Kuntaliitto julkaisi laajan aloitteen yhdyspinnoista

Kuntien ja maakuntien yhteistyö huomioitava uudistuksessa

(Kuntaliitto tiedottaa 15.12.2016) Yhteiset asukkaat ja ristiin menevät vastuut pakottavat rakentamaan yhteistyötä tulevien maakuntien ja kuntien välille. Kuntaliitto on koonnut yhdessä useiden kuntien kanssa laajan paketin yhteistyötä edellyttävistä tehtävistä. Kehittämisaloitteessa kuulutetaan valtakunnallisia eväitä ja mahdollisuuksia alueelliseen sopimiseen olosuhteiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan.

Kehittämisaloite päätyy toteamaan, että maakuntalakiluonnoksessa esitetty neuvottelumenettely valtuustokausittain on riittämätön yhteistyöstä ja työnjaosta sopimiseksi. Paikallisista tarpeista lähtien tarvitaan lyhyemmän aikavälin suunnittelua ja kenties erityiset kunta-asiamiehet vastaamaan maakuntien kuntayhteistyön toimivuudesta.

– Kehittämisaloitteen tarkoituksena on avata keskustelua yhdyspintojen merkityksestä ja samalla tarjota näkemyksiä, kokemuksia ja käytännön työvälineitä valmistelun tueksi. Yhdyspintanäkökulma on tärkeää ottaa mukaan sekä valtakunnalliseen että alueelliseen muutosvalmisteluun, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kehittämisaloite käy läpi kymmenen konkreettista yhdyspintaa tulevien maakuntien ja kuntien tehtävissä. Kuntien edustajat kuvaavat käytännön tilannetta ja ratkaisuja muun muassa kaavoituksen, työllisyyden hoidon, asumisen, liikenteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueilla. Erityisen hankalia tilanteita on syntymässä tukipalvelujen järjestämisessä, jos maakunnille perustetaan valtakunnalliset tukipalveluyhtiöt.

– Monessa kohteessa on syytä asettaa yhteiset tavoitteet maakunnallisesti, sanoo Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

– Yhteisten tavoitteiden pohjalta voidaan sopia paikalliset tavoitteet, suoraviivaistaa asiakasprosesseja ja uudistaa johtamista. Maakunnan ja kuntien välille tarvitaan vuoropuhelun menetelmät, sillä kunta on asukkaille yhä konkreettinen kosketuspinta alueen palveluihin. Kunta vastaa asukkaistaan, joille palveluja tuotetaan maakunnallisesti eri tahojen kautta, Mikkanen muistuttaa.

Vastuiden siirrot pitää kytkeä ennalleen jääviin toimintoihin. Kun esimerkiksi terveydensuojelu siirtyy maakuntiin, pitää alan osaaminen kuitenkin edelleen olla myös kuntien käytössä muun muassa koulujen sisäilmatyössä. Sosiaalitoimen rahoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa tehdään paljon nyt kuntien ylläpitämissä nuorten työpajoissa. Työllisyyden hoito kaikkiaankin on usean eri tahon yhteistä tehtäväaluetta, samoin maahanmuuton eri vaiheet. Kuntien omistamien elinkeinoyhtiöiden yhteistyö maakunnan kanssa on selvitettävä.

Myös suhteet kolmanteen sektoriin kaipaavat selvittelyä. Järjestöillä on suuri merkitys palvelukokonaisuudessa, ja niiden tukeminen on jatkossa sekä kunnan että maakunnan vastuulla.

– Keskeistä on tunnistaa yhteisten asukkaiden tarpeet. Liian jäykkä hallinnollinen toimivaltaraja kunnan ja maakunnan välillä uhkaa aiheuttaa palveluaukkoja ja toisaalta päällekkäisyyksiä. Paikalliset ja alueelliset sopimusjärjestelyt ovat myös kansantalouden kannalta välttämättömiä, sanoo varatoimitusjohtaja Reina. 

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, p. 0500 811 239
erityisasiantuntija Antti Kuopila, p. 050 345 2390

Muualla verkossa

Rajapinnoilta yhdyspintoihin - kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä

 

Tagit