Kuntaliitto huolissaan hankintalain sidosyksikkölinjauksista:

Poikkeuksellisen rajoittava malli tekeillä ilman vaikuttavuusarviointia

(Kuntaliitto tiedottaa 14.11.2016) Nyt eduskunnassa käsitteillä oleva ehdotus uudeksi hankintalainsäädännöksi sisältää merkittäviä suunnanmuutoksia julkiseen hankintatoimintaan, etenkin sidosyksikkösääntelyn osalta. Sidosyksikkösääntelyllä vaikutetaan julkisten organisaatioiden, kuten kuntien ja maakuntien omistamien yhtiöiden toimintaan. Koska vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti, voivat lopputulokset olla arvaamattomat.

​– Hallituksen esitys sidosyksiköiden asemasta sisältää merkittävän suunnanmuutoksen sekä sisällöllisesti että suhteessa siihen, miten lain valmistelu on edennyt. Nykyinen sääntely on kehittynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Parissa vuodessa kunnallisten yhtiöiden toimintaympäristö muuttuu merkittävästi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo.

Hankintalain tarkoituksena on olla Suomen lainsäädäntöön sovellettu toteutus EU:n hankintadirektiivistä. Lakiehdotuksessa on kuitenkin lähdetty rajoittamaan sidosyksikköjen oikeutta myydä palveluja muille kuin omistajataholle tiukemmin kuin muualla Euroopassa, ilman että linjauksen vaikutuksia olisi mitenkään arvioitu.

Kuntaliiton käsityksen mukaan sidosyksikön toiminnan näin merkittävällä rajaamisella olisi vaikutusta moneen eri toimialaan, erityisesti kunnalliseen jätehuoltoon sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, esimerkiksi laboratoriopalveluihin ja työterveyshuoltoon. Lisäksi rajoittamisella olisi vaikutusta myös kunnallisten tukipalveluyhtiöiden, kuten tieto- ja taloushallinnon, kunnossapidon, ruokahuollon sekä puhtaus- ja tekstiilipalveluiden toimintaan.

– Kyse ei ole vain kunnallisten yhtiöiden toiminnasta. Sääntelyllä on merkitystä myös tuleville maakunnille ja valtion toimijoille. Merkittävillä rajauksilla saattaa olla huomattavasti heikentävä vaikutus palveluiden saatavuuteen eri puolella Suomea, varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

Sidosyksiköt edistävät kilpailua – eivät rajoita sitä

Jos kuntien omistamien yhtiöiden mahdollisuuksia myydä palveluja rajataan merkittävästi, johtaa se siihen, että kuntalaiset, yritykset ja yhdistykset voivat monilla alueilla Suomessa jäädä kokonaan ilman tiettyjä palveluja. Ilman sidosyksikkötoimijoita kyseisiä palveluja ei olisi alueellisesti saatavilla tai alueella olisi vain yksi kaupallinen toimija ilman kilpailua, toisin sanoen käytännössä yksityinen monopoli.

– Sidosyksiköt saattavat näin jopa edistää paikallista kilpailua, eivät rajoittaa sitä. Kuntalaki varmistaa jo nyt sen, että hinnoittelun tulee olla markkinaperusteista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto puolestaan valvoo sidosyksikön toimintaa markkinoilla ja voi tarvittaessa puuttua siihen. Sääntely on siis tältä osin jo kunnossa, sanoo Koskinen.

Esityksessä poiketaan hankintalain valmisteluryhmän mietinnön linjauksesta sekä lausuntokierroksen lausunnoista. Annetussa hallituksen esityksessä ehdotetut prosentuaaliset ja euromääräiset rajat ovat huomattavasti tiukemmat ja poikkeavat merkittävästi myös eurooppalaisesta linjasta. Pääsääntöisesti muut Euroopan maat ovat ottaneet käyttöönsä direktiivin sanamuodon mukaisen sääntelyn.

– Missään ei ole perusteltu sitä, miksi Suomen linja poikkeaa muista Euroopan maista näin merkittävästi. Nyt ehdotettu sääntely ei ole eri osapuolten ja sidosryhmien yhteisesti esittämä lopputulos, toisin kuin hankintalain valmisteluryhmän mietinnössä oleva esitys. Jos ehdotettu sääntely menee läpi, aiheutuu siitä suuria ongelmia käytännön toimijoille. Organisaatiot joutuvat mukauttamaan toimintansa merkittävällä tavalla säilyttääkseen sidosyksikköasemansa, sanoo johtava lakimies Katariina Huikko.

Lisätietoja
Jari Koskinen, toimitusjohtaja, p. 044 976 4225
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458
Katariina Huikko, johtava lakimies, p. 050 566 4327

Tagit