Vapaa sivistystyö

Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998

Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2019 kaikkiaan 185 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2019.) 

Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset 2019 Kunta Kuntayhtymä Kunnalliset yhteensä Yksityinen Yhteensä Kunnallisten osuus oppilaitoksista
Kansalaisopisto 158 3 161 24 185 87
Kansanopisto 3 5 8 69 77 10
Kesäyliopisto 1 4 5 15 20 25
Liikunnan koulutuskeskus 0 1 1 10 11 9
Opintokeskus 0 0 0 12 12 0
YHTEENSÄ 162 13 175 130 305 57

 

VALTION TALOUSARVIO VUODELLE 2020

 

Valtionosuus

Valtionavustus

Yhteensä

Keskimäär.

yksikköhinta

Valtionosuus-

suoritemäärä

Kansalaisopistot

82 157 000

3 012 000

85 169 000

84,37

1 698 329

Kansanopistot

44 334 000

2 206 000

46 540 000

297,48

241 834

Opintokeskukset

15 894 000

150 000

16 044 000

153,65

158 984

Kesäyliopistot

4 986 000

50 000

5 036 000

156,94

52 711

Yhteensä

147 371 000

5 418 000

152 789 000

 

 

Jatkuvan oppimisen edistäminen

7 500 000

7 500 000

 

 

Kotosuunn.koulutus 100 % vos

4 927 000

 

4 927 000

 

 

YHTEENSÄ

152 298 000

12 918 000

165 216 000

 

 

 

 

 

 

 

KÄYTETYT OPPILAITOSKOHTAISET SUORITTEET

Kansalaisopisto, opetustunti

Kansanopisto, opiskelijaviikko

Kesäyliopisto, opetustunti

Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijavuorokausi ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset opiskelijapäivä

Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus (UMAKO) ja rahoitus jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:

Jyri Mannisen tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. 2018. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3. 

 

Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu. 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161944/OKM_2019_46.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Tunnista ja tunnusta - Opas vapaan sivistystyön osaamisperusteisen koulutuksen kuvaukseen

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162095

 

Kanssalaisopisto

Juttusarja kansalaisopisto kunnissa

lateral-image-left

Onnistuva Suomi tehdään lähellä

Kuntaliiton strategia ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” antaa liiton toiminnalle ja päätöksenteolle yhteisen suunnan muutosten keskellä. Strategia on suunnattu valtuustokauden 2017-2021 ajalle.

centred-liftup
tags