Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2020 kaikkiaan 177 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 77 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2020.)
Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.
Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:
Kuntaliiton strategia ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” antaa liiton toiminnalle ja päätöksenteolle yhteisen suunnan muutosten keskellä. Strategia on suunnattu valtuustokauden 2017-2021 ajalle.
