Kymmenesosa aiheuttaa 60 prosenttia iäkkäiden sote-kustannuksista
Kymmenen prosenttia 75 vuotta täyttäneistä aiheuttaa noin 60 prosenttia iäkkäiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, selviää Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston raportista.
Pääkaupunkiseudun kuntien paljon kustannuksia aiheuttavien iäkkäiden asiakkaiden vertailussa havaittiin, että Helsinki erottuu selvästi pienemmällä erikoissairaanhoidon osuudella, kun taas Espoossa ja Vantaalla erikoissairaanhoidon osuus oli suurempi.
Terveydenhuollon osuus oli noin 20 prosenttia ”kalliiden asiakkaiden” keskimääräisistä sote-kustannuksista. Helsingissä käytettiin suhteellisesti enemmän kotihoidon ja vanhusten laitoshoidon palveluita. Espoossa korostui erikoissairaanhoidon ohella tehostetun palveluasumisen osuus.
– Yleisesti tiedetään, että pieni joukko asiakkaista aiheuttaa suuren osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Koko väestön tasolla on arvioitu, että 10 prosenttia asiakkaista aiheuttaa noin 80 prosenttia kustannuksista, erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta toteaa.
Juuri julkaistussa Kuntaliiton raportissa Rekistereistä tietoa vanhuspalvelujen johtamiseen? tarkastellaan ensi kertaa kattavasti iäkkäiden ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia sekä pohditaan kansallisten rekisteritietojen käytön mahdollisuuksia kuntien vertailuissa. Tarkastelu perustuu Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteiseen vuonna 2014 käynnistyneeseen tutkimushankkeeseen.
– Tutkimushankkeessa on onnistuttu yhdistämään tietoa palvelujen kokonaiskäytön arvioinnin kannalta käyttökelpoiseen muotoon, mutta kunnan tasolla tietojen yhdistäminen on vaikeaa. Tämä johtuu tietosuojalainsäädännöstä sekä erillisistä tietojärjestelmistä. Tarkastelutapaa pystyttäisiin hyödyntämään yleisemminkin ja paremmin palveluiden ohjaamisen ja päätöksenteon tukena, jos tietosuojalainsäädäntöön liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua, johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta arvioi.
Kotihoito voikin olla kalliimpaa kuin tehostettu palveluasuminen
Tutkimushankkeeseen liittyvässä erillistutkimuksessa tarkasteltiin kotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen siirtyneitä henkilöitä. Alustavien tulosten mukaan on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä sillä, että osa kotihoidossa olevista henkilöistä siirrettäisiin ympärivuorokautiseen yksikköön.
– Suuri osa paljon kustannuksia aiheuttavista kotihoidon asiakkaista aiheuttavat keskimääräistä enemmän kustannuksia myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Asiakkaiden liitännäissairauksilla näyttää olevan yhteys korkeampiin kustannuksiin myös tehostetussa palveluasumisessa, erityisasiantuntija Tero Tyni Kuntaliitosta lisää.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kotihoidossa hoidetaan paljon sellaisia henkilöitä, joiden kustannukset ylittävät keskimääräisen tehostetun palveluasumisen kustannuksen.
Sote-integraatio vaatii sektorirajat ylittävää tietoa
Päätöksenteon ja johtamisen tueksi tarvitaan tietoa, ja sote-integraation toteuttaminen vaatii erityistä tietoa asiakkaiden ja potilaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä yli sektorirajojen.
– Ellei päätöksentekijällä ole mahdollista tarkastella asiakkaan palvelujen käyttöä yli sektorirajojen, sujuvaa palveluketjua on mahdoton toteuttaa. Palveluketjujen ja -järjestelmien tarkastelu vaatii aivan uudella tavalla jäsennettyä tietoa johtamisen tueksi, Teija Mikkola toteaa.
Tällaista tietoa on mahdollista tuottaa nykyisin kerättävistä sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteriaineistoista. Niiden avulla on mahdollista selvittää väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskäyttöä. Kokonaiskäytön arviointi ja vertailu alueellisesta näkökulmasta on Mikkolan mukaan toistaiseksi ollut vähäistä.
– Iäkkäiden ihmisten palvelujen luokittelu on kansallisesti kirjavaa. Sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyödyllistä käynnistää kansallisella tasolla terminologian yhdenmukaistaminen ja luoda standardiluokitukset iäkkäiden ihmisten palvelumuodoista luotettavan kansallisen vertailutiedon saamiseksi, Mikkola sanoo.
Linkkejä: