Kuntaliitto sote- ja maakuntalakiesityksestä: Kuntakentän palautetta huomioitu, korjattavaa jää vielä

(Kuntaliitto tiedottaa 21.12.2016) Hallituksen tänään julkistamat muutokset syksyn aikana lausunnolla olleisiin sote- ja maakuntauudistuksen peruslakeihin huomioi kuntakentän palautetta, mutta myös eduskunnalle ja jatkovalmisteluun jää korjaustarpeita. Niillä tulee vahvistaa kuntien ja maakuntien itsehallintoa sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kaavaillusta kunnallisveron katosta luovuttiin. Tästä vallitsi lausuntokierroksellakin laaja yhteisymmärrys.

– Verokaton hylkääminen pienentää merkittävästi riskiä sille, että uudistus heikentäisi kuntasektorin luottoluokitusta ja nostaisi rahoituskustannuksia. Ratkaisu on kunnallisen itsehallinnon ja veronmaksajien näkökulmasta ainoa oikea, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Samoin esitetyt omaisuusjärjestelyt saivat lausuntokierroksella laajaa kritiikkiä. Kuntaliitto katsoo, että eduskunnan ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnan tulee arvioida esitettyjen omaisuusjärjestelyjen perustuslainmukaisuus suhteessa kuntien rahoitusperiaatteeseen ja kunnallisen verotusoikeuden perustuslainsuojaan.

– Tähän saakka siirrettäessä omaisuutta valtion ja kuntien välillä, lähtökohtana on ollut korvauksen maksaminen ja osapuolten varallisuusaseman säilyttäminen ennallaan, huomauttaa Kuntaliiton lakiasian johtaja Arto Sulonen.

Jatkovalmistelussa on myös välttämätöntä etsiä ratkaisut, joilla kuntiin jäävien tulevaisuudessa tarpeettomien kiinteistöjen taloudelliset riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Riskit eivät voi jäädä kunnille, kun päätösvalta on maakunnilla.

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että maakuntien mahdollisuutta organisoida toimintaansa ja kansanvaltaisen ohjauksen edellytyksiä vahvistettiin luopumalla lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä saaneesta erillisestä palvelulaitoksesta.

Myös valtakunnallisten tukipalvelukeskusten rooli on lausuntopalautteen pohjalta kehittynyt parempaan suuntaan. Maakuntien ja kuntien on voitava organisoida tukipalvelut mahdollisimman vapaasti ilman, että toimivia rakenteita puretaan ja skaalaetuja menetetään.

Kuntaliitto muistuttaa, että uudistuksessa on kyse kunnallisten toimintojen ja voimavarojen uudelleenorganisoinnista. Sen hallittu toteuttaminen tiukassa aikataulussa edellyttää kuntasektorin osaamiseen hyödyntämistä ja laajaa sitouttamista. Muutoksen aiheuttamia kustannuksia ei tule jättää kuntien kontolle.

Valinnanvapauslainsäädännön lakiluonnos jättää paljon avoimeksi

Sote-uudistuksen kokonaisuuteen liittyvä lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon valinnnavapauslainsäädännöksi on myös julkaistu tänään. Kuntaliiton arvion mukaan lakiluonnoksessa hahmoteltujen niin sanottujen sote-keskusten vastuulla olevien palvelujen kattavuus on niin laaja, että käytännössä vain suuret yritykset pystyvät tarjoamaan tämän mittakaavan palveluja.

Tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaan sote-keskukset tulisivat tarjoamaan muun muassa lyhytaikaisia sosiaalipalveluja sekä terveyden- ja sosiaalihuollon konsultaatioita. Aiemmin suunniteltiin, että valinnanvapauden piirissä olevat sote-keskukset vastaisivat ainoastaan perustasoisten terveydenhuoltopalveluja ja sosiaaliohjauksesta. Kuten julkaistussa arviointimateriaalissa todetaan, malli sisältää huomattavan riskin alueelliseen epätasa-arvoon.

– Suomen sote-markkinoilla vain muutama toimija pystyy edes teoriassa tarjoamaan sote-keskukselta edellytettäviä palveluja. Aidon valinnanvapauden toteutuminen edellyttää useita toimijoita. Tämän vuoksi myös kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota valinnanvapauden piirissä olevia palveluja yhtiömuodossa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Uudistuksessa edettävä kokeilujen kautta

Valinnanvapausmallissa on muitakin uusia ja samalla epävarmuutta lisääviä tuottamis- ja järjestämistapoja. Näitä ovat erityisesti henkilökohtainen budjetti ja suoran valinnan palveluiden maksuseteli. Kansainväliset kokemukset henkilökohtaisen budjetin käytöstä ovat monessa tapauksessa osoittaneet, että sote-pavelujen kustannukset kasvavat henkilökohtaisen budjetin myötä.

– Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu nyt kaavaillulla tavalla, ottaisimme käyttöön nykyiseen verrattuna hyvin erilaisen järjestelmän. Koska järjestelmää ei ikinä ole testattu sen enempää kotimaassa kuin ulkomaillakaan, Kuntaliitto suosittelee vahvasti, että asiassa edettäisiin kokeilujen ja pilottien kautta, toteaa Tainio.

– Rahoitusmallien keskeneräisyys sekä valinnavapausmallin sisältämät uudet ja vähän käytännössä testatut mekanismit huolestuttavat Kuntaliittoa.

Liian monimutkaista valinnanvapausmallia varottava

Asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapauden lisääminen sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kannatettavaa. Linjauksissa esitellään monenlaista valinnanvapautta. Kysymykseksi jää, kuinka hyvin asiakkaat osaavat hakeutua palvelutarpeisiinsa vastaaviin palveluihin. Nyt esitelty monimutkainen malli edellyttää asiakkaalta useiden valintojen tekemistä ja vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista, eli integraation toteutumisesta. Tämä taas uhkaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoitetta.

– Valinnanvapaus sopii erinomaisesti oikeuksistaan tietoisille ihmisille. Heidän osaltaan valinnanvapausmallilla voidaan saavuttaa uudistuksen tavoitteet. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä valveutuneita oikeuksistaan, sanoo sosiaali- ja terveysasioidenjohtaja Tarja Myllärinen.

Rahoitusmalleissa keskeneräisyyttä – kapitaatioperusteinen malli teoriassa hyvä

Esitetyn mallin tuottajien rahoitusta ja palveluntuottajille vaatimuksia koskevat pykälät/linjaukset ovat vielä huomattavan keskeneräiset eikä kaikkia vaikutuksia ole arvioitu. Kuntaliitto pitää esitettyä kapitaatioperusteista rahoitusta teoriassa hyvänä, mutta sen toteuttamista käytännössä vaikeana.

Kuntaliitto pitää valinnanvapauden laajentamisen riskeinä  kustannusten nousua ja palvelujen yhteensovittamisen vaikeutumista. 

Lisätietoja:
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624
Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveys, p.  050 596 9866
Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, p. 0400 850 232
Tero Tyni, erityisasiantuntija, valinnanvapaus, p. 050 364 8163

Tagit