Europarlamentilla entistä suurempi valta kuntien toimintaan

(Kuntaliitto tiedottaa 20.5.2014) Kuntaliitto muistuttaa, että EU:ssa tehtävät linjaukset vaikuttavat yhä enemmän kuntien toimintaan ja hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. Sunnuntaina valittavilla suomalaisilla europarlamentaarikoilla on tärkeä tehtävä vahvistaa kuntien asemaa EU:n päätöksenteossa. 

​– Kuntien näkökulmasta yksi suurimpia EU-politiikan muutoksia on unionin vaikutuksen laajentuminen kuntien peruspalvelusektoreille, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Muutos on lisännyt painetta EU:n perussopimusten muuttamiselle, ja keskustelu jatkuu uuden parlamenttivaalikauden aikana. Perussopimusten muutoksen yhteydessä kuntien asemaa EU:n päätöksenteossa on mahdollisuus vahvistaa, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio toteaa.

Euroopan taloustila heijastuu kuntiin

Seuraavan europarlamenttikauden aikana on tärkeää tehdä päätöksiä, jotka parantavat talouskasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä.

– Euroopan unionin, Suomen valtion ja kuntien tulisi yhteisesti pohtia keinoja talouskasvun tukemiseksi. Kunnilla on runsaasti investointikohteita, joiden toteuttaminen parantaisi tuottavuutta ja paikallista työllisyyttä. Tässä yhteydessä on kuitenkin aina muistettava velan hallinta. EU:n ja valtion toimien tulisi olla näitä näkemyksiä tukevia, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoo.

Soosalu ennakoi, että EU:n sääntely kuntatalouden osalta täsmentyy yhä enemmän, sillä paikallissektori on merkittävä osa julkistaloutta ja käytännössä suurimmat kustannuspaineet ovat kunnissa.

– Tulevalla parlamenttikaudella tulee selkiyttää maakohtaisten suositusten merkitystä sekä mitä kaikkea EU voi jäsenmailleen suositella talouspolitiikan saralla. Eurooppa 2020-strategiaa tulisi arvioida siten, että maakohtaiset talouskasvua tukevat toimet saavat nykyistä suuremman painoarvon.

Tietosuoja-asetuksessa huomioitava kunnat

Tietosuojalainsäädännön uudistuksen viimeistely on uuden europarlamentin työlistan kärjessä. Tarkoituksena on luoda sääntelyä, joka vastaa tehokkaasti tämän päivän digitaalisen talouden ja internetissä tapahtuvan liiketoiminnan aiheuttamiin tietoturvahaasteisiin.

– Julkisen sektorin henkilötietojen käsittelyn ominaispiirteisiin ei ole kuitenkaan kiinnitetty juuri lainkaan huomiota, jolloin kunnat joutuisivat toimimaan samoilla ehdoilla kuin Facebookin tai Googlen kaltaiset toimijat, lakimies Mervi Kuittinenhuomauttaa.

Asetus lisää merkittävästi julkisen sektorin hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia, vaikka kuntalaisten tietosuojan taso ei käytännössä parane. Asetusehdotus aiheuttaisi kunnille arviolta 100–200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset esimerkiksi henkilöstömenoina ja uusina tietojärjestelmäratkaisuina.

– Kuntaliitto on valmisteluvaiheessa yhdessä useiden suomalaismeppien ja sisarliittojen kanssa vaatinut, että julkisen sektorin erityispiirteet huomioidaan paremmin jatkovalmisteluissa. Parhaiten tämä onnistuu siten, että julkiselle sektorille luodaan erilliset säännökset.

Ilmastonmuutosta jarrutetaan kunnissa

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma muistuttaa, että kunnat voivat vaikuttaa tulevien vuosikymmenten päästöihin energiantuotannon, rakentamisen, kaavoituksen, liikennejärjestelmien suunnittelun ja julkisten hankintojen kautta.

– Uusien päästövähennystavoitteiden asettamisessa tavoitteena tulee olla, että kuntia ja yksityisiä toimijoita kohdellaan tasapuolisesti.

Kuntaliitto kannattaa sitovaa kokonaistavoitetta päästövähennyksille ja ohjeellisia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.

Uudet, kohtuullisesti tiukentuvat tavoitteet mahdollistavat uusien elinkeinojen aktiivisen kehittämisen.

– Talouden kasvuodotuksiin, vientimahdollisuuksiin sekä uusien elinkeinojen ja työpaikkojen tarpeeseen voidaan vastata ilmasto- ja energiakysymyksiin liittyvillä tuotteilla, järjestelmillä tai palveluratkaisuilla. Luoma sanoo.

Lisätietoja:
Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio, p. +32 474 540 851
Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
Rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine, p. 050 562 7687
Lakimies Mervi Kuittinen, p. 050 520 8071
Energiainsinööri Kalevi Luoma, p. 0500 824 641