Kuntakonsernin poliittiselle johtamiselle luotava edellytykset

(Kuntaliitto tiedottaa 10.2.2014) Valmisteluvaiheessa olevassa uudessa kuntalaissa tulee luoda edellytykset kuntakonsernin poliittiselle johtamiselle.

– On perustelua, että tulevaisuudessa valtuusto päättää myös raportointijärjestelmästä, jolla se seuraa toiminnan vaikuttavuutta ja taloudellista toteutusta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Valtuuston tehtävänä on päättää kuntastrategiasta ja omistajapolitiikasta, sekä hyväksyä kunnan konserniohjeet. Kuntaliitto on valmistelemassa kunnille suositusta konserniohjeeksi ja liiton hallitus käsittelee suosituksen linjauksia loppuvuodesta.

– Konserniohjeiden vähimmäissisältö olisi syytä kirjata lakiin, sillä tällä tavoin varmistetaan toimivat raportointijärjestelmät, yhteistyö talouden ja investointien suunnittelussa, sekä omistajan ennakkotiedon hankkiminen yhtiöiden merkittäviin päätöksiin, suosittelee johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntaliitosta.

Kokonaisuudessaan kuntakonserneja koskevien säädösten tulee kuitenkin olla yleispiirteisiä ja yksityiskohdista tulee päättää kunnissa.

Kunnanhallituksen asemaa omistajaohjauksessa täsmennettävä

Uudessa laissa kuntakonsernin ja kunnan toiminnan kokonaisuutta on syytä korostaa kunnanhallituksen tehtävien määrittelyssä.

– Kunnanhallituksen vastuut omistajaohjauksesta sekä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä täsmentyisivät, mikäli tehtävät lisätään lakiin, perustelee Kirsi Mononen.

Kuntien monipuolistaessa toimintatapojaan kehitys etenee kohti hallintamallien moninaisuutta. Omistajaohjauksella kunnanhallitus varmistaa valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisen ja yhteensovituksen operatiivisessa toiminnassa. Uudessa kuntalaissa on siksi otettava huomioon kunnan toiminnan kokonaisuus.

– Kuntayhtiöt ovat erilaisia ja niiden toiminnan tarkoitus ja asetetut tavoitteet vaihtelevat. Kunnan oman perinteisen palvelutuotannon rinnalla kunnat ostavat, myyvät ja rahoittavat palveluja sekä omistavat yhtiöitä monesti selkeillä pääoman tuotto-odotuksilla, muistuttaa Timo Kietäväinen. 

Kunnallisia yhtiöitä on esimerkiksi seuraavilla toimialoilla: energia, jätehuolto, matkailu, elinkeinojen kehittäminen, teknologia, kiinteistöt, tukipalvelut, liikunta ja ammattikorkeakoulut.  Usein yhtiöittämisen taustalla on tarve organisoitua taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti johdettavaksi yksiköksi. Nykyisin laki edellyttää yhtiöitettäväksi toiminnan markkinoilla.  

Kuntien yhtiöiden valvontavastuu ja tulosvastuu pidettävä erillään

Kunnallisten yhtiöiden hallitusten jäsenten kelpoisuutta kunnanhallitukseen on perusteltua rajoittaa, jotta valvontavastuu ja tulosvastuu saadaan pidettyä toisistaan erillisinä.

Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja muodostavat konsernijohdon, joka vastaa kunnan omistamien yhtiöiden ohjauksesta ja valvonnasta.  Konsernijohdon tärkein omistajaohjauksen tehtävä on nimittää ehdokkaat yhtiöiden hallituksen jäseniksi.

– Osa yhtiöistä toimii kilpailluilla markkinoilla ja konserniyhtiöiden omistuksessa voi olla merkittävä omaisuus ja suuret vastuut, jotka kohdistuvat merkittävällä tavalla yhtiöiden hallituksen jäseniin. Tämän vuoksi on hyvä harkita kuntalain valmistelussa uuteen lakiin otettavaksi säännöksiä, joiden perusteella voitaisiin asettaa tavoitteita yhtiöön valittaville yhtiön toimialan, liiketoiminnan ja talouden tuntemuksen osalta, arvioi Kietäväinen.

On tärkeää, että kunnissa linjataan etukäteen, millaista pätevyyttä kuntakonserniin kuuluvien eri organisaatioiden hallitusten jäseniltä edellytetään.

Lisätietoja:
Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, p. 0400 486 043
Kirsi Mononen, johtava lakimies, p. 040 569 5511

Tagit