Kuntapoliitikot eduskunnassa 2015

(Kuntaliitto tiedottaa 20.4.2015) Uuteen eduskuntaan on valittu 159 kansanedustajaa, jotka toimivat vuodenvaihteessa kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuina. ”Kuntapuoluetta” edustavia kansanedustajia on siis 79,5 prosenttia kansanedustajista. Kunnallispolitiikassa toimivien kansanedustajien määrä on noussut yhdellä sitten viime vaalikauden. Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien.

​– Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä on valittu kansanedustajiksi Espoosta (11), Helsingistä (10), Tampereelta (10) ja Turusta (9), sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Seitsemässä maakunnassa kaikki valitut kansanedustajat toimivat myös kunnallispolitiikassa. Nämä maakunnat ovat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Kainuu, Keski-Pohjamaa, Kymenlaakso ja Satakunta.

Suhteessa eniten kunnanvaltuutettuina toimivia henkilöitä valittiin vasemmistoliiton ehdokaslistoilta: puolueen kansanedustajista 92 prosenttia toimii valtuutettuna. Seuraavaksi eniten kuntapoliitikkoja on rkp:n (89 prosenttia) ja perussuomalaisten kansanedustajissa (87 prosenttia). Myös edellisellä vaalikaudella prosentuaalisesti eniten kansanedustajiksi valittuja kunnanvaltuutettuja oli vasemmistoliittolaisilla.

– Eduskuntavaaleissa oli yhteensä 880 ehdokasta, jotka myös toimivat kunnanvaltuutettuina. He muodostivat 41 prosenttia ehdokkaista, joita oli yhteensä 2 146. Kunnallispolitiikasta tutut kasvot pärjäsivät siis keskimääräistä paremmin huomioon ottaen, että he joukkona muodostavat lähes 80 prosenttia valituista kansanedustajista, analysoi Pekola-Sjöblom.

Joka kahdeksas kansanedustaja on valtuuston puheenjohtaja

Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 43 toimii myös kotikuntansa johtavissa luottamustehtävissä valtuuston puheenjohtajistossa puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Heistä 25, eli kahdeksasosa kaikista valituista kansanedustajista toimii valtuuston puheenjohtajana. Kunnanhallituksissa johtotehtävissä on yhteensä 10 kansanedustajaa. Kolmella paikkakunnalla, Keravalla, Nurmijärvellä ja Porissa, eduskuntaan valittiin kaupungin-/kunnanhallituksen puheenjohtaja.

– Kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajiston roolissa olevien kansanedustajien määrä on vähentynyt hieman edelliseen vaalikauteen verrattuna, kertoo Pekola-Sjöblom.

Kotikuntansa kunnanvaltuutettuina toimivista kansanedustajista 41 prosenttia on naisia. Kansanedustajia on tulevassa eduskunnassa 88 eri paikkakunnalta. Näistä 81 paikkakunnalla on kansanedustaja, joka myös tällä hetkellä on kunnanvaltuuston jäsen.

Kunta-asiat ministeritasolle ja hallitusohjelmaan

Kuntaliitto toivoo, että myös tulevassa hallituksessa on erillinen, nimetty kuntaministeri.

– Yhteiskuntamme on rakennettu siten, että kunnat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisten hyvinvointipalveluja. Tarvitsemme ministerin, joka tarkastelee maan kehittämistä kuntatason huomioon ottaen. Eduskuntaan on valittu suuri joukko kokeneita kuntapäättäjiä, eli edellytykset löytää aihepiiriä tunteva ministeri ovat hyvät, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Liiton hallitusohjelmatavoitteissa tavoitellaan etenkin keskustelua siitä, miten kuntien vastuulla olevat tehtävät järjestetään ja rahoitetaan.

– Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet lähestyvät julkisen talouden ja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamista monelta eri suunnalta.  Keskeinen tavoite on sovittaa kestävällä tavalla yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus, sanoo Mäki-Lohiluoma.

– Tärkeänä välineenä tässä on valtion julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä kuntatalousohjelma, jonka osana on sosiaali- ja terveysmenojen hallintajärjestelmä. Riippumattoman tahon tulisi arvioida säädösten ja määräysten taloudellisia vaikutuksia nykyistä paremmin.

Kuntaliitto tavoittelee hallitusohjelmaan painotuksia viidellä kärjellä: kuntatalouden perustan lujittaminen, kunnallishallinnon joustavuuden lisääminen, alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistaminen, kunnan roolin selkeyttäminen ja rakenteiden ja prosessien hallittu uudistaminen sekä kuntalähtöisyyden ja paikallisen yhteisöllisyyden voimistaminen. Konkreettisia tavoitteita on 28.

Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, p. 050 364 7883
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366 

20.4.2015 klo 12:23 lisätty ensimmäiseen kappaleeseen sana ”vuodenvaihteessa”, poistettu sanat ”tällä hetkellä”.

Liiteaineistoa päivitetty 23.4.2015
Lisätty loppuun lisädioja.

Lisää aiheesta

• Marianne Pekola-Sjöblomin haastattelu
  Kunta.tv 20.4.2015