Väkivaltaa vastaan -hanke

Viime vuosina Suomessa on herätty rikollisuuden luonteen muuttumiseen entistä väkivaltaisempaan suuntaan, erityisesti nuorten parissa. Tilastokeskuksen mukaan alle 15-vuotiaiden ryöstörikoksista epäiltyjen määrä kasvoi vuonna 2022 peräti 136 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Katujengit ja nuorten ryöstöt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun ja mediaan. Myös ideologiset ääriliikkeet ovat aktivoituneet ja niiden näkyvyys kasvanut. 

Radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden kehityskulkuihin on äärimmäisen tärkeää reagoida juuri nyt, kun niihin voidaan vielä tehokkaasti vaikuttaa.  

Näiden ongelmien ennaltaehkäisemisestä on tutkittua tietoa, linjauksia ja koordinaatiotyötä. Ne ovat kuitenkin jääneet irrallisiksi konkreettisesta käytännön työstä. Ennaltaehkäisyn kentällä toimii useita toimijoita omine projekteineen ja toimenpiteineen ilman selkeää yhteistyörakennetta, joka huomioisi myös arkipäiväisen operatiivisen tason. 

Kuntaliiton Väkivaltaa vastaan -hanke vastaa yhteistyörakenteiden, ilmiöiden tietoisuuden lisäämisen sekä käytännön ennaltaehkäisevän työn kehittämistarpeeseen. Tarjoamme kunnille maksutonta koulutusta, neuvontaa ja sähköisen tietopankin. 

Hankkeen pohjan muodostavat: 

Avaa kaikki

Tavoitteet

Hanke tukee ja kehittää paikallista monialaista yhteistyötä. Hankkeessa tarjotaan toimivia malleja, materiaaleja ja käytänteitä nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi.  

Hanke laajentaa yhteistyörakenteita muiden toimijoiden kanssa alueille, joissa niitä ei vielä ole. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jonka puitteissa ajankohtainen tieto, parhaat käytännöt, tutkimustulokset, hankkeet sekä toimenpideohjelmiin liittyvät tapahtumat ja koulutukset leviävät tehokkaasti.  

Tavoitteena on saavuttaa alueellinen sekä paikallinen toimintamalli ja kansallinen yhteistyörakenne, joka toimii itsenäisesti. Lisäksi avataan kontaktit muihin Pohjoismaihin. 

Samalla hanke lisää yleistä tietoutta radikalisoitumisesta, väkivaltaisesta ekstremismistä sekä nuoriso- ja jengirikollisuudesta.

Termejä

Radikalisoituminen on prosessi, jonka kautta yksilöt voivat päätyä käyttämään väkivaltaa, uhkaamaan sillä, yllyttämään sillä tai oikeuttamaan sitä aatemaailmansa kautta. 

Terroristinen toiminta on luonteeltaan kumouksellista päämäärien tavoittelemista pelon, väkivallalla uhkaamisen ja sen käyttämisen kautta.  

Terroristiset rikokset on määritelty rikoslaissa: 

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on: 

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; 

2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin; 

3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai 

4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille. 

Väkivaltainen ekstremistinen toiminta muistuttaa luonteeltaan terrorismia, mutta siitä usein puuttuu vallankumouksellisuus ja selkeä tavoitteellisuus. Väkivaltainen ekstremismi on käytännön tekoja, jotka voivat kohdistua niin yksilöihin kuin omaisuuteenkin.  

Nuorisorikollisuus 

  • Ei varsinaista yhteneväistä määritelmää, yleisesti ajateltu tarkoittavan alle 21- vuotiaiden rikoskäyttäytymistä. Luonnehtiminen vaihtelee toimijasta riippuen. 
  • Yleisesti ottaen ihmiset tekevät eniten rikoksia täysi-ikäisyyden kynnyksellä. 
  • Rikollisuus kasaantuu: pieni osa nuorista tekee suurimman osan rikoksista. 

  • Pääosin ryöstö- ja vahingontekorikollisuutta. 

Katujengit 

  • Ei rikoslain mukaista määritelmää. 
  • Useasta yksilöstä muodostunut pysyvä ryhmä, joka tekee toistuvasti yhdessä rikoksia. Toiminnalla on oleellisia vaikutuksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. 
  • Ikä 18–30-vuotta, mukana joitain alaikäisiä.  
  • Tyypillisiin rikoksiin kuuluvat henkeen- ja terveyteen kohdistuvat sekä huumausainerikokset. Rikollisuus on vakavampaa kuin nuorisorikollisuudessa. 
  • Katujengeiksi tunnistetut ryhmät voivat erota toisistaan rikosten vakavuudella, rakenteella ja aktiivisuudella. 
  • Yhteinen identiteetti: yksi tai useampi johtohahmo ja/tai sisäryhmä 
  • Monipuolinen sosiaalisen median alustojen käyttö ja niiden kautta muiden kanssa kilpailu. 
  • Löyhät valtarakenteet: jäsenet ja johtohahmot voivat vaihtua ajallisesti hyvin joustavasti. 

Järjestäytynyt rikollisuus 

  • Rikoslaki: Vähintään kolmen henkilön suuruinen rakenteeltaan jäsentynyt ryhmittymä, jonka tavoitteena on tehdä rikoksia, joista on säädetty tuomittavaksi vähintään neljä vuotta vankeutta. Toimintaan voi liittyä lisäksi muita rikoksia.  
  • Verkostomainen rikollisuus, tunnukselliset rikollisryhmät, ulkomailta johdetut ryhmät ja rikollisuutta mahdollistavat ryhmät.  

Kuntaliiton koulutukset

Tarjoamme kunnille kahta maksutonta koulutuskokonaisuutta. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti kuntien sivistys- ja nuoristoimen henkilöstölle. Koulutusten vetäjänä toimii Väkivaltaa vastaan- hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi. Molemmat koulutuskokonaisuudet pidetään luentokokonaisuuksina joko etäyhteyden kautta tai lähitoteutuksena kunnan omissa tiloissa. Yhden luentokokonaisuuden kesto on 2 kertaa 60 minuuttia. 

Mikäli organisaatiossasi on kiinnostusta alla oleviin koulutuskokonaisuuksiin, olethan yhteydessä sähköpostilla tatu.keitaanniemi@kuntaliitto.fi.  

Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy 

Luentokokonaisuudessa käsitellään radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin määrittelyä, syntymekanismeja sekä ennaltaehkäisevää työtä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tehdään katsaus ääriliikkeiden toimintaan ja olemassaoloon Suomessa ja maailmalla. 

Ilmiötä ymmärtämässä: Katu- ja jengirikollisuus 

Luentokokonaisuudessa käsitellään, mitä termit nuorisorikollisuus, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus tarkoittavat Suomen kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetta Suomessa. 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä on ilmestynyt

Millaisia valmiuksia kuntatason toimijoilla on toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, minkä tasoista osaamista radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin kunnilla on käytössään ja miten johdettu toiminta jalkautuu käytännön työhön. 

Tutustu julkaisuun!

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!