Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa-tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista.

Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Jotta kuntapalvelut voidaan turvata jatkossakin julkisen talouden heikosta tilanteesta huolimatta, tulee kuntienkin parantaa tuottavuuttaan eli rajallisilla resursseilla on kyettävä tuottamaan enemmän tai vähintään sama palvelutaso aiempaa vaikuttavammin. 

- Vaikka aihe on ajankohtainen ja tärkeä, kuntien tuottavuusmittauksessa ei ole tapahtunut mitään pitkään aikaan, sanoo kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. 

- Myös ETLA nostaa tutkimusraportissaan esille, että kuntien tuottavuuden mittaamisen institutionaalinen perusta on heikentynyt ja esimerkiksi valtion tuottavuustilastointi on lopetettu ja kuntien vertaileva tuottavuustilastointi keskeytetty jo 10 vuotta sitten. 

ETLAn tutkimuksen mukaan kuntapalveluissa tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa, koska palveluilla ei ole markkinahintaa ja tuotokset ovat monimuotoisia. Tämän vuoksi tuottavuusmittarien laadinta kuntapalveluissa on selvästi vaikeampaa kuin yksityisellä sektorilla. 

Lisäksi kuntapalveluiden tuottavuusmittauksen tulisi suuntautua voimakkaammin vaikuttavuusmittaukseen, jossa hyödynnetään systemaattisesti esimerkiksi pidemmän aikavälin oppimistuloksia, jatko-opintoihin sijoittumista tai työmarkkinasijoittumista. 

Mittariston tulee huomioida sekä kunnan tehtävien laajuus että palvelujen laatu

Kansainväliset katsaukset ja suomalaiset oppaat tarjoavat selkeän viitekehyksen tuloksellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden jäsentämiselle. Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus olisi mahdollista rakentaa konkreettisista palveluista käsin, ja mittarit voivat tukea kuntien omaa kehittämis- ja johtamistyötä.

Tutkimusryhmä ETLAsta huomauttaa, että koska suomalainen hallinto on monitasoinen, myös mittausjärjestelmän tulisi olla sellainen.  Laajojen jo olemassa olevien aineistojen sisältämä tieto voisi oikein koottuna ja käsiteltynä auttaa kiertämään mittaamiseen liittyviä ongelmia ja mahdollistaa tuottavuusindikaattorien kehittämisen.

Monien kuntien tuottavuustyö keskittyy tällä hetkellä pelkkään palvelujen volyymin ja kustannusten kehityksen seurantaan. Vaarana onkin, että pyrkimykset tuottavuuden kehittämiseen pelkistyvät käytännössä kustannusten leikkaamiseksi. Tuottavuustyö ilman laatu- ja vaikuttavuustietoa sekä prosessien ja palvelusisältöjen kehittämistä on lyhytnäköistä ja heikentää pidemmän aikavälin kasvua. ETLA:n tutkijat ehdottavat uusia välineitä julkisen alan tuottavuuden mittaamiseksi. Kuntapalveluiden tuottavuuden mittaaminen tulisi aloittaa ydinpalveluista, joissa tuottavuuden parantamisella on suurin merkitys. 

Mittausjärjestelmiä ei voida kuitenkaan rakentaa kerralla eikä ylhäältä johdettuna kokonaisarkkitehtuurina. Monimutkaisten tehtävien, kuten esimerkiksi perusopetuksen, mittaristo tulee rakentaa käytännön tasolta vaiheittain ja yhteiskehittämisenä. Niistä organisaatioista, jotka todella tuottavat kuntapalveluita. Tämä tarkoittaa opettajien, rehtorien, kuntien asiantuntijoiden sekä eri alojen tutkijoiden osallistumista mittareiden suunnitteluun. Kuntapalveluiden tuottavuuden mittausjärjestelmään tulisi sisällyttää myös laadullisia elementtejä, kuten tietoa asiakaskokemuksesta ja palvelujen saavutettavuudesta.

Tuottavuuden parantaminen edellyttää kansallista koordinaatiota sekä investointeja toimintatapojen uudistamiseen sekä johtamiseen

Suomen kunnat eivät voi kuitenkaan rakentaa yksin tuottavuusmittareita. Yleisellä tasolla valtion tulee määritellä tuottavuustiedon rakenteet, periaatteet ja vähimmäisstandardit. Tutkijat nostavat myös tärkeäksi kansallisen koordinaation kuntapalveluiden tuottavuuden kehittämisessä. Valtion ei tule kuitenkaan määritellä tuottavuustiedolle yksityiskohtaisia mittareita, vaan tuottavuusmittaamisen tulee lähteä organisaatioiden omista tarpeista ja mittaamisen tulee pysyä lähellä käytäntöä. 

 Tuottavuuden tarkastelussa olennaista on, miten palveluiden sisältö määritellään, millaisia vaikutuksia palveluilla tavoitellaan ja millä tavoin palvelut tuotetaan. Tutkijat esittävät tuottavuuden johtamiseen kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa yhdistyvät tulosohjaus, oppiminen ja arvopohjainen johtaminen. Tuottavuuden parantaminen vaatii merkittäviä investointeja sekä johtamiseen, analytiikkaan, toimintatapojen uudistamiseen, että henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

-Kuntaliitto haluaa olla etulinjassa kehittämässä kuntapalveluiden tuottavuutta ja kuntapalveluiden optimaalista järjestämistä. Tämä ETLA:lta tilattu raportti on yksi osa laajempaa ohjelmatyötämme kuntapalveluiden tuottavuuden ja sen oikeanlaisen mittaamisen kehittämiseksi. Valmistaudumme samalla siihen, että tuottavuuden parantaminen on mukana myös seuraavassa hallitusohjelmassa, tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Toimintalähtöinen tuottavuus kunnissa | Tutustu ETLA:n tutkimukseen julkaisupankissamme

Lisätiedot:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. 09 771 2700   
kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. +358 50 575 9090

Kuntaliitto on tänään julkaissut myös Älykäs kuntatuottavuus -ohjelman (2026-2028), jonka yhtenä osa-alueena on tuottavuuden mittaaminen. Tutustu verkkosivuihimme täällä