10 000 kuntatyöntekijän kysely: Kuntien työntekijät kokevat työn imua muutospyörteissäkin

(Kuntaliitto tiedottaa 16.12.2016) Työterveyslaitoksen 34 kunnan henkilöstölle (vastaajia 10 920) suuntaaman kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes oli kohdannut työssään viimeisen puolen vuoden aikana rakenteellisia muutoksia ja joka viidennen työn sisältö oli muuttunut. Silti 73 prosenttia vastanneista koki työn imua useita kertoja viikossa ja 79 prosenttia sanoi olevansa ylpeä työpaikastaan.

Naiset ja vanhemmat työntekijät kokivat miehiä ja nuoria työntekijöitä enemmän työn imua. Suurissa kunnissa työn imua koettiin jonkin verran vähemmän kuin pienissä, mutta niissäkin työn imun keskimääräinen taso oli hyvä.

Nuorempi ikä ja korkeampi koulutustaso olivat vastaavasti yhteydessä työssä uupumiseen. Työuupumusoireita kuten kroonista väsymystä ja kyynistyneisyyttä ilmoitti kokeneensa vähintään viikoittain joka neljäs ja työssä tylsistymistä joka kuudes vastanneista kuntatyöntekijöistä.

– Voi olla, että muutoksiin liittyvä epävarmuus kuormittaa erityisesti nuorempia, työurallaan varhaisemmassa vaiheessa olevia ja ruuhkavuosia eläviä työntekijöitä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta toteaa.

Työn imu ja ylpeys ammatista luonnehtii kuntatyöntekijöitä

Kyselyn perusteella kuntahenkilöstöllä on runsaasti osaamista, ylpeyttä ammatistaan ja työn voimavaroja, jotka kannattelevat työhyvinvointia muutostenkin keskellä.

Työn imun kokemus oli selvästi työuupumusta ja työssä tylsistymistä yleisempää.

Kolme neljästä (74 %) kuntatyöntekijästä arvioi saavuttavansa työnsä tavoitteet. Peräti 92 prosenttia vastanneista piti työpaikkansa tavoitteita tärkeinä.

– Voimaannuttavilla henkilöstökäytännöillä ja ihmislähtöisellä, palvelevalla esimiestoiminnalla voidaan vaalia ja vahvistaa työn imua, työpaikkaan sitoutumista ja hyvää työssä suoriutumista myös muutosten keskellä. Voimaannuttavilla henkilöstökäytännöillä tarkoitetaan yksilöä osallistavaa henkilöstöjohtamista, joka lisää tämän kokemuksia omista toimintamahdollisuuksistaan. Erityisesti kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa oman työn tekemiseen ja työssä kehittymiseen oli selvässä yhteydessä kaikkiin myönteisiin seurauksiin työssä, Jari Hakanen sanoo.

Tietoa tutkimushankkeesta

ARTTU2-ohjelman osaprojekti ”Henkilöstö strategisena resurssina” tuottaa tietoa ja toimintamalleja kunnille kestävän uudistumisen toteuttamiseen, henkilöstövoimavarojen ja muutoksen johtamiseen sekä työnteon tapojen muutokseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen. Osaprojektin toteuttavat Työterveyslaitoksen ”Uudistun, innostun, onnistun!” ja Vaasan yliopiston ”Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella” hankkeet yhdessä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet ARTTU2-ohjelma, Keva ja Työsuojelurahasto.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, p. 040 5625433
Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat, p. 050 338 0472
ARTTU2-ohjelmasta Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.
 
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
 
ARTTU2-tutkimuskunnat:
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.
 
Tutkimusohjelman verkkosivut:
www.kunnat.net/arttu