Kuntajohtajakysely:

Työn vaativuus lisääntyy tulevina vuosina – johtajasopimus ohjaa kunnan johtamista

(Kuntaliitto tiedottaa 2.5.2017) Kuntajohtajat arvioivat heidän työnsä vaativuuden lisääntyvän monilla osa-alueilla seuraavien vuosien aikana, selviää kuntajohtajille tehdystä tuoreesta kyselystä.

Noin 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuutta lisäävät erityisesti tulevaisuuden kunnan rakentaminen ja siihen liittyvä strateginen johtaminen, kunnan elinvoiman edistäminen sekä konsernijohtaminen. Lisäksi yli 60 prosenttia vastaajista arvioi, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, sopimus- ja muutosjohtaminen sekä edunvalvonta ja verkostotyö vaativat lisää voimavaroja tulevaisuudessa.

Yli puolet vastaajista arvioi, että kuntajohtajien palkkauksen perusteena pitäisi olla käytössä yhteiset kriteerit työn vaativuuden arviointiin.

Kuntajohtajatyön arvostus ja kehittäminen -kyselyselvitys tehtiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Suomen kuntajohtajat ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi keväällä 2017 yhteensä 185 kuntajohtajaa Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Kyselyn vastausprosentti oli 59,5 %.  Kuntajohtajien näkemyksiä työnsä arvostamisesta ja kuntajohtajien urakehitysnäkemyksiä käsittelevä kyselyn toinen osa julkaistaan toukokuun puolivälissä.

Yhä useammalla kunnalla käytössä johtajasopimus

Yhä useamman kunnan johtamista ohjaa kuntajohtajan johtajasopimus, joka kirjaa johtamistyölle puitteet ja pelisäännöt. Vastausten perusteella jo noin neljällä viidestä kuntajohtajalla on voimassa oleva sopimus, joista suurin osa on tehty 2010-luvulla. Kuntalain mukaan kaikilla kuntajohtajilla tulee olla johtajasopimus tehtynä uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017.

– Usealla kuntajohtajalla sopimus on edelleen valmistelussa ja tavoitteena on saada sopimus hyväksytyksi ennen valtuustokauden vaihtumista. Kuntaliitto on julkaissut oman suosituksensa ja ohjeistuksen johtajasopimuksen laadintaprosessista ja sisällöstä vuonna 2016, kertoo kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.

Vuosittaisten tavoitteiden julkistaminen lisäisi avoimuutta

Lähes kaikissa johtajasopimuksissa (97 %) on sovittu kuntajohtajan ja kunnan johtamistyötä tukevista ja arvioivista kehitys- ja tavoitekeskusteluista. Kehityskeskustelut käydään yleisesti kuntajohtajan ja johtavien luottamushenkilöiden kesken. 76 prosentissa kehityskeskusteluista määritellään yhdessä vuosittaiset arviointikriteerit, joilla kuntajohtajan johtamistyötä arvioidaan.

Vain joka kolmas kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo, että heidän johtamissopimukseen olisi tehty julkinen liite, johon on kirjattuna yhdessä sovitut vuosittaiset tavoitteet.

–  Kuntaliiton johtamissopimusoppaassa suositellaan julkisen liitteen käyttämistä, sillä julkistamalla tavoitteet luottamushenkilöiden olisi helpompi seurata ja arvioida kuntajohtajan työssä onnistumista, Majava toteaa.

Erokorvauksista sovittu erityisehtoja enemmän

Kuntajohtajien johtamissopimuksissa on usein sovittu erokorvauksesta (86%). Kyselyyn vastanneiden kuntajohtajien erokorvauksen määrä vaihtelee kolmen kuukauden palkasta 24 kuukauden palkkaan, keskiarvon ollessa 9,4 kuukauden palkka. Erokorvaukseen kuntajohtajat ovat yleisimmin oikeutettu tilanteessa, jossa kuntajohtaja ei nauti valtuuston luottamusta ja osapuolet yhdessä sopivat kuntajohtajan vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta. Erotilanteeseen liittyvistä erityisehdoista, esimerkiksi siirryttäessä toisen työnantajan palvelukseen, on sovittu johtajasopimuksissa harvoin (6 %).

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto, p. 050 325 2306, jarkko.majava@kuntaliitto.fi
Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, KT Kuntatyönantajat, p. 050 502 0300, mika.juutinen@kt.fi
Suomen kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Heidi Rämö, Lempäälän kunta,
p. 03 565 51 070, heidi.ramo@lempaala.fi

Lisätietoa johtajasopimuksesta: Kuntajohtajan johtajasopimus – puitteet ja pelisäännöt johtamistyölle

(15.5. liitteestä korjattu kuntakoko, sivu 4)

Tagit