Kyselytulos kunnista: Henkilöstön saatavuus vanhustenhuollon suurin ongelma

(Kuntaliitto tiedottaa 26.3.2019) Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta.

Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.

Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus)

Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden.  Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa.

Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)

Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia.

Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus)

Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi.

Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon.  

Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula.

Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus)

Tietoa kyselystä

Kuntaliitto teki helmikuussa 2019 kyselyn kunnille ikäihmisten palveluista. Kohdejoukkona olivat kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat, ikääntyneiden palvelujen johtajat sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaavat johtajat. Sähköinen kysely lähetettiin kuntien ja yhteistyöalueiden kirjaamoihin.

Kyselyyn saatiin yhteensä 215 vastausta, joista 180 kunnista ja 35 kuntayhtymästä. Vastauksia saatiin kaikista kuntakokoluokista. Yleisimmin vastaajana olivat ikääntyneiden palveluista vastaava johtaja, sote-johtaja tai kuntajohtaja.

Lisätietoja:

Ikääntyneiden palvelujen erityisasiantuntija Mari Patronen, p. 040 801 6008

Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, p. 050 596 9866

Tagit