Tietoa kehyskuntaverkostosta

Kehyskuntaverkosto on 44 kehyskunnan muodostama  yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on luoda kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla.  Se on jäsentensä ennakoiva edunvalvoja tavoitteenaan tarkentaa ja nostaa  kehyskuntien roolia ja merkitystä seudullisella ja kansallisella tasolla. 

Verkoston jäsenet

Kehyskuntaverkostossa ovat mukana 

• Helsingin seudun kehyskunnat eli ns. Kuuma-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
• Hämeenlinnan kehyskunta Janakkala 
• Joensuun kehyskunnat Liperi ja Kontiolahti 
• Jyväskylän kehyskunnat Laukaa ja Muurame 
• Kajaanin kehyskunta Sotkamo 
• Kuopion kehyskunnat Leppävirta ja Siilinjärvi 
• Lahden kehyskunnat Asikkala, Heinola, Hollola ja Orimattila 
• Oulun kehyskunnat Ii, Kempele, Liminka, Muhos ja Tyrnävä 
• Porin kehyskunta Ulvila 
• Seinäjoen kehyskunta Ilmajoki 
• Tampereen kehyskunnat Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi 
• Turun kehyskunnat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko 
• Eura

Kuntaliitolle ja valtiolle parempi näkemys kehyskuntien arjesta

Verkosto välittää ajantasaista tietoa kehyskuntien tarpeista ja näkemyksistä Kuntaliitolle, ministeriöille ja muille valtion viranomaisille, poliittisille puolueille, tiedotusvälineille ja kansalaisille

Tiedonvälitys ja vaikuttaminen tapahtuvat päättäjätapaamisina ja kannanottoina. Edunvalvonta keskittyy verkostonkuntien kannalta keskeiseen lainsäädäntöön ja politiikkaohjelmiin.

Verkoston toimintaperiaatteita

Verkosto kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa. Tapaamisten aiheet nousevat verkoston omista tarpeista, ja toiminta perustuu kuntien omaan aktiivisuuteen. Jäsenet rahoittavat toiminnan; Kuntaliitto koordinoi ja tarjoaa alustan toiminnalle.

Verkoston jäsenet

Verkoston jäseniä ovat verkostoon kuuluvien kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Myös hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat voivat osallistua verkoston tapaamisiin. 

Verkoston puheenjohtajana toimii Mika Ilvesmäki, Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana Anne Karjalainen, Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. 

Verkoston työvaliokunnan puheenjohtaja on Jari Tuononen, Kontiolahden kunnanjohtaja. 

Verkoston koordinaattori on erityisasiantuntia Jaana Halonen, Kuntaliitto.

Lue lisää verkoston puheenjohtajistosta:
Ajatuksia ja eväitä lähivuosien verkostotyöskentelyyn: Kehyskuntaverkoston uusi puheenjohtajisto esittäytyy (uutinen 15.12.2021)

Millainen on kehyskunta?

Yhteinen edunvalvonta onnistuu parhaiten, kun verkostossa mukana olevat kunnat ovat riittävän samankaltaisia. Kehyskunnat ovat tunnistaneet verkostonsa jäsenten yhteisiksi piirteiksi seuraavia:  

1. Kehyskunta on ison keskuksen naapurikunta.
2. Kehyskunta on kiinteä toiminnallinen ja rakenteellinen osa omaa kaupunkiseutuaan.
3. Kehyskunnalla on vahva intressi koko kaupunkiseudun kehittämiseen.
4. Kehyskunnalla on yhteiset edunvalvontatavoitteet kehyskuntaverkostoon kuuluvien muiden kuntien kanssa.
5. Kehyskunta on vetovoimainen ja aktiivinen toimija omalla kaupunkiseudullaan.

Kehyskuntaverkoston esittelyvideo 

Uudet kestävät kunnat -video: Kehyskuntien visio