Maailmantalouden kasvu on hidastunut

Kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on varjostanut maailmantaloutta jo vuoden 2018 alkupuolelta lähtien. Suomen Pankin mukaan Yhdysvallat on asettanut kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä merkittävän suuruiset lisätullit noin 70 prosentille Kiinan tuonnista. Kauppasota, voimakkaasti lisääntynyt poliittinen epävarmuus ja brexit ovat heikentäneet yritysten luottamusta ja lykänneet investointeja.

Poliittiset epävarmuudet ovatkin pienentäneet talouden kasvukertoimia kuluvana vuonna, mutta ennen kaikkea hidastuvassa talouskasvussa on kyse monien maiden samanaikaisista rakenteellisista muutoksista. Keskeisiä talouskasvua hidastavia rakenteellisia tekijöitä ovat Kiinan talouden muuttuminen palveluvaltaisemmaksi sekä väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa. 

Maailman tavarakauppa on kehittynyt kuluvana vuonna erittäin heikosti, mutta palveluihin perustuvat toimialat ovat jatkaneet maltillisella kasvu-uralla. Maailmantalouden kasvun ennakoidaan tänä vuonna hidastuvan selvästi edellisistä vuosista, mutta kasvavan lähivuodet yhä noin kolmen prosentin tuntumassa. Maailmankaupan kasvun vetureina sinnittelevät Kiina, Intia ja jossain määrin edelleen myös Yhdysvallat.

Ennustelaitokset eivät odota kauppasodan enää kriisiytyvän tai laajenevan lisää, joten talouden riskien ennakoidaan jatkossa pienenevän. Epävarmuuden vähenemistä tukee erityisesti se, että Yhdysvallat ja Kiina ovat päässeet yhteisymmärrykseen niin sanotusta ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksesta. Kauppasodan lientymisen ohella myös brexit-tilanteen ennakoidaan selkeytyvän Britannian joulukuisten parlamenttivaalien tuloksen myötä.

Euroalueen talouskasvu on hidastunut tänä vuonna yhden prosentin tuntumaan, millä tasolla sen ennakoidaan pysyvän myös lähitulevaisuudessa. Kasvun hidastuminen johtuu erityisesti viennin heikosta kehityksestä erityisesti tehdasteollisuudessa Saksassa ja Italiassa. Euroalueen ostopäällikköindeksit ovatkin olleet teollisuuden osalta viime kuukausina varsin synkkiä. Yksityisen kulutuksen hyvää kehitystä on sen sijaan tukenut työllisyystilanteen paraneminen, matala korkotaso sekä elvyttävä finanssipolitiikka.

Vahva työllisyyden kysyntä on painanut työttömyyden historiallisen matalalle tasolle niin Euroopassa kuin monissa muissakin OECD-maissa. Euroalueen talouskasvun vahvistumisen kannalta onkin ensiarvoista, että vellova maailmantalouden epävarmuus ei alkaisi heijastumaan voimallisesti Saksan ja muiden suurten EU-maiden työmarkkinoille.

Suomessa suhdannehuippu meni jo

Suomen BKT on kasvanut viimeiset kolme vuotta vahvasti. Odotuksista poiketen, voimakkain suhdannehuippu ajoittui jo vuosille 2016 ja 2017, jolloin bruttokansantuotteen kasvu liikkui kolmen prosentin tuntumassa. Bruttokansantuotetta kasvattivat tuolloin vahva vientikysyntä, investointien kasvu sekä yksityinen kulutus.

Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä nousi vielä 1,7 prosenttia. Kysyntäeristä bruttokansantuotetta lisäsivät vienti, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Myös työllisten määrä kasvoi vahvasti ja työttömyysaste laski yli yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vaikka teollisuuden kasvu tippui edeltävien vuosien kasvuvauhdista rajusti niin kokonaistuotannon kasvua tukivat viime vuonna yksityiset palvelut ja rakentaminen. Uusien asuntojen aloitukset nousivat ennätystasolle, minkä lisäksi myös liike-, toimisto- ja teollisuusrakentaminen oli vilkasta. Myös kone- ja laiteinvestoinnit kehittyivät ennakko-odotuksia paremmin. Yksityisen kulutuksen kasvu kohdistui viime vuonna vielä varsin tasaisesti niin palveluihin kuin erilaisiin kestokulutushyödykkeisiin.

Hyvän työllisyyskehityksen myötä työn tuottavuuskehitys oli viime vuonna Suomessa heikkoa. Koko kansantalouden työn tuottavuus työtuntia kohti supistui viime vuonna 0,3 prosenttia, sillä rakentamisen ja palvelutuotannon tuottavuus laski reippaasti.

Lähivuosille odotetaan vaisua kasvua

Kansainvälisestä epävarmuudesta huolimatta talouskasvu on jatkunut kuluvana vuonna suhteellisen vireänä, ja ennustelaitokset odottavat vuodelle 2019 vajaan 1,5 prosentin kokonaistuotannon kasvua. Toteutuessaan se olisi vain aavistuksen matalampi bruttokansantuotteen volyymin kasvuprosentti kuin vuonna 2018. Kokonaistuotantoa kasvattaa kuluvana vuonna yhä sekä vienti että kulutus.

Suomen vientiä lisäävät erityisesti palveluvienti ja laivatoimitukset. Sen sijaan tavaraviennin näkymät ovat heikentyneet tänä vuonna voimakkaasti, mikä johtuu pitkälti Euroopan, erityisesti Saksan, hidastuneesta talouskasvusta. Suomessa teollisuuden suhdannenäkymät ja uudet tilaukset ovat olleet heikentyvällä uralla koko alkuvuoden ajan.

Myös yksityisten ja julkisten investointien kasvu on hidastunut viime vuoden hyvistä kasvuluvuista. Investointeja laskee paitsi asuinrakennusinvestointien supistuminen niin myös teollisten investointien kasvun hidastuminen. Alkuvuodelta valmistuneiden tilastojen perusteella investointien kehitys näyttää kuitenkin odotettua paremmalta. Investointien kehitykseen liittyy yhä suurta epävarmuutta.

Yksityinen kulutus kasvaa kuluvana vuonna maltillisesti. Kasvua tukee sekä ansiotason nousu että hyvä työllisyystilanne. Nämä tekijät sekä vaimeat inflaatio-odotukset vahvistavat myös kuluttajien ostovoimakehitystä. Samaan aikaan yksityisen kulutuksen kasvulukuja kuitenkin vaimentaa kuluttajien heikentynyt luottamus Suomen ja oman talouden kehitykseen. Heikentynyt luottamus näkyy erityisesti autokaupan takkuiluna. Myös säästämisasteen nousu ja väestön ikääntyminen näkyvät maltillisena yksityisen kulutuksen kasvuna ja pienenevänä tarpeena ostaa kestokulutushyödykkeitä.

Ennustelaitokset odottavat, että talouskasvu hiipuu ensi vuonna edelleen. Osuuspankki ennakoi vuodelle 2020 pienintä BKT:n volyymikasvua (0,5 %), kun taas optimistisin on tällä erää Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1,2 prosentin BKT-kasvuennusteellaan. Vuoden 2021 kasvuennusteiden haarukka liikkuu pitkälti samoissa ennustetasoissa. Ennuste-eroja selittää mm. näkemysero yksityisen kulutuksen ja viennin kasvun vahvuudesta.

Tulevina vuosina kokonaistuotannon kasvu pohjautuu pitkälti kotimaiseen kysyntään ja yksityisen kulutuksen kasvuun, sillä investointien ja usein myös viennin ennakoidaan kehittyvän ennustejaksolla vaisusti.

Investointien kehitystä painaa edelleen kansainvälinen epävarmuus, joka näkyy viiveellä tuotannollisten investointien kehityksessä. Investointeja laskee myös asuntoinvestointien supistuminen, joka on palautumassa kovien kasvuvuosien jälkeen pidemmän aikavälin normaalille aloitustasolle. Varsin moni ennustelaitos odottaa, että kokonaisuutena yksityiset investoinnit jopa laskevat vuonna 2020. Pidemmällä aikavälillä yksityisten investointien kasvu vauhdittuu ja kasvunäkymät piristyvät.

Epävarmuustekijät varjostavat tulevina vuosina myös Suomen viennin kehitystä. Vientikysynnän ennakoidaan kuitenkin piristyvän vuonna 2020 ja erityisesti vuonna 2021 tärkeimpien vientimarkkinoiden kasvun imussa. Samalla kun viennin kasvun ennakoidaan voimistuvan, voimistuu myös tuonnin kasvu. Nettoviennin kasvu jääkin varsin vaatimattomaksi.

Oheisista liitetiedostoista löytyvät vielä VM:n keskeiset ennusteluvut yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä keskeisten suhdanne- ja ennustelaitosten ennusteet mm. kokonaistuotannon ja työttömyyden kehityksestä 2019–2022.

tags