Yleiskirje 2/2021, 28.1.2021, Katariina Huikko ja Jarkko Majava

Kansallinen julkisen hallinnon strategia ja kansallinen julkisten hankintojen strategia 

Syksyllä 2020 Suomi on saanut kaksi kansallista, kunnillekin suunnattua, strategiaa. Strategiat on valmisteltu yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. 

Julkisen hallinnon strategia 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti julkiselle hallinnolle on valmisteltu yhteinen strategia. Strategia laadittiin valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton johdolla ja se julkaistiin 1.12.2020. Julkisen hallinnon strategian tavoitteena on ohjata ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista 2020-luvulla. Strategian lupauksen mukaisesti julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Lisäksi strategiassa on määritelty yhteiset päämäärät hallinnon toiminnalle vuonna 2030 ja toimintalinjaukset hallinnon uudistamiselle. Strategia löytyy kokonaisuudessa osoitteesta julkisenhallinnonstrategia.fi

Julkisten hankintojen strategia 

Ensimmäinen yhteinen kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9.9.2020 ja se löytyy verkosta osoitteesta: Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020. Strategia on valmisteltu valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton yhteistyössä toteutettavassa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmassa. Strategia koostuu kahdeksasta tahtotilasta ja 25 niitä konkretisoivasta tavoitteesta. Strategialle on asetettu mittarit, joilla sen toteutumista seurataan. Strategian liitteenä on ensivaiheen toimeenpanon kuvaus, joka muodostuu ensimmäisistä konkreettisista toimenpiteistä. 

Kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään saattamaan tämä yleiskirje tiedoksi myös sellaisille niiden konserniin kuuluville tahoille, jotka toimivat hankintalain mukaisina hankintayksiköinä. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut kuntien omistamat osakeyhtiöt. 

Julkisen hallinnon strategia 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti asetettiin syksyllä 2019 hanke, jonka tavoite oli valmistella julkiselle hallinnolle ja palveluille yhteinen strategia. Strategia laadittiin valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton johdolla. Hankkeen johtoryhmässä oli lisäksi edustettuna ministeriöiden ja kuntien edustajia. 

Strategian valmistelu 

Julkisen hallinnon toimintaa ohjaavat monet kansalliset ja kansainväliset säädökset ja sitoumukset perustuslaista ja EU:n perustamiskirjoista hallintolakiin. Nämä luovat pohjan julkisen hallinnon pysyville arvoille ja tehtäville. Strategiatyössä tunnistettiin hallinnon tehtävät ja toimintatavat, joissa erityisesti tarvitaan muutosta ja uudistamista erotuksena jatkuvuutta ja vakautta erityisesti edellyttäviin tehtäviin ja toimintatapoihin.  

Julkisen hallinnon strategian laadintaprosessi oli osallistava. Hallinnon uudistamisen suunta ja keinot määriteltiin yhdessä eri hallinnonalojen, kuntien, kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Työpajoja ja yhteisiä työskentelytilaisuuksia järjestettiin prosessin aikana kymmeniä. Satoja vastauksia kerännyt otakantaa.fi-kysely auttoi tunnistamaan, millaisia merkityksiä julkiselle hallinnolle annetaan. 

Strategia julkaistiin 1.12.2020 ja se löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta julkisenhallinnonstrategia.fi.  Strategiaa toimeenpannaan julkisessa hallinnossa laaja-alaisesti 2020-luvun ajan. Vuosien 2021–2022 aikaista toimeenpanon käynnistystä varten valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto valmistelevat toimeenpano-ohjelmaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Jatkuvasti päivittyvä toimeenpano-ohjelma julkaistaan julkisenhallinnonstrategia.fi-sivustolla. 

Strategian sisältö 

Julkisen hallinnon strategia koostuu 2020-luvun julkisen hallinnon lupauksesta, yhteisistä päämääristä hallinnon toiminnalle vuonna 2030 sekä toimintalinjauksista hallinnon uudistamiselle.  

2020-luvun julkisen hallinnon lupaus yhteiskunnalle vastaa siihen, mitä varten julkinen hallinto on olemassa ja vahvistaa luottamusta sen toimintakykyyn. Lupauksemme on: julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. 

Strategia asettaa tavoitteen vuodelle 2030: julkinen hallinto rakentaa kestävää hyvinvointia murrosten keskellä. Tavoitetta tukevat julkisen hallinnon yhteiset päämäärät, jotka pohjautuvat suhteellisen pysyviin pohjoismaisiin arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

Päämäärät suuntaavat hallinnon uudistamista ja yhdessä tekemistä tulevalla vuosikymmenellä: 

  • Moninaisuuden huomioiminen vahvistaa yhdenvertaisuutta  

  • Ylisukupolvinen vastuunkanto varmistaa luonnon kantokyvyn  

  • Kyky kuvitella ohjaa muutosta  

  • Toiminta pohjautuu tietoon  

  • Luottamusta rakennetaan aktiivisesti 

  • Avoin hallinto toimii yhdessä  

Toimintalinjaukset kuvaavat, miten hallintoa uudistetaan käytännössä. Ne ovat tulkintoja siitä, mitä päämäärien tavoittelu tarkoittaa 2020-luvun julkisessa hallinnossa. Toimintalinjaukset ovat julkisen hallinnon johdon, kehittäjien ja henkilöstön työkalu ohjata toimintaa ja priorisointia. Niiden avulla rakennamme toimivaa ja muutoskyvykästä julkista hallintoa, joka uudistuu ajassa ja on houkutteleva työnantaja. 

  • Järjestämme palvelut ihmislähtöisesti ja monimuotoisesti.  

  • Laajennamme mahdollisuuksia vaikuttaa ja rohkaisemme ihmisiä osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon.  

  • Kannamme vastuumme ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.  

  • Teemme sujuvaa yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa.  

  • Toimimme yhtenäisesti ja yhdessä.  

  • Hyödynnämme ja tarjoamme tietoa ennakoivasti ja monipuolisesti.  

  • Toimimme ketterästi ja haastamme itseämme 

Avoimen hallinnon strategia 

Julkisen hallinnon strategian lisäksi joulukuussa 2020 julkaistiin Avoimen hallinnon strategia 2030. Myös tämä strategia koskee koko julkista sektoria. Avoimen hallinnon on näkökulma avoimen hallinnon strategiassa kuitenkin laajempi ja tarkempi kuin julkisen hallinnon strategiassa.  

Avoimen hallinnon strategian visiona on, että avoin hallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara, ja että avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.   

Avoimen hallinnon strategiassa on neljä painopistettä

  • Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa. 

  • Avoin hallinto edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. 

  • Johtaminen ja osaaminen varmistavat kaikkien mahdollisuuden  

  • Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti. 

Näillä painopisteillä on tavoitteena esimerkiksi tuoda dialogit (kuten erätaukodialogi) vahvemmin hallinnon toimintatavaksi ja vahvistaa vuorovaikutuksellista ammattitaitoa julkisella sektorilla. Tarkoituksena on myös suunnitelmallisesti ja ennakoivasti lisätä selkosuomen ja selkoruotsin käyttöä julkisen sektorin organisaatioissa. Suomi aktiivisena avoimen hallinnon edistäjänä kansainvälisesti tarkoittaa muun muassa sitä, että nostamme kuntien ja valtion toimesta kuntien hyviä avoimen hallinnon käytäntöjä kansainvälisesti näkyviksi.  

Avoimen hallinnon strategia löytyy verkosta ko. organisaation verkkosivuilta.

Julkisen hallinnon strategian merkitys kunnille ja kuntayhtymille 

Toimiva julkinen hallinto on keskeinen osa toimivaa yhteiskuntaa ja demokratiaa. Julkisen hallinnon strategia rakentaa suomalaisen hallinnon uudistamisen kehyksen, jotta suomalaisella yhteiskunnalla on valmiuksia kehittää vastauksia tämän vuosikymmenen isoihin periaatteellisiin kysymyksiin ja vahvistaa demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Ensimmäinen ja yhteinen julkisen hallinnon strategia korostaa koko julkisen hallinnon yhtenäisyyttä.  

Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät tutustuvat julkisen hallinnon strategiaan ja peilaavat sen tavoitteita omiin strategisiin tavoitteisiinsa. Kunnat ja kuntayhtymät voivat ottaa strategian linjauksia osaksi omaa strategista johtamista ja kuntastrategiaa.  

Julkisen hallinnon strategian toimeenpano koostuu kolmesta osasta

  1. Strategia suuntaa uudistamista tukemalla julkisen hallinnon toimijoiden omaa strategiatyötä ja hallinnon prosessien kehittämistä mm. viestinnän, verkostotoiminnan ja osaamisen kehittämisen avulla.  Vuoden 2021 aikana strategiasta ja sen toimeenpanosta viestitään eri kanavissa ja tilaisuuksissa. Strategian sisällöt tulevat olemaan esillä mm. Kuntaliiton 1.6 työnsä aloittaville kuntien valtuustoille suunnatuissa perehdytyksissä. Lisäksi järjestämme työpajoja ja webinaareja strategian toimeenpanosta.  

  1. Strategia tukee ja kytkee yhteen meneillään olevia ohjelmia, hankkeita ja muuta kehittämistyötä, jotka edesauttavat päämäärien ja linjausten toteutumista. 

  1. Strategiset hankkeet vauhdittavat uudistamista: Toimeenpanon tueksi etsitään ja valitaan rohkeita, ennakkoluulottomia ja laajan vaikuttavuuden hankkeita, jotka ovat koko julkisen hallinnon kattavia tai vähintään koko kuntakenttää tai koko valtionhallintoa koskevia kehittämiskokonaisuuksia ja jotka edistävät digitalisaatiota, julkisen talouden kestävyyttä ja/tai suomalaista julkishallintoa globaalina edelläkävijänä. Näitä hankkeita kootaan vuoden 2021 aikana. 

Julkisten hankintojen strategia 

Suomen ensimmäinen, yhteisesti valmisteltu, kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9.9.2020 ja se löytyy verkosta osoitteesta: Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020 - Valto (valtioneuvosto.fi).

Strategian valmistelu 

Strategia on valmisteltu valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton yhteistyössä toteutettavassa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmassa. Valmistelutyössä on ollut mukana kuntien, valtion ja yritysten edustajia sekä julkisia hankintoja tukevien asiantuntijaorganisaatioiden edustajia.  

Valmistelun yhteydessä on laadittu myös tilannekuva Suomen julkisten hankintojen tilasta ja kehittämiskohteista. Strategialuonnosta esiteltiin ja siitä käytiin keskustelua eri paikkakunnilla aluekierroksella keväällä 2020 sekä sähköisen verkkoaivoriihen avulla. Strategia oli virallisella lausuntokierroksella kesällä 2020.  

Strategian sisältö 

Kansallinen julkisten hankintojen strategia koostuu kahdeksasta tahtotilasta ja 25 niitä konkretisoivasta tavoitteesta. Strategian tahtotilat liittyvät julkisten hankintojen strategiseen johtamiseen ja vaikuttavuuspotentiaalin hyödyntämiseen; hankintataitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen: hankintojen tietopohjaiseen johtamiseen ja vaikuttavuusajattelun kehittämiseen; toimiviin hankintakokonaisuuksiin, osallisuuteen ja markkinoiden elinvoimaisuuteen; innovaatioiden edistämiseen julkisten hankintojen avulla sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.  

Strategian tahtotiloja konkretisoivat tavoitteet liittyvät esimerkiksi julkisten hankintojen ammattimaiseen johtamiseen, hankintoihin liittyvän osaamisen kehittämiseen sekä koulutuksen lisäämiseen, hankintojen vaikuttavuuden arviointiin, osallisuuden kehittämiseen hankinnoissa, innovaatioiden hyödyntämiseen haasteiden ratkaisemisessa, harmaan talouden torjuntaan ja työllistämiseen hankintojen avulla, hankintojen prosessikustannusten vähentämiseen, hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen sekä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen. 

Strategialle on asetettu mittarit, joilla sen toteutumista tullaan seuraamaan. Mittareiden avulla on mahdollista tehdä näkyväksi se systeeminen muutos, joka strategian avulla tapahtuu. Mittarit ovat osin sellaisia, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää myös omassa seurannassaan. 

Strategian liitteenä on ensivaiheen toimeenpanon kuvaus, joka sisältää 30 konkreettista toimenpidettä. Strategian toimeenpano tapahtuu kullekin tahtotilalle perustetussa teemaryhmässä. Teemaryhmiä luotsaavat yhteistyössä valtion ja kuntien edustajat. Teemaryhmätyöskentely on tarkoitettu julkisiin hankintoihin liittyville tahoille, ja kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoiden osallistuminen työskentelyyn on tervetullutta ja tärkeää.   

Strategian merkitys kunnille ja kuntayhtymille 

Strategia on vahvistettu valtion toimijoita sitovaksi asiakirjaksi valtioneuvoston periaatepäätöksellä 10.9.2020. Kunnat ja kuntayhtymät voivat ottaa kansallisen strategian linjauksia osaksi oman organisaationsa strategiaa ja julkisten hankintojen johtamista. Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät tutustuvat kansalliseen strategiaan ja peilaavat sen tavoitteita omiin strategisiin tavoitteisiinsa. Strategian tahtotiloissa on paljon sellaisia yleisiä julkisten hankintojen kehittämistä koskevia näkökulmia, jotka ovat hyödyllisiä kunnille ja kuntayhtymille etenkin silloin, kun ne haluavat tunnistaa omien julkisten hankintojensa strategisen merkityksen ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Lisäksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät hyödyntävät strategiatyössä kehitettyjä mittareita omien julkisten hankintojensa seurannassa, sikäli kuin ne tukevat kunnan asettamia omia strategisia tavoitteita. 

Osallistumalla yhteiseen teemaryhmissä tapahtuvaan kehittämistoimintaan kunnat voivat saada konkreettista apua oman hankintatoimensa kehittämiseen sekä työkaluja vaikuttavuustavoitteiden lisäämiseen yksittäisessä hankintatilanteessa. Teemaryhmätyöskentely voi olla hyödyllistä etenkin sellaisille hankinta-asiantuntijoille, joilla ei ole vastaavaa vertaistukea omassa organisaatiossaan tai verkostossaan. Teemaryhmien työn tulokset ovat avoimesti kaikkien kuntien hyödynnettävissä.  

Koska kyseessä on kaikille Suomen hankintayksiköille tarkoitetusta strategiasta, kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään välittämään tämä yleiskirje myös sellaisille niiden konserniin kuuluville tahoille, jotka toimivat hankintalain mukaisina hankintayksiköinä eli kilpailuttavat omat hankintansa hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) tai erityisalojen hankintalain (laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1398/2016) mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut kuntien omistamat osakeyhtiöt. 

 

Yhteistyöterveisin 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Minna Karhunen                      Jarkko Majava
toimitusjohtaja                        kehityspäällikkö

Hanna Tainio                           Katariina Huikko
varatoimitusjohtaja                  johtava lakimies

Tagit