Selvitys 40 kunnasta:

Neljännes kuntapäättäjistä on kokenut tehtävissään häirintää tai uhkailua

(Kuntaliitto tiedottaa 13.9.2016) Neljännes kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista ilmoittaa kokeneensa häirintää tai uhkailua asemansa vuoksi. Valtaosa häirinnästä ja uhkailusta on sanallista uhkailua joko mediassa tai henkilökohtaisesti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ARTTU2-päättäjäkyselystä, johon vastasi 1571 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa ARTTU2-tutkimusohjelman 40 kunnasta.

Useimmin häirinnästä tai uhkailusta raportoivat kuntien näkyvimmät päättäjät. Johtavista viranhaltijoista 36 prosenttia ja kunnanhallituksen jäsenistä 33 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua. Valtuutetuista häirintää koki 24 prosenttia ja lautakuntajäsenistä 13 prosenttia vastanneista.

– Laajalle kuntapäättäjäryhmälle osoitettu kysely tuo monella tavalla esille kuntapolitiikan kaksijakoisuuden. Johtavat viranhaltijat ja pieni joukko luottamushenkilöistä - lähinnä puheenjohtajat ja kunnanhallitus - toimivat kunnan kasvoina ulospäin. Muut luottamushenkilöt ovat suurelle yleisölle melko tuntemattomia, kyselyn toteuttanut tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista tulkitsee tulosta.

Yleisimpiä uhkailun muotoja ovat asiaton palaute mediassa sekä muut sanallisen uhkailun muodot. Tällaisen häirinnän kohteeksi ilmoitti joutuneensa noin 60 prosenttia niistä kuntapäättäjistä, jotka olivat ilmoittaneet kokeneensa häirintää.

Sanalliset uhkauksia kasvokkain oli kokenut 39 prosenttia häirintää kokeneista ja uhkauksia postin, sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä 33 prosenttia häirintää kokeneista.

- Ilkivalta, seksuaalinen häirintä ja pahoinpitely tai sen yritys ovat harvinaisia. Alle 20 henkilöä melkein 1 600 vastaajasta raportoivat kokeneensa tällaista kouriintuntuvaa häirintää, Siv Sandberg toteaa.

Puoluetaustan mukaisessa tarkastelussa erottuu kaksi puoluetta: perussuomalaiset ja vasemmistoliitto.  Perussuomalaisten luottamushenkilöiden keskuudessa koettiin muita puolueita useammin häirintää luottamustehtävänsä vuoksi, sillä heistä häirintää ilmoitti kokeneensa 33 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vähäisimpiä häirintäkokemukset olivat puolestaan vasemmistoliiton luottamushenkilöiden keskuudessa, heistä 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää ja uhkailuja toiminnassaan.

Sukupuolten välillä eroa ei näkynyt. Naisista häirinnästä ilmoitti 26 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia.

Häirintä liittyy useimmin johonkin tiettyyn päätökseen tai asiakysymykseen. 17 prosenttia häirintää kokeneista arvioi, että se liittyi omaan persoonaan tai henkilösuhteisiin. Muiksi syiksi häirintään mainittiin mm. puoluepolitiikka sekä yleinen ilmapiiri.

Päättäjäkysely 40 ARTTU2-tutkimuskunnassa

Päättäjätutkimus on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Päättäjäkyselyssä oli mukana myös Hämeenkoski, joka toteutti kuntaliitoksen Hollolan kanssa 1.1.2016 sekä Köyliö, joka toteutti kuntaliitoksen Säkylän kanssa 1.1.2016.

Lisätietoja:
Tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 02 215 4562.

ARTTU2-ohjelmasta lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 335 5634.

Tutkimusohjelman verkkosivut www.kunnat.net/arttu2

 

Tagit