Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua

Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan 30 prosenttia kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista on joutunut häirinnän tai uhkailun kohteeksi kuluvan valtuustokauden aikana. Tutkimukseen vastasi 1 705 henkilöä yli 90 prosentista Manner-Suomen kunnista.

"Tulokset kertovat karulla tavalla, että häirintä on yhä arkipäivää monille kuntapäättäjille. Häirintä kohdistuu erityisesti niihin, jotka toimivat kunnallisessa päätöksenteossa näkyvissä asemissa", sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Häirinnän yleisyys on pysynyt suunnilleen samalla tasolla viime vuosien aikana. Vuonna 2020 häirintää koki 31 prosenttia ja vuonna 2015 noin 29 prosenttia vastaajista.

Puoluetaustan mukaan tarkasteltuna eniten häirintää kokevat vihreiden (40 %) sekä valitsijayhdistysten ja pienpuolueiden (37 %) edustajat. Vähiten häirintää raportoivat kristillisdemokraatit (10 %).

Johtavat viranhaltijat ja kokeneet luottamushenkilöt erityisen alttiita

Johtavat viranhaltijat raportoivat häirintää enemmän (32 %) kuin luottamushenkilöt (29 %). Myös luottamustehtävien lukumäärä vaikuttaa: niistä, jotka toimivat viidessä tehtävässä yhtä aikaa, jopa 36 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää.

"Kun vastuuta ja näkyvyyttä on enemmän, kasvaa myös riski joutua epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Tämä asettaa koville ne, jotka ovat valmiita panostamaan kunnalliseen päätöksentekoon täysillä", Pekola-Sjöblom toteaa.

Näkyvistä tehtävistä kunnanhallituksen puheenjohtajistossa toimivista 38 prosenttia ja valtuuston puheenjohtajistossa toimivista 37 prosenttia on kohdannut häirintää.

Naiset kokevat häirintää enemmän kuin miehet

Tutkimus osoittaa selkeän eron sukupuolten välillä: naiset raportoivat häirintää selvästi useammin kuin miehet. Sukupuolten välinen ero korostuu etenkin vasemmistoliiton, kokoomuksen ja keskustan edustajien joukossa.

"Kunnanvaltuustoissa ja lautakunnissa toimii suuri joukko naisia, jotka tekevät tärkeää työtä. Naisten määrä valtuutettuina on nyt itse asiassa historiallisen korkea. On tärkeää pitää huolta, että naisten kokema häirintä lähtee laskusuuntaan ja sitä kautta varmistetaan naisten kiinnostus kunnallisiin luottamustehtäviin jatkossakin", sanoo Pekola-Sjöblom.

Asiaton palaute mediassa yleisin häirinnän muoto

Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020.

Maalittaminen oli ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa, mutta nousi heti esiin merkittävänä ilmiönä. Häirintää ilmenee myös esimerkiksi painostamisena, valheiden levittämisenä, kiusaamisena ja perättöminä ilmiantoina.

Päätöksenteon vastustaminen yleisin syy häirintään

Peräti 60 prosenttia vastaajista arvioi, että häirinnän syynä oli päätösten vastustaminen. Kolmasosa mainitsi henkilökohtaiset tai ihmissuhteisiin liittyvät syyt, ja joka kymmenes ei osannut sanoa syytä lainkaan.

Avovastauksissa kuntapäättäjät kuvasivat häirinnän taustoja monipuolisemmin. Syiksi mainittiin muun muassa häiritsijän henkilökohtaiset tai terveydelliset ongelmat, kuntalaisten erilaiset käsitykset päätöksistä, misinformaatio, kiusanteko ja kateus. Häirintä kohdistui joissain tapauksissa sukupuolen, iän, poliittisen taustan tai arvojen perusteella. Esille nousivat myös elinkeinoelämän tyytymättömyys, valtapeli, vihamielisyys esimerkiksi ympäristöarvoja kohtaan sekä yksittäiset tapaukset, joissa motiivina oli rasismi tai halu leimata päättäjä kuvitteelliseksi viholliseksi.

"Kunnallispolitiikka on täynnä vaikeita ratkaisuja, mutta keskustelun pitäisi pysyä asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Päättäjät ansaitsevat rauhan tehdä työtään kuntalaisten hyväksi", painottaa Pekola-Sjöblom. 

"On tärkeätä muistaa, että häirintä ja uhkailu on uhka myös kuntademokratialle."

Suomi Pohjoismaiden keskikastia

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen kuntapäättäjien kokema häirintä on samalla tasolla kuin Ruotsissa (noin 29 %), mutta vähäisempää kuin Norjassa (40 %) ja Tanskassa (50 %). Kuten Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset päättäjät kokevat enemmän häirintää kuin muut. 

"Luottamushenkilöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu on jatkuvan seurannan ja huolen aihe kaikissa Pohjoismaissa", toteaa Pekola-Sjöblom.

Myös myönteistä kehitystä: päätöksentekoilmapiiri parantunut

Vaikka häirintä ja uhkailu varjostavat joidenkin päättäjien arkea, Kuntapäättäjätutkimus 2024 tuo esiin myös valoisampia signaaleja. Kuntapäättäjien mukaan kunnallinen päätöksenteko- ja keskusteluilmapiiri on parantunut aiemmista vuosista. Päättäjät tunnistavat vuorovaikutuksen laadun ja yhteistyön merkityksen kunnan toimintaedellytyksille.

"Kuntien päätöksentekokulttuurissa on selviä myönteisiä kehityssuuntia. Tämä antaa hyvää pohjaa myös häirintään ja uhkailuun puuttumiselle – turvallinen, rakentava ilmapiiri on kaikkien etu", sanoo Pekola-Sjöblom.

Myös Kuntaliitto tarjoaa tukea hyvän päätöksentekokulttuurin ja ilmapiirin rakentamiseen uusille valtuutetuille.

Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa

Vastaajia: 1 705 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa
Kattavuus: yli 90 % Manner-Suomen kunnista
Kohderyhmä: kunnanvaltuutetut ja johtavat viranhaltijat
Tutkimus mahdollistaa vertailut puolueittain, kunnittain ja päättäjäryhmittäin
www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2024