JHS

JHS179 suositus kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivi

JHS-179 suositus (Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen), on tärkeässä osassa julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin (KA) jalkauttamisessa. Suosituksen edellinen versio on julkaistu 2009 ja nyt päivityksen myötä JUHTA (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) on pyytänyt siitä palautetta. Suosituksessa kuvataan yhtenäinen suunnittelumenetelmä, sisällön ja kuvausten viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit eri vaiheissa. Dokumentaatio esittelee eri näkökulmia arkkitehtuurityöhön. Kyse on ikään kuin kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivestä julkishallinnolle, jossa eri näkökulmat kuvaavat kokonaisuuden.

Rosettan kivessä on kolme saman sisältöistä tekstikenttää. Yksi kenttä on mukana vanhojen perinteiden vuoksi, toinen virkamiehiä ja tavallista kansaa varten. Kolmas kirjoitettiin silloisten valtiaitten kielellä. Teksti sisältää säädöksen. Siinä edellytetään, että säädös on asetettava jokaiseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan temppeliin.

 

Palautteet annettiin 22.5.2016 mennessä ja nyt JHS 179 luonnos on edennyt palautteiden käsittelyyn. Palautteita tuli runsaasti, mikä antaa ymmärtää suosituksen päivittämisen olevan ajankohtainen ja tarpeellinen. Kun kaikki kommentit on käsitelty, tehdään dokumentteihin tarvittavat muutokset ja alkaa toinen kommentointikierros. Toisen kommentointikierroksen palautepyynnöt lähetetään JHS-menetelmän mukaisesti vain niille, jotka ovat antaneet palautetta ensimmäisellä kierroksella.

Kuntien palaute

Kuntasektorin Kokonaisarkkitehtuuriryhmä (KA-ryhmä) piti oman kokopäiväisen katselmuksen JHS 179 esitysluonnoksesta 17.5 Kuntatalolla. Yleisesti hyvänä pidettiin tietoarkkitehtuuriosuutta ja tietomallikuvauksia. Dokumentin rakenne ja visualisointi saivat kiitosta, samoin suosituksen lähtökohta: arkkitehtuuri tunnistetaan toiminnan kehittämisen menetelmänä.

 

Varsinkin pienempien kuntien osalta jäätiin kaipaamaan soveltamisohjetta (”Mikä on pihvi?”), oleellisten asioiden esille tuomista ja vähemmän teoreettista lähestymistä (”mitä tämä on ja mitä tämä merkitsee meillä?”). Arjen haasteena todettiin ”ettei ole olemassa arkkitehtiresursseja.” Käytännössä tämä tarkoittaa, että menetelmäkuvaukset ja -oppaat on oltava helposti lähestyttäviä ja muidenkin kuin kokopäiväisten arkkitehtien ymmärrettävissä. Suosituksen hyödyllisyys on verrannollinen siihen, kuinka se on hyödynnettävissä eritasoi-sissa kunnissa ja pienilläkin resursseilla, eli kuntakenttä toivoi suositukselta konkretiaa ja minimivaatimustason kuvaamista.

 

Erityisesti suosituksen Liite 4 on mielenkiintoinen kuntasektorille. Se on tarkoitus jatkovalmistelussa eriyttää omaksi suosituksekseen, josta on myöhemmin tarkoitus antaa valtioneuvoston asetus. Tuleva suositus määrittelee perustason hankkeille huomioiden niin nykytila (loogiset tietovarannot, tietojärjestelmäsalkku, tietojärjestelmien vuorovaikutus) kuin tavoitetilakin (viite- ja sidosarkkitehtuurikuvaukset, teknologia tiekartat, kehittämisen vaatimukset ja tavoitteet - kehittämisen tiekartta). Tavoitteena riittävän kokonaiskuvan aikaansaaminen osana kunnan kehittämistä.

 

Linkki suositukseen jhs-sivuille (VM):

http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/projects/jhs179-update/feedback-request

 

Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Jari Ylikoski.