Kysymyksiä ja vastauksia
1.2. Työllisyystiistai
Onko millään alueella päästy kokeilussa etsimään uusia ratkaisuja vai onko kaikilla aika mennyt perusasioihin?
Tutkija Robert Arnkil: Vuonna 2021 oli aika painottunut käynnistämiseen ja perusasioihin, mutta myös uusia ratkaisuja on alettu hakea aivan alusta lähtien. 'Uutuus' liittyy useimmiten siihen, että kuntaekosysteemi on erilainen kuin valtiopositiosta toteutettu työllistämisen ekosysteemi (vaikka ne tietysti ovat limittäin). Kuntaekosysteemi on elinkeinopolitiikan, osaamisen, osallisuuden ja työkyvyn edistämisen suhteen 'enemmän sisällä' ja vastuussa ja katsoo enemmän kokonaisesti ja yhteiskuntapoliittisesti työllisyyttä kuin TE-toimisto (joka tietenkin sitä edistää, mutta ekosysteemisesti 'kapeammin'. Tämän 'sisäisyyden' hyödyntäminen on vielä epätasaista, mutta uudenlainen yhteistyö ja 'rajojen ylittäminen' näissä on ollut kokeiluissa käynnissä ja tarkempi kuva saadaan 2022-2023. Tässä ekosysteemin mahdollisuuksien hyödyntämisessä on matalat kynnykset, osuva edelleenohjaus, yhden luukun kokemus ja kohtaannon edistäminen sitten olleet tärkeitä kehittelyn aiheita.
Kuntakokeilussa aika on mennyt perusasioihin. Esimerkiksi eräässä isossa kaupungissa vuosi sitten oli 60 %:lla asiakkaista päivittämättä työllistymissuunnitelma. Nyt vuodenvaihteessa luku oli 50 %. Miten uusi työnhaun malli voidaan ottaa käyttöön toukokuussa, jos työllistymissuunnitelmia ei ole päivitetty?
Tutkija Robert Arnkil: Työllistymissuunnitelmien päivittämättömyys on ollut läpi vuosikymmenien ongelma, se oli sitä edellisessä kuntakokeilussa, jossa TE-toimistojen resurssien aikaisempi heikentäminen ja palvelujen etäännyttäminen (kesken oleva digi) aiheutti merkittäviä ongelmia käynnistää palvelu tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Näin on ollut aikaisemminkin, eli 'pohjoismaisen mallin' mukaisia 'vahvan alun' ponnistuksia on ollut 1990-luvulta lähtien useaan kertaan - ja joka kerran ne ovat jääneet aika puolitiehen ja käynnistetty uudelleen. Olisi aiheellista todella kriittisesti arvioida mistä kaikesta tämä johtuu. Osa johtuu resursseista, osa ammattitaidosta, osa tietojärjestelmien huonosta toimivuudesta jne. Eli tämän saman ilmiön vuoksi ovat nykyisetkin kokeilut joutuneet purkamaan tätä 'suunnitteluvelkaa', jonka ne ovat 'perintönä' saaneet. Oletettavasti vuonna 2022, 'POMAan mennessä', saavutetaan kohtuullisen toimiva päivitystaso, mutta se pitäisi pystyä ylläpitämään. Se taas riippuu noiden edellä mainittujen asioiden hoitumisesta (resurssit, osaaminen, digi).
Miten TYP-verkoston työ muuttuu hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä?
TEM ja STM: Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on olemassa oleva lakisääteinen yhteistoimintamalli. TYP-lailla (1369/2014) säädetään toimintamallin toimijoista (TE-toimisto, kunta, Kela) ja niiden velvollisuuksista toimintamallissa tarjottavissa palveluissa (TE-palvelut, sote-palvelut, kuntoutuspalvelut), toimintamallin asiakaskriteereistä sekä toimintamallin paikallisesta ja valtakunnallisesta johtamisesta & ohjaamisesta. Voimassa olevaan TYP- lakiin on sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille v. 2023 tehtävä muutoksia, jotta yhteen sovitettavia palvelua tarvitsevat asiakkaat jatkossakin saavat sote-palvelut osana monialaista yhteispalvelua. TYP-laissa säädettyjen tehtävien lisäksi asiakkaalle voi tarjota vapaaehtoisesti myös muita palveluja, kuten kuntien ei-lakisääteisiä työllistymistä tukevia palveluita tai koulutuspalveluita. Kunnat vastaavat jatkossakin paikallisesta johtamisesta (johtoryhmä ja TYP-johtaja). TE-toimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa.
Onko nuorten monialaisessa yhteispalvelussa käytössä typpi-järjestelmä myös?
TEM ja STM:TYPPI-rekisterin käyttö nuorten monialaisessa yhteispalvelussa ei ole valmistelussa.
Miten hyvinvointialueiden sote-keskusten työkyvyn arviointitehtävä vaikuttaa TYP:n toimintaan ja ovatko hyvinvointialueet tietoisia velvoitteesta osallistua siihen?
TEM ja STM: Hyvinvointialueen näkökulmasta työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa kyse on normaaleista työikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka sovitetaan yhteen työvoimapalveluiden ja Kelan palveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelmassa kehitetään tuleviin sote-keskuksiin monialaisia työkyvyn tuen tiimejä, jotka vahvistaisivat myös Typ-prosessia, esimerkiksi tunnistamalla asiakkaita, jotka hyötyisivät työllistymistä edistävästä monialaisesta palvelusta sekä tiivistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä monialaisen yhteispalvelun asiakkaiden prosessissa. Menetelmien kehittämisen lisäksi työkykyohjelma lisää työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimivuutta sote-keskuksissa ja merkitystä Sote:n toimeenpanossa.
Mistä saavat palvelua ne, joiden työkyky on heikentynyt niin paljon, ettei paluuta työmarkkinoille ole? Kuka tai mikä taho auttaa eläkkeenhakuprosessissa, koska ei kuulu TYP:lle. Jäävät nyt yksin.
TEM ja STM: Hyvinvointialueet järjestävät palveluita alueellaan tarvetta vastaavasti. Henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt, voidaan hyvinvointialueella järjestää esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja, joissa asiakkaan tilanne aluksi kartoitetaan ja laaditaan suunnitelma sekä järjestetään tarpeellisiksi havaitut palvelut. Näiden lisäksi käytössä on monia eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kuten esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus, sosiaalihuoltolain mukainen työ- ja päivätoiminta, vammaispalvelut ja lääkinnällinen kuntoutus. Sote-keskuksiin suunniteltujen työkyvyn tuen tiimien toiminta mahdollistaa myös moniammatillisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja siten vahvan tuen myös eläkkeen hakemisen prosessiin, jos arvioinnissa siihen päädytään. Myös kunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla on varmasti jatkossakin mahdollisuus auttaa ja tukea näitä henkilöitä. Kaikilla viranhaltijoilla on myös velvollisuus yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan.
Onko ajatuksena, että kuntien nimeämä yhteistoimintamallia johtava henkilö olisi välttämättä kunnan palveluksessa oleva henkilö, vai voiko olla hyvinvointialueen työntekijä, jos toimijat näin verkostossa yhteisesti sopivat ja haluavat?
TEM ja STM: Monialaisen tuen yhteistoimintamallin koordinaatiota johtava henkilö olisi lähtökohtaisesti työvoimaviranomaisen nimittämä ellei toisi sovita. Työvoimaviranomaisella tarkoitetaan kuntaa tai kuntia. Koordinoivan henkilön nimeämisestä ja tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.
Miksi kunta on poistettu työllistymistä edistävässä monialaisen tuen yhteistoimintamallissa, onko ajateltu, että kunnasta ei TE2024 palveluihin siirry ollenkaan työntekijöitä vaan kaikki työntekijät tulevat TE-toimistosta liikkeenluovutuksella?
TEM ja STM: Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Kunta tai kunnat vastaisivat jatkossa työvoimapalveluista. Valmisteilla olevassa lakiehdotuksessa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntia kutsutaan työvoimaviranomaiseksi. TE-toimistojen henkilöstö siirtyisi valtiolta kuntien palvelukseen. Henkilöstön siirtymisessä kuntiin noudatettaisiin virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutusta koskevia periaatteita. Kunnat voisivat osoittaa siirtyvien TE-palveluiden järjestämiseen myös ns. vanhoja kunnan työntekijöitä. Asiakaskuormituksen pienentämisen näkökulmasta se on myös toivottavaa, että kunnat resursoivat siirtyviä TE-palveluita. Kunta tai kunnat olisivat työvoimaviranomaisena jatkossa keskeinen toimija monialaisen tuen yhteistoimintamallissa. Monialaisen tuen yhteistoimintamalli velvoittaisi työvoimaviranomaisia, sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia hyvinvointialueita sekä Kansaneläkelaitosta sovittamaan yhteen palvelut niiden asiakkaiden kohdalla, joilla se on tarpeen mukaista.
26.4. Työllisyystiistai
Ammattibarometriä on tehty vuodesta 2008. Sote- ammatit olleet jatkuvasti pula-ammatteja. Miksi tilanteeseen ei ole reagoitu?
Timo Kietäväinen: Hyvä kysymys. Itse asiassa työvoimapulan pahenemisesta on ollut merkkejä jo pidemmän aikaa. Julkinen sektori on pitänyt työvoimapulaa selvästi vähemmän esillä kuin yksityinen sektori ja siten ongelma on päässyt kasvamaan huomattavan suureksi, ennen kuin siihen on herätty.
Työvoimapulan vähentäminen asetettava kuntien/uusien te-toimistojen tulostavoitteeksi? Mitä mieltä olette?
Timo Kietäväinen: Jos työvoimapulan vähentäminen annetaan niiden tulostavoitteeksi, tulisi niillä olla keinot vaikuttaa ongelmaan ja noita keinoja ei näyttäisi olevan tulossa riittävästi. Kansallinen, riittävän kokonaisvaltainen ohjelma työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan. Mukaan ainakin seuraavat kohdat: työllisyysasteen nosto - kaikkien työpanosta tarvitaan, vaikuttavampaa työttömien aktivointia; koulutuksen uudelleen suuntaaminen työvoiman kysynnän mukaisesti sekä aikuiskoulutuksen uudistaminen painottamaan uusien tutkintojen sijaan entistä enemmän kunkin henkilön osaamispuutteiden poistamista; työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä vaikuttavampi kotouttaminen sekä eläkkeellä olevien kannustaminen työelämään osallistumiseen mm. verotuksellisin keinoin.
Tiukka lain tulkinta ja linjaukset ovat vaikuttaneet siihen että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut jo vuosia. Ei voida vain puhua työllisyysnäkökulmasta, kun ihminen on kokonaisuus ja kaikki asiat vaikuttavat. "Teemme työnvälitystä" on puhe mitä kuulee edelleen ja se muka oikeuttaa jättää huomiotta kaikki muut palvelutarpeet mitä työttömillä henkilöillä on.
Timo Kietäväinen: Juuri noin, vaikuttavamman pitkäaikaistyöttömyyden hoidon keskeinen tekijä on nykyistä selkeämmin kunkin työttömän ongelmista käsin räätälöidyt ratkaisut massatoimenpiteiden sijaan. Tuollainen toimintamalli on olennainen ydin pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa. Se vaatii enemmän resursseja, mutta antaa selvästi enemmän ja parempia tuloksia kuin nykyinen malli.