Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava

Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.  

Eniten maahanmuutosta hyötyvät seutukaupungit, joissa vieraskielisten määrä on jo aiemmin ollut merkittävä tai jotka sijaitsevat lähellä suuria kaupunkeja. Suurinta muuttovoitto on Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupungeissa sekä vastaanottokeskuskunnissa. Toisaalta vastaanottokeskuskunnissa maahanmuuton vaikutus väestökehitykseen on vähäistä, koska maan sisällä muuttavien osuus on erittäin korkea.   

Tarkastelussa oli mukana 57 seutukaupunkia. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan.  

Vieraskieliset muuttavat pois seutukaupungeista todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat 

Noin puolet seutukaupungeista menettää vähintään kolmanneksen ulkomailta saaduista muuttovoitoista maan sisäisessä muuttoliikkeessä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvan vieraskielisten muuton vuoksi. Seutukaupungeissa asuvilla vieraskielisillä on noin kuusinkertainen alttius muuttaa pääkaupunkiseudulle kotimaisiin kieliryhmiin verrattuna. Vieraskielisten muuttoalttius pois seutukaupungeista on jopa 74 % korkeampi kuin kotimaisilla kieliryhmillä, vaikka ikärakenteen vaikutus on poistettu. 

Yli puolet kaikista Suomen sisällä tapahtuvista vieraskielisten muutoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti seutukaupunkeihin muuttaa vain 7 % maan sisällä muuttavista vieraskielisistä. Tämä kertoo seutukaupunkien vähäisestä vetovoimasta Suomessa asuvien vieraskielisten keskuudessa. Seutukaupungit ovat vähemmän houkuttelevia vieraskielisille kaikissa ikäryhmissä. 

- Vaikka maahanmuutto edistää seutukaupunkien väestökehitystä, sen hyödyt jäävät pieniksi seutukaupunkien heikon maan sisäisen veto- ja pitovoiman vuoksi, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Maija Niskavirta. 

Työllistysmahdollisuudet näkyvät kaupunkien pitovoimassa 

Seutukaupungit houkuttelevat erityisesti suorittavan työn tekijöitä. Vastaavasti asiantuntijoita muuttaa seutukaupunkeihin vain vähän ja lähes puolet heistä muuttaa myöhemmin pois. Vuosien 2010–2023 aikana merkittävimmät ammattialat ulkomailta muuttaneilla työntekijöillä olivat maatalous, prosessi- ja kuljetus, palvelut ja myynti sekä rakennus.  

-Kaupunkien pitovoima riippuu vahvasti kaupunkien työllistymismahdollisuuksista, mikä korostuu etenkin vieraskielisten kohdalla, Niskavirta jatkaa. 

Tarkasteltaessa maan sisäistä muuttoliikettä vieraskielisten osalta suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat Lohja ja Paimio saivat merkittäviä muuttovoittoja. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa saivat myös Ikaalinen, Loimaa, Parainen ja Uusikaupunki. 

Tutustu selvitykseen tästä