Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto:

Kunnissa tarjolla merkittäviä cleantech-mahdollisuuksia

(Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto tiedottavat 3.6.2015) Suomalaisilla kunnilla on merkittävä vastuu cleantechin käyttöönotosta tulevaisuudessa. Näin arvioivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Kuntaliitto.

​ Viime viikolla julkistetussa Suomen uudessa hallitusohjelmassa on yhdeksi kärkihankkeeksi nostettu hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen kustannustehokkaasti. Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös julkisen sektorin kannustamista hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Kuntien laajalla toimintakentällä cleantechia pystytään edistämään erityisesti kunnan elinkeinopolitiikalla, maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuilla sekä energiatuotannolla ja -käytöllä. Näiden toimenpiteiden kokonaisuudella kunta pystyy luomaan edellytykset cleantechin käyttöönotolle, kehittämiselle ja lisääntyvälle kysynnälle.

Uudisrakentamisessa, peruskorjauksessa ja liikenteessä suurin potentiaali

”Kuntien julkisten hankintojen arvo on vuosittain noin 19 miljardia euroa. Sillä, miten kunnat edistävät vähähiilisiä ratkaisuja sekä cleantech-liiketoimintaa on suuri merkitys markkinoilla. Suomalaisen clean-tech-teknologian tulevaisuus on paljon kiinni omista ratkaisuistamme”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinenmuistuttaa.

Koko maassa suurin cleantech-potentiaali sisältyy rakentamiseen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja peruskorjaukseen. Palvelujen tuottamisessa cleantech-potentiaali sisältyy tiedon keräämiseen, varastointiin ja jakamiseen perustuviin älykkäisiin järjestelmiin esimerkiksi jätehuollossa, logistiikassa ja terveyspalveluissa.

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt, mihin kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet, niin sanottuun Hinku-foormiin kuuluvat kunnat suunnittelevat kohdistavansa investointinsa vuosina 2015-2017. 

”Tarkastelun kohteena oli 14 pientä ja keskisuurta kuntaa, mutta tulokset ovat pääosin yleistettävissä muihinkin samankokoisiin kuntiin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Katriina Alhola sanoo.

”Selvityksen mukaan eniten rahaa tullaan käyttämään uudisrakentamiseen, peruskorjaukseen ja liikenneinfraan. Myös vesihuollon sekä sähkön- ja lämmöntuotannon ja -jakelun osuus on merkittävä. Investointien kokonaismäärä on 278 miljoonaa euroa.”

Kuntien toimintamenoista taas suurimman siivun lohkaisevat palvelut, joihin uppoaa euroja moninkertainen määrä verrattuna investointeihin suunnattuihin varoihin. Isoja raha-, materiaali- ja energiapanostuksia kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, julkisen liikenteen sekä koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluihin.  Tarkasteltujen Hinku-kuntien osalta arvioidut toimintamenot ovat vuonna 2015 yhteensä n. 1,3 miljardia euroa, joista palveluiden osuus on alle puolet.

”Potentiaalia cleantechille siis on, mutta vasta hankinnan toteutuessa tietää, miltä osin cleantech niissä toteutui. Toivomme kuntien olevan aktiivisia, sillä cleantech-ratkaisut tarjoavat tavan toteuttaa investoinnit ja hankinnat kunnan talouden, käyttäjien ja ympäristön kannalta järkevästi”, Alhola sanoo.

Aurinkovoimaa kunnille leasing-sopimuksella

Suomen ympäristökeskuksessa testataan rahoitusmallia, joka edesauttaa kuntien cleantech-hankintoja. Käynnissä oleva pilotti koskee viiden kunnan aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Voimaloista pyydetään leasing-tarjous Avaimet käteen -toimituksella siten, että leasing-hinta vastaa paneelien laskennallisesti tuottaman sähkön hintaa verkosta ostettuna.  Tarjouskilpailussa lyhyin leasing-kauden pituus on tärkeimpänä valintaperusteena. Leasing-kauden jälkeen kunnalla on mahdollisuus ostaa voimala käyttöönsä.

”Kokeilemme mallia, jossa aurinkovoimala saataisiin edullisesti kunnan käyttöön ilman, että kunnan tarvitsee investoida tai lisätä käyttömenojaan. Voimalan tuotto jää kokonaan kunnan hyödyksi leasing-kauden jälkeen. Hyöty saattaa olla merkittävä, koska paneelien käyttöikä on pitkä”, pilotin vetäjä, tutki-musinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

”Riskinä kunnalle on lähinnä verkkosähkön merkittävä halpeneminen, jolloin hankinnan kannattavuus heikkenee. Toisaalta käänteisesti sähkön hinnan nousu parantaa voimalan kannattavuutta”, arvioi Linjama.

Kesäkuussa järjestettävästä kilpailutuksesta saatujen kokemusten perusteella järjestetään mahdollisesti isompi jatkohanke vuonna 2016. Ensimmäisessä vaiheessa mukana on viisi Hinku-kuntaa Asikkala, Kuhmoinen, Laitila, Mynämäki ja Padasjoki. Hankittavien voimaloiden koot ovat tässä vaiheessa pienehköjä eli 10-50 kWp ja kunta valitsee asennukselle sellaisen paikan, että kaikki tuotettu sähkö voidaan käyttää itse.

Lisätietoja:

Suomen ympäristökeskus
Erikoistutkija Katriina Alhola, puh. 029 525 1065, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri
 Jarmo Linjama, puh. 029 525 1382, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuntaliitto
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto, puh. 0400 486 043, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

FAKTALAATIKOT

Cleantech-selvitykseen osallistuneet Hinku-kunnat
Asikkala, Hanko, Ii, Kuhmoinen, Laitila, Lohja, Masku, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Raasepori, Rauma, Siuntio ja Uusikaupunki. Tarkastelu perustuu kuntien talousarvioihin ja investointisuunnitelmiin (2015).
http://www.hinku-foorumi.fi

Cleantech-hankintoja tukeva uusi verkkopalvelu

Suomen ympäristökeskus on avannut internetissä toimivan Hankintamappi-portaalin www.ymparisto.fi/hankintamappi edistämään julkisia cleantech-hankintoja. Palvelulla halutaan tarjota tietoa ja kokemuksia cleantech-hankinnoista erityisesti suunnittelu- ja valmisteluvaiheen tueksi, sekä viestiä tulevista hankintatarpeista cleantech-ratkaisuja kehittäville ja tarjoaville yrityksille. Hankintamapin sisältöä ylläpidetään käyttäjien yhteistyöllä. 

 

Lisää aiheesta