Kuntapäättäjät huolissaan kuntansa vaikutusmahdollisuuksista sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntapäättäjät arvioivat, että sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kielteisesti oman kunnan vaikutusmahdollisuuksiin maakuntatasolla ja suhteessa valtioon. Kuntaliiton keväällä 2017 tekemässä kyselyssä hieman yli 50 prosenttia kuntapäättäjistä näki uudistuksella olevan enemmän kielteisiä vaikutuksia, noin 30 prosenttia tunnisti yhtä paljon kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ja hieman yli 10 prosenttia päättäjistä näki olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia.

ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä yli kaksi kolmasosaa arvioi tietävänsä melko tai erittäin hyvin, miten uudistuksen valmistelu etenee omassa kunnassa. Kutakuinkin puolet (49 %) arvioi tietävänsä, mitä tapahtuu maakuntatason valmistelussa. Valtakunnallisen tason tilanne vaikutti selvältä vain 42 prosentilla vastaajista.

Sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtamisen näkökulmasta kevään 2017 päättäjäkyselyssä nousi esille erityisesti neljä konkreettista haastetta:

  1. Viestintähaaste. Tieto uudistuksen etenemisestä valtakunnallisella tasolla oli vielä ohutta varsinkin luottamushenkilöiden joukossa.
  2. Legitimiteettihaaste. Uudistuksen legitimiteetti on heikko monen päättäjän silmissä. Uudistuksen legitimiteetti oli kyselyn mukaan heikointa suurten kaupunkien sekä kaksikielisten kuntien päättäjien joukossa.
  3. Vaikuttamishaaste. Kuntien päättäjät olivat huolestuneita kunnan vaikuttamismahdollisuuksista uudistuksen jälkeen.
  4. Muutosvastarintahaaste. Sellaiset kunnat, jotka olivat jo siirtyneet maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioon, olivat keskimääräistä luottavaisempia käynnissä olevaa uudistusta kohtaan.  Näyttääkin siltä, että siellä missä lähdettiin itse eturintamassa liikkeelle valmistelemaan uudistusta, koettiin myös tavallista pienempää muutosvastarintaa.

kuvio uutiseen

 

Raportti: Siv Sandberg: Mitä sote- ja maakuntauudistus merkitsee kunnille? Kuntapäättäjien näkemyksiä keväällä 2017. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 10/2017. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

 

Lisätietoja:
tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 0400 726 380
erityisasiantuntija Arto Koski, Kuntaliitto, p. 050 542 9299
Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

 

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU2-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Tutkimusohjelman verkkosivut: www.kuntaliitto.fi/arttu2

Julkaisu: Mitä sote- ja maakuntauudistus merkitsee kunnille?

ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisu nro 10/2017. Raportti tarkastelee 40 kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arvioita sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista omaan kuntaansa keväällä 2017.
narrow

ARTTU2-tutkimusohjelma

Tutkimusohjelman kotisivut.
narrow
tags