Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Sivistystoimen neuvottelupäivillä:

Kunnilla oltava resurssit sivistyspalvelujen tuottamiseen

(Kuntaliitto tiedottaa 6.10.2016) Sivistyspalvelujen järjestäminen tulee muodostamaan merkittävimmän osuuden kuntien palvelutuotannosta kun sote-palvelujen vastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Jotta voimme taata tasa-arvoiset sivistyspalvelut koko Suomessa, on koulutuksen rahoituksen riittävyys myös huomioitava kuntien valtionosuusjärjestelmässä, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio puheenvuorossaan Sivistystoimen neuvottelupäivillä Helsingissä torstaina.

​– Arviolta noin 60 prosenttia kunnan talousarvioon varatuista rahoista käytetään jatkossa sivistyspalveluiden tuottamiseen. Kunnilla ja valtiolla on yhteinen vastuu palveluiden rahoittamisesta siten, että kunta kantaa suuremman vastuun. Se, miten kunnat tulevat onnistumaan elinvoimapolitiikassaan, tulee vaikuttamaan myös verotulojen määrään ja kuntien kykyyn tuottaa laadukkaita palveluja.

– On käytävä keskustelua siitä, riittävätkö kaikkien kuntien resurssit myös tulevaisuudessa sivistyspalvelujen tuottamiseen, sillä väestön keskittyessä kasvukeskuksiin ja syntyvyyden laskiessa, voi perusopetuksen järjestäminen yhden kunnan toimesta olla mahdotonta tulevaisuudessa. Etäopetuksen ja virtuaaliopetuksen lisäämiselle pitäisi luoda edellytyksiä, mutta perusopetuksen osalta tämä vaatisi lakimuutoksen, Tainio muistutti.

– Se, miten kunnat nyt ja tulevaisuudessa ratkaisevat sivistyspalvelujen tarjoamisen, on aihe, josta on käytävä keskusteluja nyt. Vaikka sote- ja maakuntauudistus viekin suuren osan huomiosta julkisessa keskustelussa, on myös hyvä miettiä tulevaisuuden kunnan kokonaisuutta. Sivistyspalvelut ovat olennainen osa elinvoimaista kuntaa.

Lukioverkon tulevaisuus avoinna

Verrattuna niin peruskoulun kuin ammatillisen koulutuksen kouluverkkoon, on lukioihin kohdistunut vähiten rakenteellisia muutoksia viime vuosina. Ikäluokkien pienentymisestä huolimatta lukioiden määrä on pysynyt lähes samana.

– Jossain määrin lukiosta on tullut imagokysymys sillä seurauksella, että taloudellisista ongelmista huolimatta on panostettu suuriakin rahasummia varta vasten oman kunnan alueella olevan lukion toiminnan ylläpitoon. Uudistusten myllerryksessä on myös mietittävä, miten lukioverkkoa kehitetään ja millaisia oppimispolkuja tarjoamme nuorille eri puolilla Suomea.

– Aika alkaa olla kypsä keskusteluille alueellisesta yhteistyöstä tai jopa lukioiden yhdistämisestä niillä alueilla, joilla lukioverkko on nyt tiheä. Hyvällä yhteistyöllä voitaisiin tulevaisuudessakin turvata lukiokoulutuksen saatavuus kaikilla alueilla.

Lisätietoja
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624

Tagit