
77 |
10 |
| Kesäyliopisto |
1 |
4 |
5 |
15 |
20 |
25 |
| Liikunnan koulutuskeskus |
0 |
1 |
1 |
10 |
11 |
9 |
| Opintokeskus |
0 |
0 |
0 |
12 |
12 |
0 |
| YHTEENSÄ |
162 |
13 |
175 |
130 |
305 |
57 |
Vuoden 2019 valtion rahoitus talousarvioesityksessä
Kansalaisopistot 1698839 opetustuntia, yksikköhinta 84,65 euroa/opetustunti.
Kansanopistot 241834 opiskelijaviikkoa, yksikköhinta 297,48 euroa/opiskelijaviikko.
Kesäyliopistot 52711 opetustuntia, 156,94 euroa/opetustunti.
Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset 279900 opiskelijavuorokautta, 88,20 euroa (alv.0%)/opiskelijavrk. ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset 53000 opiskelijapäivää, 16,60 euroa/opiskelijapäivä.
Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus (UMAKO).
Valtion talousarvio vuodelle 2019 (VM 14.9.2018)
|
TAE2019
|
Valtionosuus
|
Valtionavustus
|
Yhteensä
|
|
Kansalaisopistot
|
81 076 000
|
3 012 000
|
84 088 000
|
|
Kansanopistot
|
44 228 000
|
2 206 000
|
46 434 000
|
|
Opintokeskukset
|
14 606 000
|
150 000
|
14 756 000
|
|
Kesäyliopistot
|
4 975 000
|
50 000
|
5 025 000
|
|
Yhteensä
|
144 885 000
|
5 418 000
|
150 303 000
|
|
Umako 100 % vos
|
4 927 000
|
|
4 927 000
|
|
YHTEENSÄ
|
149 812 000
|
5 418 000
|
155 230 000
|
Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:
Jyri Mannisen tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. 2018. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3.
