Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuudessa Ulvilassa 13.10.2015
(Kuntaliitto tiedottaa 13.10.2015) Valtiolla on nyt keskeinen vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Satakunnan maakuntatilaisuudessa Ulvilassa tiistaina.
– Kuntien talousongelmat eivät johdu pelkästään väestön ikääntymisestä tai talouskasvun hitaudesta, vaan niiden syy on pitkälti viime eduskuntavaalikaudella tehdyissä valtionosuusleikkauksissa. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi ollut ylijäämäinen kaikilla mittareilla mitattuna, Kietäväinen totesi.
Tämä käy hyvin ilmi äskettäin julkistetusta Julkisen talouden suunnitelmasta ja kuntatalousohjelmasta vuosille 2016–2019. Leikkausten lisäksi kuntien tehtäviä lisättiin viime vaalikaudella peräti 410 miljoonalla eurolla.
Tällä eduskuntavaalikaudella valtion on hallitusohjelman mukaisesti vähennettävä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla vuoden 2019 tasossa.
– Tämä ei onnistu muuten kuin keskittymällä keskeisimpiin tehtäviin ja purkamalla niistä epäolennaisempia osia sekä joustavoittamalla kuntien normiohjausta. Jos kunnilta pyritään poistamaan kokonaisia tehtäviä, ajaudutaan uudelleen samaan tilanteeseen kuin viime vaalikaudella: huomio kiinnittyy nikotiinilaastareiden myyntilupien kaltaisiin äärimmäisen pieniin asioihin.
Kunnille enemmän toimivaltaa työllisyyden hoidossa
Työttömyyden hoitomenot ovat kasvaneet kunnissa ja valtiolla huolestuttavasti.
– Nykyinen työttömien aktivointi ei toimi, minkä vuoksi kunnille on annettava enemmän toimivaltaa ja voimavaroja. Kunnat ovat halukkaita kokeilemaan vaikeasti työllistyvien palveluiden vastuun, toimivallan ja voimavarojen siirtämistä kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinotoimistoista kuntiin, Kietäväinen sanoi.
Kokeilua selvittämään on työ- ja elinkeinoministeriössä asetettu valmisteluelimet, joissa kuntien edustus on mukana.
– On tärkeää valmistella kokeilulainsäädäntö ja valita mukaan tulevat alueet ja kunnat jo alkuvuodesta, jotta kokeilu saadaan käyntiin mahdollisimman pian. Tavoitteena tulee olla, että kokeilun jälkeen, vielä tällä vaalikaudella voidaan tehdä tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön, niin että työllisyyden hoito saadaan uudistettua työttömien työllistymistä ja aktivointia parantavasti. Ratkaisevaa työllisyytemme kannalta on se, että onnistumme parantamaan kilpailukykyämme ja lisäämään sitä kautta työpaikkoja.
Budjetti kohentaa hieman kuntataloutta
Hallituksen budjettiesitys sisältää lisää valtionosuusleikkauksia, kun valtionosuuksien indeksitarkistukset jäädytetään lähivuosiksi. Ensi vuonna tämä vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus.
Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla.
– Arviot kuntien velkamäärän kasvusta lähivuosina ovat herättäneet julkisuudessa huolestuneita puheenvuoroja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuntien velkamäärä on viime vuosina kasvanut, koska valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien lisäykset ja kuntapalvelujen kysynnän kasvu ovat pienentäneet investointien omarahoitusosuutta. Kunnat ovat siis velkaantuneet tarpeellisten investointien rahoittamiseksi, eivät ottaakseen syömävelkaa, Kietäväinen totesi.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.