Vapaa sivistystyö

Sininen maaliroiske oikea ylänurkka

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää oppilaitoksen ylläpitämiseen luvan kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.

Valtaosaa kansalaisopistoista ylläpitävät kunnat. Kansalaisopistoja on 177, kansanopistoja 77 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Oppivelvollisuuskoulutusta toteutetaan kansanopistoissa. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (oph.fi, 2020.)

Myös kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa monet kunnat ovat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

Tällä hetkellä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa valmistellaan osaamisperustaista koulutusta, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä oppivelvollisuuskoulutusta kansanopistoissa.

Laki vapaasta sivistystyöstä

Asetus vapaasta sivistystyöstä

Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opas vapaan sivistystyön osaamisperusteisen koulutuksen kuvaukseen

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2021

Kansalaisopistojen talous

Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjillä ei ole lakisääteistä rahoitusosuutta vapaaseen sivistystyöhön. Valtionosuusrahoituksen ja koulutuksen ylläpitäjänä kuntien oman rahoituksen lisäksi muitakin rahoituslähteitä on. Esimerkiksi kansalaisopistojen tulolähteenä ovat asiakasmaksutulot, joiden tulee olla kohtuullisia. Valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta on mahdollista hakea.

Kansalaisopistojen toiminta ja talous -raportit

Kuntaliiton Kansalaisopistoverkosto kokoaa vuosittain yhteen vuosittain 15:n verkostossa olevan kuntaomisteisen kansalaisopiston toimintaan ja talouteen liittyviä keskeisiä tunnuslukuja.

Kansalaisopistojen toiminta ja talous 2021

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme