Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää toimivaa laatujärjestelmää

(Kuntaliitto tiedottaa 6.4.2016) Jotta valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, Suomi tarvitsee laatujärjestelmän, jossa asiakas voi vertailla eri palveluntarjoajien tuloksia.

– Yksi valinnanvapauden tärkeimmistä kysymyksistä on se, miten voimme mitata laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valitettavasti tarkoitukseen sopivaa laatujärjestelmää ei Suomessa tällä hetkellä ole, Kuntaliiton ruotsinkielisten ja kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Kristina Wikberg totesi keskiviikkona Vaasassa.

Ruotsissa Kuntaliiton sisarjärjestö Sveriges Kommuner och Landsting on useamman vuoden ajan kehittänyt vertailevaa avointa laatujärjestelmää yhdessä kuntien kanssa.

– Näkemykseni mukaan myös Suomen kunnat voisivat tehdä samoin. Toimiva laatujärjestelmä hyödyttää kaikkia osapuolia: veronmaksajia, kuntia, maakuntia ja valtiota.

Wikberg nosti esiin toisenkin tärkeän näkökohdan valinnanvapausjärjestelmässä, eli palveluntarjoajien tiedonantovelvollisuuden. Tulevaisuudessa kaikkien palveluntarjoajien on avoimesti tiedotettava hoitotuloksistaan. Tässä on kyseessä täysin uusi kulttuuri palveluntarjoajille, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, Wikberg painotti.

– Asiakkaille suunnatun informaation ei pidä olla hyvin muotoiltua mainostekstiä, vaan sen tulee sisältää tietoa henkilöstön osaamisesta, hoitotuloksista, hinnoittelusta ja hoitoyrityksen taloudellisesta tuloksesta.

– Parhaassa tapauksessa tiedonantovelvollisuus voi pääkaupunkiseudulla johtaa parempaan palvelutasoon myös ruotsin kielellä ja muillakin kielillä, Wikberg sanoi.

Tiedottavatko palveluntarjoajat myös kielteisistä asioista, Wikberg kysyi.

– Miten avoimesti hoitoyhtiöt tiedottavat hoitovirheistä? Tiedotetaanko verosuunnittelusta tai Cayman-saarten veroparatiiseihin viedyistä liikevoitoista mitään?

Hyvinvointialan voitoista on käyty kiivasta keskustelua Ruotsissa, missä suuret monikansalliset sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöt vievät voitot ulkomaille – aivan kuten Suomessakin. EU yrittää ratkaista ongelman tuoreella EU-direktiivillä, joka sisältää rajoituksia korkovähennysoikeuteen. Komissio on arvioinut, että EU-maat menettävät veronkierron vuoksi vuosittain noin 1 000 miljardia euroa.

Wikberg ennusti, että valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitsee radikaalia myönteistä muutosta Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Professori Mats Brommelsin johtama selvitysryhmä esitti aiemmin keväällä neljä eri mallia valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ryhmä jättää lopullisen ehdotuksensa toukokuussa. 

– Julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto asetetaan samalle viivalle, ja potilas eli asiakas ratkaisee valinnallaan, mitkä palveluntarjoajat voittavat ja mitkä kaatuvat. Asiakas maksaa aina saman hinnan hoidostaan riippumatta siitä, valitseeko hän julkisella, yksityisellä vai kolmannella sektorilla toimivan palveluntarjoajan.

Lisätietoja:

Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat, Kuntaliitto, puh. 050 378 0466

Tagit