Toimiiko kuntademokratia, houkuttelevatko vaalit?

Ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit puhuttavat kovasti jo nyt. Demokratiapäivän 18.10.2016 iltapäivän kuntavaali-aiheisessa seminaarissa kuultiin ja keskusteltiin vaaleista tutkimustulosten, luottamushenkilön omakohtaisten kokemusten ja vaaleista vastaavan oikeusministeriön näkökulmista. Seminaarissa kuultiin myös Tanskan syksyn 2013 tuloksia tuottavasta vaalikampanjoinnista sekä haastettiin seminaariosallistujia jakamaan omia ideoitaan konkreettisiksi kampanjatoimenpiteiksi kunta-asioiden ja kuntavaalien kiinnostavuuden lisäämiseksi.

Åbo Akademin yliopistonlehtori Sari Pikkala totesi omassa, kuntavaaleja tutkimuksellisesti lähestyvässä esityksessään muun muassa, että kuntavaalien alla pohditaan yleisimmin kahta demokratian toimivuutta kuvaavaa asiaa: miten saada kuntalaisia asettumaan ehdokkaaksi ja miten innostaa äänioikeutettuja vaaliuurnille. Näihin molempiin liittyy huoli väestöryhmien välisistä eroista. Ensi kevään kuntavaaleja ajatellen juuri nyt puolueilla on keskeinen ja vastuullinen tehtävä ehdokkaiden rekrytoinnissa ja ehdokasasettelussa.

Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen jäsen ja tasa-arvoryhmän puheenjohtaja Ann-Sofi Backgren kertoi omasta, 20 vuotta sitten alkaneesta polustaan kuntavaaliehdokkaaksi, valtuutetuksi ja puheenjohtajaksi. Hän ei vähätellyt luottamushenkilötehtävien vaatimaa aikaa ja haasteita, mutta piti luottamustehtävistä saatavaa kokemusta, yleissivistystä ja verkostoja palkitsevana.

 

Viestintää, vaalikätköä ja muita lääkkeitä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi

Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson kertoi omassa puheenvuorossaan muun muassa oikeusministeriön vaalitiedotustoimista kuntavaaleissa. Luvassa on tiedotteita ja materiaalia noin 20 eri kielellä sekä selkokielisenä, kirje uusille äänestäjille sekä some-viestintää. Suunnitteilla on myös vaalipaneelikiertueet koululaisille ja maahanmuuttajille. Näiden tiimoilta oikeusministeriö tekee yhteistyötä muun muassa Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin, Moniheli ry:n sekä Kuntaliiton kanssa.

 

Lääkkeitä äänestysaktiivisuuden nostoon lyhyellä tähtäimellä ovat ennen kaikkea kiinnostavat vaaliteemat ja toisistaan erottuvat vaihtoehdot, ennakkoäänestyspaikkojen saavutettavuuden ja/tai lukumäärän lisääminen sekä aktivointi- ja infokampanjat. Mahdollisia pidemmän tähtäimen keinoja voisivat olla esimerkiksi sähköinen äänestäminen, yhteiskunnallisten oppiaineiden vahvistaminen kouluissa, suljettu listavaali ja äänestysikärajan madaltaminen 16 ikävuoteen.

 

Tanskassa onnistuttiin näyttävällä ja monien tahojen yhteisellä vaalikampanjoinnilla vaikuttamaan syksyn 2013 kuntavaalien äänestysaktiivisuuden lähes kuuden prosenttiyksikön nousuun, kuten Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoi omassa esityksessään. Tanskan kuntaliiton naseva kuntavaalislogan oli ”Mieti ennen kuin jätät äänestämättä”.

 

Myös seminaariin osallistuneilta tuli monia hyviä ideoita ja toimia äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannassa suunnitellaan vaalikätköjä johdattamaan geokätköjen tyyliin ennakkoäänestyspaikalle. Lisäksi kunnan sisäiset äänestysalueet haastetaan kilpailemaan äänestysaktiivisuudesta. Osallistujien keskuudesta nostettiin myös ehdotus nuorille myönnettävästä vaalibudjetista sekä Pokemon GO -villityksen hyödyntämisestä.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.